TEHO-lehti 04/2023 by TTS Työtehoseura

4/2023

TEHO

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

Fiksua joulua! 10

KONEURAKOINNIN TAKSAT NOUSIVAT

MAARAKSA SÄHKÖISTYY

Pääkirjoitus

Vastavalo, Seppo Alatalo

MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Työtehoseuran ensi vuonna koittava 100-vuotisjuhla on samalla muistutus siitä, että työelämä ja sen vaatimukset ovat muuttuneet ajan saatossa. Työssä jaksaminen vaatii sopeutumista ja uudistumista ja myös kykyä säilyttää intohimo työtä kohtaan. Sadassa vuodessa monet fyysisen työn rasitukset ovat vähentyneet, mutta henkinen puoli kuormittaa nykyisessä työelämässä koko ajan enemmän. Iso osa ihmisistä ei jaksa tai osaa tehdä ratkaisuja. Ihminen venyy työtaakan edessä ja ”uhrautuu” työelämälle. Hän tavallaan odottaa, että joku joskus huomaa, joku joskus kiittää: eläkkeelle jäädessä viimeistään ikään kuin laskettaisiin ”ansaitut pisteet”, annettaisiin palkintoja, valtavat aplodit ja kiitettäisiin kaikesta erinomaisuudesta.

Mutta eihän sellaista hetkeä tule: mitään “pisteitä” ei oikeasti ole olemassa. Näin asiasta puhuu eräs yhteistyökumppanimme, markkinointitoimisto Aava & Bangin Mikko Kalliola: ”Valtaosa ihmisistä odottaa, että joku tulisi ja pelastaisi heidät. Näkisi heidän erinomaisuutensa ja nostaisi heidät kurjan arjen yläpuolelle. Mutta kukaan ei ole tulossa. Päivästä toiseen he raahustavat zombeina konttoreihin ja verstaisiin. Tekevät samoja rutiinitoistoja kuin edellisinä päivinä, unelmoiden eläkkeestä.” Kalliolan esityksistä on mieleeni jäänyt myös käsite työelämän vampyyreista. ”Vampyyrit” ovat ankeuttajia. Ihmisiä, joiden päätehtävä tuntuu olevan latistaa toisten ideat ja työinto. Negatiiviset vaikutteet heikentävät työssä jaksamista, mutta meillä on myös valta päättää, mihin kiinnitämme suurimman huomiomme. Työssä jaksaminen, mielenrauhan, työmotivaation ja luovuuden säilyttäminen on lopulta myös omassa hallinnassamme. Se vaatii hiukan hoksaamista: kykyä suodattaa latistavia vaikutteita ympäriltämme. Ja mikä tärkeintä: uskallusta pyytää apua, jos itse ei jaksa! Siitä ei vähennetä ”pisteitä”. Työhyvinvointi voi olla erityisen haastavaa tasapainoilua pimeän talviajan aikana. Tehdään siis töitä myös itseämme kunnioittaen, ”pisteitä” laskematta, ja pidetään intohimomme ja ilomme työtä kohtaan elossa - myös pimeinä talvipäivinä, kun valo on ehkä eniten meidän omassa mielissämme. Iloa elämään sekä hyvää joulun ja uuden vuoden odotusta kaikille!

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Sirpa Pussinen, Markku Lätti, Eija Lilja-Vuori Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Vastavalo, Anne Saarinen Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 15.3.2024 @TTSfi @tutkimusja kehittaminen

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutetyotehoseura/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 150€ Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa Liity jäseneksi www.tts.fi/tts/jasenille TILAUKSET Tilaushinnat 2023 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200

@ttsfi

issuu.com/tts4

PIXABAY

Sisältö

4/2023

Pääkirjoitus

TTS Työtehoseura starttaa juhlavuoteen 2024

TTS:ssä tapahtuu

Fiksua joulua - energiatehokkuutta jouluvalmisteluihin

Hyviä linja-autonkuljettajia tarvitaan lisää

Koneurakoinnin taksat nousivat

Esiselvitys: EU-osaamista lisättävä metsäalalla – lisäkoulutus tarpeen 16 Maarakennusala sähköistyy

TTS testaa: TikTokin hittipesimet testissä

Tarkkana niksien kanssa

Joulupuu on kasvatettu - joulu on jo ovella 23 Jatkuvan oppimisen taito

Työtehoseuran metsäala panostaa jatko- ja täydennyskoulutuksiin

Innovaatioita torilla

Ruoka Akatemia kuvina ja tunnelmina

Kestävä kehitys matkailussa ja majoituksessa

Puurakentaminen tähtää korkealle

Työtehoseura 2.0: Tekoäly tulevaisuuden tukena

Työtehoseuran juurilla historiasta tähän päivään

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

TEHO

TTS Työtehoseura starttaa juhlavuoteen 2024 JUHA OJALA, TOIMITUSJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

TEHO

JUHANI PIEKKALA

Kuluva vuosi on ollut hyvin työntäyteinen ja kiireinen. Sekä koulutusyksiköissä että T&K-yksikössä päästään tavoitteisiin, ja mm. opiskelijamäärät ovat kasvaneet yli 15%. Kuluvana vuonna tuotamme noin 1600 opiskelijatyövuotta ja meillä on vuoden aikana opiskellut yli 5000 opiskelijaa. Myös kehittämisprojektien määrä ja vaikuttavuus ovat kasvaneet. TTS on ollut mukana kehittämässä mm. maatalouden robotiikkaa, yrittäjyyttä eri aloilla, kalastuksen työn tuottavuutta, digijohtamista, puurakentamista ja aurinkoenergiaa sekä arvioimassa Asuntomessujen rakennusten toimivuutta, muutamia mainitakseni. On ilahduttavaa, että myös asiakkaamme ja sidosryhmämme ovat olleet varsin tyytyväisiä toimintaamme. Teetämme ulkopuolisella konsultilla joka toinen vuosi laajan asiakas- ja sidosryhmätutkimuksen. Tänä vuonna toteutetussa tutkimuksessa nousi vahvuuksinamme esille henkilöstömme hyvä yhteistyö asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, toimintamme luotettavuus, palveluidemme hyvä laatu sekä asiakaslähtöisyys. Yhteistyökumppaniemme arvioima suositteluindeksi (NPS) nousi niinkin erinomaiseen arvoon kuin 49. Tästä voimme olla ylpeitä, joskin on aina muistettava se, että hyvä yhteistyö syntyy vain hyvällä kumppanien yhteistyöllä. Kuluneena vuonna teimme myös pohjatyötä merkittävälle investoinnille Vantaan Keimolanmäkeen. Ostimme tonttialueen uutta toimitilaa varten, jolla korvataan nykyiset Vantaan Sarkatien ja Nuolikujan yksiköt. Näiden yksiköiden toiminta tullaan siirtämään uusiin ja varta vasten meille suunniteltaviin toimitiloihin. Tämä investointi on ilmeisesti Työtehoseuran historian suurin. Uuden oppilaitosrakennuksen suunnittelutyö on vasta aivan alkuvaiheessa ja nykyinen sekava maailman tilanne vaikuttaa edelleen projektin etenemiseen. Työtehoseura ry täyttää 100 vuotta huhtikuussa 2024 Työtehoseura ry:llä on hieno historian kaari. Huhtikuussa 1924 kokoontui ”työtehoasioiden kanssa toimivia henkilöitä” koolle Helsingissä ja päätettiin perustaa Maatalouden Työtehoseura tehostamaan maatalouden työtehoa. Perustava kokous pidettiin 7.4.1924. Perustajajäsenistä mainittakoon mm. tehtailija K. Fazer, vuorineuvos H. von Julin, metsänhoitaja H. Hackman ja muutama muu sen ajan vaikuttaja. Oma toimisto ja toiminnanjohtaja aloittivat vuonna 1926 Helsingin Museokadulla. Paljon on tapahtunut kuluneen lähes sadan vuoden aikana. Maatalouden kehittämisestä on toimintaa laajennettu metsätalouteen, asumiseen ja eri alojen ammatilliseen koulutukseen. Monessa on oltu mukana suomalaista työtä kehittämässä pelloilla, metsissä,

kotitalouksissa, logistiikassa, rakentamisessa ym. Aina tavoitteenamme on ollut kehittää työn tuottavuutta, tehokkuutta ja työhyvinvointia käytännön tasolla. Tulevan juhlavuoden ohjelmaa on suunniteltu kesästä alkaen. Merkkivuotta tullaan viettämään monin tavoin, myös perinteisesti juhlimalla. Huhtikuussa kutsumme yhteistyökumppaneitamme pääjuhlaan Pikku-Finlandia -taloon. Henkilöstöjuhlaa vietetään toukokuussa Pörssitalon uumenissa. Lisäksi järjestämme jäsenillemme ja asiakkaillemme suunnattuja tilaisuuksia vuoden mittaan. Juhlajulkaisuksi teetämme historiaamme ja tulevaisuuttamme kuvaavan videon. Videon pääosassa ovat taipaleemme varrella kertyneet valokuvat eri vuosikymmeniltä ja nykypäivältä. Juhlavuoden tekona siirrämme arvokkaita valokuvia ja dokumentteja Kansallisarkistoon jälkipolvien käyttöön. Työtehoseura ry:n historia on tärkeä osa tasavaltamme historiaa. Ja niin tulee olemaan myös jatkossa.

Lisätietoja TTS Työtehoseura lukuina • • • • • • • •

Liikevaihto 21 Me 200 asiantuntijaa 5000 opiskelijaa, noin 1600 opiskelijatyövuotta 470 tutkintoa vuodessa 950 osatutkintoa vuodessa Opiskelijat edustavat yli 70 eri kansalaisuutta ja äidinkieltä Opiskelijat pääosin aikuisia Noin 100 eri alojen tutkimusja kehittämishanketta

Arvojamme ovat • • • •

Asiakas on meille ykkönen Onnistumme yhdessä tekemällä Uudistumme rohkeasti Teemme mitä lupaamme

TEHO

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu Rôtisseur-käädyt opiskelijallemme! TTS Työtehoseuran Kauha -hankkeeseen osallistuneelle keittiöpäällikkö Ilkka Tuomiselle on myönnetty alan arvostetut Rôtisseur-käädyt Vuoden nuori kokki -kilpailun yhteydessä järjestetyssä kapitulissa Restaurant Pörssissä 21.1.2023. Chaîne de Rôtisseurs on kansainvälinen gastronominen järjestö, joka kehittää nykyaikaista ruoka-, juoma- ja ravintolakulttuuria yhteistyössä laadukkaiden ravintoloiden, korkeatasoisten ammattilaisten ja innostuneiden harrastajien kanssa. Järjestön jäsenet ovat kantaneet käätyjä vuosikymmeniä. Ilkka opiskelee parhaillaan TTS:ssa lähiesimiestyön ammattitutkintoa. Onnea Ilkka!

Maataloustiimi KoneAgriassa Messuilla on parasta, kun saa jutella ihmisten kanssa! Tampereella KoneAgria-messuilla Työtehoseuran ständillä, Peltorobotin esittelypisteellä ja Älysikalan merkeissä käytiin mitä mukavimpia keskusteluja. Messut keräsivät kaikkiaan yli 17 000 vierailijaa. Työtehoseura oli monessa mukana: Agri-INNO-palkinnon raadissa ja FinAgEng-Maaseudun teknologiayhdistyksen opinnäytetyöstipendin palkitsemisessa. Innovaatiopalkinnon voittaja oli tänä vuonna EOD Oy, joka on kehittänyt Nanoboost®-happinanokuplageneraattorin kasteluveden happipitoisuuden parantamiseen.

TEHO

Eksot esittelyssä Minne ikinä eksoskeletonit menevätkään, herättävät ne kiinnostuksen. Veli-Matti Tuure ja Janne Karttunen osallistuivat Työturvallisuuskeskuksen järjestämään verkostopäivään, jossa esillä olivat eksoskeletonien eli ulkoisten tukirankojen testikäyttäjien kokemukset Ranka- ja Rannikkokalastus -hankkeissa. Minimessupisteellä olivat välineet näytillä ja kokeiltavina. Kuvassa yläraaja-eksoskeletonin Hapo MS:n kokeilua.

Onnittelut yrittäjänaisille! TTS Työtehoseura on jo perinteeksi muodostuneena toteuttanut yhteistyössä Suomen Yrittäjänaiset ry:n kanssa johtamiskoulutuksen naisyrittäjille. Reilun vuoden ajan on yhdessä opiskeltu johtamista, asiakkuuksien ja talousasioiden hallintaa. Ryhmässä on ollut mukana parikymmentä osallistujaa kautta Suomen, Sevettijärveltä pääkaupunkiseudulle. Edustettuina ovat olleet muun muassa kauneudenhoito-, tilitoimisto-, valokuva-, matkailu-, kasvatus- ja hyvinvointialat. Opiskelijat arvostavat, että saa opiskella samanhenkisten ihmisten kanssa ja puhua yrittäjyyteen liittyvistä asioista luottamuksella. Työtehoseura onnittelee valmistuneita ja suunnittelee jo seuraavaa koulutusta.

Uudet nettisivut TTS Työtehoseura suuntaa 100-vuotisjuhlavuoteen uudella ilmeellä. Raikkaalla otteella uusitut kotisivut palvelevat entistäkin paremmin koulutuksiin hakijoita, opiskelijoita, palvelua hakevia yrityksiä sekä tietoa tai hankeyhteistyötä kaipaavia kumppaneita. Sivujen sisältöjä ja ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti. Tiesitkö, että TTS:lla on 14 koulutusalaa, joista voit valita itsellesi mieluisimman alan ja koulutustarjonnan? Tutustu kotisivuihin www.tts.fi.

TEHO

Vilkas messusyksy TTS Työtehoseuralla on ollut vilkas messusyksy. Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäiviä vietettiin Vantaalla marraskuussa. Ohjelmassa oli verkostoitumista ja mielenkiintoisia puhujia eli tärkeää yhteistyötä yhteisissä asioissa. Teemana oli kansainvälisyys muuttuvassa toimintaympäristössä sekä kansallinen ja eurooppalainen koulutuspolitiikka. TTS Työtehoseura oli mukana myös Turun RekryExpo tapahtumassa, joka on Varsinais-Suomen suurin rekrytointitapahtuma.

Kansainvälistä liikkuvuutta

NETINVET-verkosto vahvistaa opiskelijoiden liikkuvuutta ja yhteistyötä ulkomaankaupan, kuljetuksen ja logistiikan sekä hyötyajoneuvomekaanikon koulutusaloilla. Verkoston kokous keräsi 150 vierasta eri puolilta Eurooppaa Keravalle 16.-17.11. Työtehoseura organisoi tapahtuman yhteistyössä Keudan kanssa. Ohjelmaan kuuluivat myös alakohtaiset oppilaitosvierailut ja Vantaalla järjestetty miniseminaari koulutuksen kehittämisestä. Tähän osallistui 60 vierasta.

Henkilölogistiikan opiskelijat apuvälinemessuilla Tulevien linja-autonkuljettajien täytyy perehtyä myös erityisryhmien apuvälineisiin. Linja-autonkuljettajaksi opiskelevat vierailivat Tampereella Apuvälinemessuilla lisäämässä tietojaan vammaisuudesta, erilaisista apuvälineistä ja liikunta- ja toimintarajoitteisten matkustajien avustamisesta ja turvallisesta kuljetuksesta. Ständeillä otettiin vierailumme erittäin ilahtuneena vastaan ja koettiin hyvin tärkeänä.

TEHO

Energiayrittäjäpäivillä tietoa ja käytäntöä TTS Työtehoseuran VALKEA-hanke oli mukana Valtakunnallisilla Energiayrittäjäpäivillä. Asiantuntija Juhani Piekkala esitteli tapahtumassa lämpöyrittäjille kehitetyn hinnantarkistustyökalun uudistettua versiota. Seminaaripäivän aiheina käsiteltiin myös puupolttoainemarkkinoiden kehittymistä, uusia teknologisia ratkaisuja biohiilenja lämmöntuotantoon, energian varastointia hiekka-akkuun sekä hiilidioksidin talteenottoa ja jalostamista. Seminaaripäivää seurasi retkeilypäivä, jossa tutustuttiin mm. Yläneen ja Euran lämpölaitoksiin, Biopir Oy:n biokaasulaitokseen, pienvesivoimaan ja Kaunismäen tilan klapitoimintaan. Tapahtuman järjesti yhteistyössä Bioenergia Ry ja ProAgria Länsi-Suomi.

Mukana Green Care -päivillä Valtakunnalliset Green Care -päivät järjestettiin marraskuussa Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksessa Nurmeksessa. Päiville kokoontui noin 70 alan toimijaa, asiantuntijaa ja muita alasta kiinnostuneita kuulemaan kiinnostavia seminaariesityksiä, osallistumaan työpajoihin ja verkostoitumaan. Tämän vuoden teemoina olivat: luontoyhteydestä hyvinvointia ja kasvua vastuullisuuteen, valoisan tulevaisuuden rakentaminen lapsille ja nuorille sekä digitaalisuuden ja virtuaalisuuden mahdollisuudet hyvinvoinnille.

Rakennustyömaan nokkamieheksi uudenlaisella koulutuksella Rakentamisen yksikkö aloitti 20.11. uuden opiskeluohjelman maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. ”Foreman in the construction industry (education for immigrants)” -koulutus tarjoaa maahanmuuttajataustaisille, rakennusalalla työskennelleille eksklusiivisen opetuksen, kuinka toimia Suomen rakennusalalla maahanmuuttajataustaisen työryhmän vetäjänä. Koulutus on TTS:n ensimmäinen JOTPA (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus) -rahoitteinen ja se kestää reilun vuoden.

TEHO

FIKSUA JOULUA

Energiatehokkuutta jouluvalmisteluihin TARJA MARJOMAA, TUTKIJA

MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

VASTAVALO, ANNE SAARINEN

Joulun alla kokataan ja kuurataan. Sähkönkulutushuiput osuvat aattopäiville, mutta pyhinä tilanne tasoittuu. Juhla-ajan hyvä etukäteissuunnittelu säästää aikaa, rahaa, sähköä ja hermoja. Teollisuus hiljenee joulunpyhinä, joten kokonaisuudessaan joulu vähentää sähkönkulutusta. Kodeissa sähköä kuluu runsaimmin aaton liepeillä. Kulutushuiput ovat viime vuosina loiventuneet, kun joulunviettotavat ja -paikat ovat moninaistuneet. Energiatehokkuuden varmistamiseksi on hyvä tietää oma sähkönkulutus. Pörssisähkön kilowattitunnin hinta on syksyn aikana vaihdellut miinusmerkkisestä yli 50 senttiin. Ennakkoon tämän talven kWh-hinnan arvioitiin asettuvan keskimäärin 6–11 sentin väliin, mutta yllätyksiä on jo koettu. Alkutalven aikana pörssisähkön hinnat ovat kivunneet hetkellisesti jopa useisiin kymmeniin sentteihin, joten sähkönkulutuksessa kannattaa olla tarkkana. Jotta sähkönsäästön toimenpiteitä osataan

kohdistaa oikeisiin asioihin, pitää tietää, mistä kodin sähkönkulutus muodostuu. Useimmilla sähköyhtiöillä on tarjolla maksuttomia sovelluksia, joista voi seurata mihin ja milloin kotona sähköä kuluu. Arkena sähköä käytetään eniten klo 8–9 sekä klo 17–19, vähiten neljältä aamuyöllä. Juhlapyhien aatot ja kylmät, tuulettomat talvisäät aiheuttavat kulutushuippuja. Sähkön hintaa nostavat kulutushuiput loivenevat, kun opetellaan toimimaan kulutusjoustavasti. Tehokas vaikuttamiskeino on käyttää sähköä kulutushuippujen ulkopuolella, kuten keskipäivällä, iltayöllä ja yöllä. Kodintekniikkaa voidaan ohjata älytekniikalla, mutta ihmisten askareiden siirtäminen kulutushuipun ulkopuolelle ei ole yhtä helppoa.

Kerroskattila on monikäyttöinen ja energiatehokas, sillä kypsennystä voi tehdä samanaikaisesti jopa kolmessa kerroksessa. Kattilasarjaan kuuluva, reikäpohjainen höyrytysosa soveltuu hyvin kasvisten kypsentämiseen. Umpipohjaisessa haudutusosassa (kuvassa) esimerkiksi maitopohjainen joulupuuro kypsyy lempeästi eikä pala pohjaan.

TEHO

Näin säästät

JÄÄKAAPPI-PAKASTIN

Joulunajan sähkönkulutuksessa korostuvat ruoanvalmistus ja saunominen. Myös lämmintä vettä kulutetaan runsaasti. Sähkökiuas on teholtaan kodin suurin sähkölaite. Keittiölaitteista suuritehoisimpia ovat keittotaso ja uuni. Omaan kulutukseen voi vaikuttaa pienillä teoilla. Pienlaitteet ovat yleensä energiatehokkaita ja esimerkiksi airfryeriä, pienoisgrilliä ja vedenkeitintä kannattaa hyödyntää ruoanvalmistuksen tukena. Uusissa kodinkoneissa olevat, hyödylliset ja energiatehokkuutta tukevat ominaisuudet jäävät käyttämättä, jos koneeseen ei perehdytä. Käyttöohjeista löytyy hyviä neuvoja erilaisiin käyttötilanteisiin ja energiataloudelliseen käyttöön. Jos käyttöohjeet ovat hukassa, löytää ne yleensä netistä laitteen arvokilvessä olevien merkki- ja mallitietojen avulla.

• •

ASTIANPESUKONE

Säästövinkkejä kodin laitteille

• •

UUNI • • •

•

• •

Kuluttaa sähköä 1,5–2 kWh/h (175–225 °C) Hyödynnä esilämmitysaika: Ruoka kylmään uuniin, sähkönsäästö 10–20 %. Kerralla enemmän! Uunin lämmittäminen 200 asteeseen kuluttaa sähköä lähes yhtä paljon kuin tunnin lämpimänä pitäminen. Aloita paistaminen kuumimman lämpötilan vaativista ruoista. Ensin pikkupullat, sitten laatikot ja lopuksi kinkku. Hyödynnä jälkilämpö: jos paistolämpötila on ollut 200 °C, on se 30 min virrankatkaisun jälkeen vielä yli 100 °C. Sähkönsäästö noin 10 %. Esimerkiksi joululaatikkoja paistettaessa uunin voi sammuttaa 45 minuutin kohdalla, jos paistoaika on noin tunti. Kiertoilmauunilla voi paistaa ruokia 2–3 tasolla ja 20–25 °C matalammassa lämmössä kuin ylä-alalämpötoiminnolla. Paistoaika lyhenee 15–50 minuuttia, sähköä säästyy jopa 30 %. Valitse muodoltaan sellaiset paistoastiat, että uunitilan pinta-ala tulee tehokkaasti käytettyä. Hyödynnä erikoistoiminnot. Esim. valmiit paisto-ohjelmat, ajastustoiminnot ja paistolämpömittari.

• • • •

• • •

•

Kuluttaa sähköä 0,6–1,5 kWh/vrk Siivoa jääkaappi, tee tilaa jouluruoille. Liian täyteen ahtaminen lisää kulutusta 15–20 %. Säädä säilytyslämpötilat: jääkaappi + 5 °C, pakastin -18 °C. Jokainen aste kylmempään lisää sähkönkulutusta 5 %. Jäähdytä ja peitä säilytettävät elintarvikkeet, ettei laitteeseen muodostu huurretta. Hyödynnä säilytyksessä ulkotiloja, kuten parveketta tai kuistia. Huonelämpötilan noin 5 asteen lämpötilan nousu lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta 25–35 %. Sulata pakasteet jääkaapissa, saat ilmaista jäähdytysenergiaa. Kuluttaa sähköä 0,5–1,5 kWh/pesukerta Konepesussa kuluu vähemmän vettä kuin saman määrän käsitiskissä, kun kone täynnä. Vältä astioiden esihuuhtelua. Pese täysiä koneellisia, täytä korit järjestelmällisesti. Valitse pesuohjelma astioiden likaisuuden mukaan. Kahvikuppitiskille ja heti pestäville astioille riittää yleensä matala pesulämpötila. Pesuveden lämpötilan laskeminen +65 asteesta 55 asteeseen vähentää koneen sähkönkulutusta 25–55 %. Noudata pesuaineen annosteluohjetta ja puhdista jätesiivilä, jotta automaattiohjelmat toimivat energiatehokkaasti.

Lisätietoja Kokin fiksu joulu – TOP 6 •

• •

KEITTOTASO • •

• • • •

Lämmitystekniikka vaikuttaa sähkönkulutukseen Induktiotasolla ruoka kypsyy noin 20 % pienemmällä sähkönkulutuksella kuin perinteisellä keraamisella tasolla ja noin 30 % energiatehokkaammin kuin valurautalevyllä. Käytä tasapohjaisia keittoastioita ja kantta. Perinteisellä keittoalueella kattilan pohjan paksuudella ja hyvällä lämmönjohtavuudella on myös merkitystä. Valitse keittolevyn tai –alueen kokoinen tai hieman suurempi keittoastia. Kuumenna vettä vain tarvittava määrä. Säädä teho pienemmälle, kun kiehuminen alkaa.

•

• •

Kaupat ovat auki myös jouluna. Älä hamstraa – osta vain tarpeeseen. Vältä hävikkiruoan syntymistä. Tunne kodinkoneesi ja laitteesi, ota niistä ilo ja hyöty irti. Hyödynnä ruoanvalmistuksen lämpökuorma tilojen lämmittämisessä. Myös ihmisistä syntyy lämpöä. Laske huonelämpötilaa ennalta, älä tuuleta ulos! Hyödynnä puolivalmisteita ja valmiiksi kypsennettyjä tuotteita kuten juuressoseita, eineksiä, kypsää kinkkua jne. Vältä sähkön kulutushuippuja, hyödynnä yö- tai pörssisähköä. Valitse edullinen ajankohta kinkun paistolle. Älä käytä sähkösaunaa ja paista kinkkua samanaikaisesti. TEHO

Hyviä linja-autonkuljettajia tarvitaan lisää MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA, SUSANNA KORPI

TTS Työtehoseura kouluttaa Vantaan Nuolikujalla henkilöliikenteen ammattilaisia, jotka työllistyvät pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun linjaautoyrityksiin. Kuljettajista on jatkuva pula, koska pandemian aikana joukkoliikennettä jouduttiin supistamaan rajusti ja yritysten kuljettajista monet siirtyivät toisille aloille - ja nyt, kun liikenne on palannut normaaliksi, kuljettajia tarvitaan lisää.

Kävin Nuolikujalla tapaamassa kouluttajia ja opiskelijoita, ja kyselin mitä kuuluu. Kohtasin henkilölogistiikan pääkouluttaja Susanna Korven ja hänen työkavereitaan kouluttajien huoneessa. Siellä nauru raikui ja huumori kukki, mutta kaikessa näkyi aito välittäminen opiskelijoista ja motivaatio toimia kuten TTS:n slogan “Meillä tehdään ammattilaisia” lupaa. Mitä linja-autonkuljettajien koulutukseen kuuluu? - Tarvitaan ajokortin korotus ensin C- ja sitten D-ajokorttiin. Opiskelijan täytyy ajokokeessa myös tuntea auton tekniikkaa, vaatimuksia ja turvallisuuteen liittyviä asioita ja asenteenkin täytyy vastata ammattilaisen toimintaa. Opintoihin kuuluu oleellisena myös käytännön har-

joitukset, mm. ajoonlähtötarkastukset, rahdin lastaus, sammutus- ja evakuointiharjoitukset, liikuntarajoitteisten matkustajien avustus, apuvälineiden oikea sijoittelu ja kiinnitys kuljetusta varten, ajoneuvopiirturin käyttö ja paljon muuta. Ajokoulutus aloitetaan simulaattoreilla. Voiko kaikista tulla kuljettajia? - Monelle tulee yllätyksenä, että tämä koulutus onkin aika vaativa ja ammatti hyvin vastuullinen; ennakko-oletus on ehkä se, että työssä vain ajetaan ja pyöritellään rattia. Ketään ei haluta pelotella pois, mutta usein tarvitaan tietynlaisia tukitoimia, mihin ohjataan heti opiskelujen alussa. Meillä järjestetään oppimisvalmiuksia tukevia opintoja, joilla voi parantaa kielitaitoa, vahvistaa osaamista ajotaidoissa ja liikennesäännöissä ja oppia tulevan ammatin vaatimia taitoja jo ennen varsinaisten ammatillisten opintojen alkua. Koulutuksessa lienee usein tarvetta parantaa kielitaitoa? - Meillä on tosiaan paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, ja moni tarvitsee tähän tukea. Heti alussa on tavoitteena suomen kielen taidon vahvistaminen niin, että he pystyvät siitä jatkamaan ammatillisiin opintoihin. Taito paranee sitten toki koulutuksen aikana. On ollut puhetta, että koulutukseen on tosi vaikea päästä. Onko näin? - Tilannehan on, että linja-autonkuljettajia tarvittaisiin paljon enemmän. Mutta me pidetään opiskelijavalinnoissa tasosta kiinni – kaikista ei ole kuljettajiksi. Lisää hyviä hakijoita tarvitaan. Meillä on myös ollut paljon

TEHO

Kalusto sähköistyy, ja TEHO-lehdessäkin on esitelty TTS:n uusi sähköbussi. Onko muuten uutta ajankohtaista? - Oppisopimuskoulutuksesta on tullut nyt tosi suosittua. Meillä on useita yhteistyöyrityksiä, joiden kanssa yhteistyö on tiivistä. Rekrykoulutus, jonka aikana korotetaan ajokortti, kestää noin 55 päivää, ja sitten jatketaan oppisopimuksella siellä yrityksessä ammattiopintoja. Tämä on hyvin palkitsevaa opiskelijoille: nopeasti töihin. Tämänkin vuoden puolella valmistuu vielä viitisenkymmentä oppisopimusopiskelijaa. Entä se sähköbussi, onko hyvä peli? - Täällä on kuusi bussia, joista yksi on tämä sähköbussi. Onhan se aivan huippuauto ajo-ominaisuuksiltaan. Kävin moikkaamassa myös opiskelijoita. Neljä miestä oli parhaillaan pohtimassa pyörä-sanan taivutusmuotoja oppimisvalmiuksia tukevassa ryhmässä. VR-lasit tekevät myös opiskelusta hauskaa.

alanvaihtajia: yrittäjiä, pankinjohtaja, lentokapteeni ja muita vastaavia. Motivoituneelle ja hyvälle tekijälle löytyy aina opiskelupolku. Kyllä aika monessa ihmisessä asuu pieni linja-autonkuljettaja! Usein alalle keksitään hakeutua myös siksi, että on kavereita tai sukulaisia alalla. Alalle tarvitaan myös paljon uusia nuoria, ikärakenne on korkea. Millaista kouluttajan työ on? - Meidän henkilölogistiikan kouluttajat ovat täystyöllistettyjä moniosaajia. Kova työsuma juuri nytkin, kun paljon opiskelijoita valmistuu. Ajo-opetusta tehdään kahdessa vuorossa ja ylitöinä. Silti tiimissä vallitsee erittäin hyvä henki.

Te aloititte hetki sitten syyskuussa opinnot. Mikä on ollut mukavinta? - Ajaminen simulaattorissa! VR-lasien kanssa on harjoiteltu myös, esimerkiksi ajolähtötarkastusta. Toisessa luokassa oli pari päivää aiemmin aloittanut rekrykoulutusryhmä teoriatunnilla. Joukosta bongasin myös nuoren naisen. Naisia onkin vähitellen tullut enemmän alalle, mutta enemmän kaivataan. Miten olet hakeutunut tälle alalle? - No varmaan sen takia, kun mä tykkään ajamisesta paljon, ja sitten asiakaspalvelukin on kivaa. Odotan kovasti, että pääsen ajamaan bussia. Hain koulutukseen, ja täällä nyt ollaan! Kivalta tuntuu.

Lisätietoja Tutustu kuljetusalan koulutuksiin https://tts.fi/koulutusalat/kuljetusala/

TEHO

Koneurakoinnin taksat nousivat REETTA PALVA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Koneurakoinnin veloitukset nousivat vuonna 2022 odotetusti aiempia vuosia enemmän. Erityisesti polttoöljyn voimakas hinnan nousu aiheutti merkittävää korotuspainetta urakointihintoihin keväällä 2022. Suurin osa kertoi asiakkaiden suhtautuneen hintojen nostoon hyvin.

Urakointihintakyselyllä kerätään maatilataustaisen koneurakoinnin toteutuneita taksoja joka toinen vuosi. Työtehoseuran keväällä 2023 tekemässä kyselyssä kartoitettiin vuoden 2022 urakointihintoja. Tulosten mukaan yleisimmissä peltotöissä hehtaaritaksat olivat nousseet tyypillisimmin 10–16 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2022. Eniten urakoituja peltotöitä ovat leikkuupuinti, kasvinsuojeluruiskutus ja kylvötyöt. Leikkuupuinnista veloitettiin vuonna 2022 keskimäärin 116,2 e/ha (+12,2 %). Kasvinsuojeluruiskutuksen keskitaksa oli 21,9 e/ha (+15,9 %). Kylvötöistä suorakylvön urakointitaksa oli 79,4 e/ha (+ n. 13,3 %) ja muun kylvölannoituksen 68,8 e/ha (n.+13,1 %). Raskaammissa töissä kuten maan muokkauksessa taksoissa on yli 20 prosentin nousua. Viljankuivauksessa, jossa polttoöljyn tuntikulutus on suuri, taksat olivat nousseet 20–40 %. Maatilayrittäjät tekevät myös paljon koneurakointia muille sektoreille, kuten tienhoito-, kiinteistö-, maarakennus-, metsä-, energia- tai ympäristöurakointia.

TEHO

TTS TYÖTEHOSEURA

Yleisimpiä ovat lumityöt, joita on tehnyt lähes puolet vastanneista. Lumitöissä veloitus oli vuonna 2022 keskimäärin 71,0 e/h, (+16,6). Monissa töissä kuten tien lanauksessa, maan ajossa, puun siirtoajossa tai hakkuutöissä taksat ovat nousseet yli 20 %. Kustannukset nousivat reippaasti Polttoainekustannusten lisäksi urakointihintojen tarkistuksilla oli pyritty kattamaan tarvikkeiden hinnan nousua, koneiden ja laitteiden nousseita hintoja sekä kohonneita työkustannuksia (24 % vastaajista). Lisäksi mainittiin kohonneet varaosa- ja huoltokulut ja sähkö. Keväällä 2022 polttoaineen hinta nousi ennätyksellisen paljon. Tilastokeskuksen ”Polttoaineiden kuluttajahinnat” -tilaston mukaan kevyen polttoöljyn hinta oli korkeimmillaan 1,66 €/litra (alv 0) maaliskuussa 2022. Kesän aikana hinta oli keskimäärin noin 1,40 €/litra (alv 0) tuntumassa. Vuonna 2020 kevyen polttoöljyn hinta vaihteli noin 0,60 €/litra molemmin puolin, eli polttoainekulut olivat yli kaksinkertaistuneet kahden vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden 2023 alkupuoliskolla öljyn hinta on ollut noin keskimäärin noin 1,10 €/litra. Tilastokeskuksen maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan traktoreiden ja viljelyyn käytettävien koneiden hinnat nousivat vuosina 2020–2022 noin 13–14 prosenttia. Hintojen nousu on jatkunut vuonna 2023. Myös palkkakustannukset ovat nousseet. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston mukaan maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajien säännöllisen työajan keskiansio on noussut 15,97 eurosta 17,55 euroon tunnilta eli noin kymmenen prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2022.

Asiakkaat osasivat odottaa hintojen nostoa Valtaosa vastaajista kertoi taksojen tarkistuksen menneen hyvin asiakkaiden kanssa. Monissa vastauksissa toistui, että asiakkaat olivat ymmärtäneet kohonneiden kustannusten siirtämisen hintoihin. Asiakkaat olivat usein itsekin tietoisia kustannusten noususta ja osasivat odottaa urakointihintojen tarkistusta. Kaikilla hintojen nosto ei ollut onnistunut yhtä hyvin. Aina asiakkaat eivät olleet suostuneet hintojen nostoon. Vaikeuksia oli ollut niin maatila-asiakkaiden, yksityisasiakkaiden kuin isojen yritystenkin kanssa. Sopimuksissa ei aina ole mahdollisuutta hinnan tarkistukseen kesken sopimuskauden. Pääosin taksoja oli korotettu ilmoitusluontoisesti. Osa oli tarkistanut hintoja yhdessä asiakkaan kanssa neuvotellen. Asiakkaiden kanssa keskustelua ja sopimista hinnoittelusta sekä selkeitä perusteluita jo ennen uuden hinnan ilmoittamista pidettiin hyvänä käytäntönä. Maksuajan pidennys oli myös ollut yksi keino päästä sopimukseen hinnan tarkistuksesta. Keskimäärin kohonneet kustannukset oli saatu vastausten perusteella vietyä urakointihintoihin tyydyttävästi, ellei peräti kohtalaisen hyvin. Vastaajista 28 % katsoi saaneensa nousseet kulut katettua kokonaan, ja noin 46 % arvioi saaneensa kustannusnoususta katettua 70–90 %. Noin

17 % vastasi taksojen tarkistuksen kattaneen 50–70 % ja noin 10 % alle 50 % kustannuksista. Noin puolet aikoi korottaa hintoja myös vuonna 2023. Polttoainelisä käyttöön Suurin osa vastaajista oli vienyt nousseet polttoainekustannukset suoraan urakointitaksaan. Noin seitsemän prosenttia otti käyttöön polttoainelisän. Polttoainelisä oli koettu hyväksi tavaksi siirtää kustannukset asiakkaan maksettavaksi. Kun kulutuksia oli seurattu ja kirjattu ylös, silloin polttoainelisä oli voitu laskea todellisen kulutuksen mukaan. Tai jos polttoaineen osuuden erottaa kokonaisuudessaan laskulle omaksi riviksi, hinnan muutokset puoleen ja toiseen on helppo huomioida urakointihinnassa. Kaikkiaan tietoisuus omista kustannuksista on keskeistä kannattavalle toiminnalle. Maatalouskoneurakoinnissa harvemmin tehdään kirjallisia sopimuksia, koska asiakkaat ovat valtaosin pitkäaikaisia vakioasiakkaita, joiden kanssa asiat sujuvat pääsääntöisesti hyvin. Suullinenkin sopimus on tietysti pätevä, mutta muistinvarainen. Kirjallisiin sopimuksiin on helpompi sisällyttää mahdollisuus tarkistaa taksaa polttoaineen hinnan merkittävästi muuttuessa. Silloinkin, kun hinnoitteluperusteet on kirjattu sopimukseen, vuoropuhelu asiakkaan kanssa on hyvää palvelua ja asiakassuhteen ylläpitoa.

Keskimääräisiä urakointihintoja vuodelta 2022 (ALV 0%). Hintojen vaihtelu on laskettu keskihajonnan mukaan, eli keskiarvo +/- keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa,vaan kertoo vaihteluvälin, jossa suurin osa taksoista liikkuu.

Työ

Yksikkö

Vaihtelu Veloitus keskimäärin Vastauksia (±keskihajonta) 2022 2020 kpl 2022

Kylvölannoitus

€/ha

68,8

60,9

Suorakylvö

€/ha

79,4

70,1

Kasvinsuojeluruiskutus

€/ha

21,9

18,9

Leikkuupuinti

€/ha

103 -

129

116,2

103,6

Lautasmuokkaus/-äestys

€/h

137

93,7

75,8

Lumityöt

€/h

71,0

60,9

213

Tien lanaus

€/h

73,3

61,5

Tienvarsien niitto (kesanto-/vesakkomurskain)

€/h

72,4

62,7

Maan ja soran ajo (traktori ja perävaunu)

€/h

73,6

60,4

Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.)

€/h

69,0

57,6

Traktorityö yli 140 kW

€/h

74,6

59,0

18 TEHO

Esiselvitys: EU-osaamista lisättävä metsäalalla – lisäkoulutus tarpeen JIM ANTTURI, METSÄASIANTUNTIJA

JUHA OJALA, TOIMITUSJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

JIM ANTTURI

EU-päätöksenteko vaikuttaa yhä useammin metsien käyttöön Suomessa, ja metsäalalla onkin havaittu tarve lisätä EU-osaamista. Työtehoseuran toteuttamassa haastatteluihin perustuvassa esiselvityksessä kartoitettiin metsäalan EU-osaamisen nykytasoa ja kehitystarpeita. Haastatellut pitivät erityisesti EU-päätöksenteon ja kotimaan kannanmuodostuksen osaamisen lisäämistä tärkeänä ja lisäkoulutukselle nähtiin olevan tarvetta. Riippumattoman koulutuksenjärjestäjän organisoima ”Metsäalan EU-akatemia” voisi toimia hyvänä alustana osaamisen lisäämiseen.

TEHO

Suomalaisella metsäalalla tunnistetaan koko ajan enemmän, että Euroopan unionin aloitteet ja säädökset ulottuvat metsiin ja niiden käyttöön. Unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta vaikutuksia syntyy ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikan kautta. Metsäalalla onkin nähty, että EU:n päätöksentekomekanismien ymmärtäminen ja päätöksentekoon vaikuttamisen osaamisen merkitys on kasvanut merkittävästi, ja samaan aikaan nykyinen osaajajoukko on varsin suppea. Tältä pohjalta TTS Työtehoseura laati esiselvityksen, jossa arvioitiin metsäalan EU-osaamisen ja siihen liittyvän edunvalvonnan nykyistä tilannetta ja vaikuttavuutta sekä kartoitettiin osaamisen kasvattamisen tarpeet. Samalla tehtiin ehdotus ”Metsäalan EU-akatemia” -koulutusohjelmasta, jonka avulla osaamista voitaisiin lisätä. Selvitys perustui metsäalan avaintoimijoiden ja EU-osaajien haastatteluihin.

kehittämiskohteena. Haastateltujen mukaan osaamista pitää vahvistaa eniten seuraavissa teemoissa: EU:n päätöksentekoprosessit, kotimaan kannanmuodostus ja päätöksentekoprosessit, vaikuttamisen keinot ja ajoitus sekä viestin viemisen tavat, verkostoissa ja työryhmissä toimiminen sekä EU:n metsien käyttöön liittyvien linjausten kokonaisuus ja vaikutukset kansalliseen metsäpolitiikkaan. Vastaajat näkivät, että koulutuksen tulisi kattaa laajasti sellaisia metsäalan toimijoita, joiden nykyiset tai tulevat työtehtävät liittyvät EU-vaikuttamiseen tai -päätöksentekoon. Lisäkoulutusta voisi tarjota sekä kokeneemmille että vähemmän kokeneemmille henkilöille, mutta erityisesti uusien EU-osaajien kasvattamista pidettiin tärkeänä.

Ketkä tarvitsevat lisää osaamista? Haastattelujen perusteella syvällinen osaaminen EU-asioissa on keskittynyt keskeisiin virkamiehiin maa- ja metsätalousministeriössä ja ympäristöministeriössä, edunvalvontajärjestöistä Metsäteollisuus ry:hyn, MTK:hon, Bioenergia ry:hyn ja Energiateollisuus ry:hyn. Myös alan suurimmista yrityksistä löytyy vahvaa osaamista, mutta osaajien määrää pitää lisätä. Tutkimuspuolella Luonnonvarakeskukseen on kehittynyt osaamista kuten myös Euroopan metsäinstituuttiin. Ympäristöjärjestöillä osaamista on erityisesti niiden kattojärjestöillä ja verkostoissa. Eniten tarvetta lisätä EU-osaamista on haastateltujen näkemysten mukaan keskisuurissa ja pienemmissä metsäalan yrityksissä, metsänhoitoyhdistysten kentässä, kansanedustajien keskuudessa, Metsähallituksessa, Suomen metsäkeskuksessa sekä ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi suuremmilla yrityksillä osaajajoukon tulisi olla laajempi. Vastausten perusteella jopa alan avainhenkilöiden osaamistasoa on mahdollista edelleen kasvattaa. Ylipäätään uusia osaajia tulisi kouluttaa säännöllisesti. EU-päätöksenteko ja kotimaan kannanmuodostus osaamisen ytimessä Haastatellut olivat melko yksimielisiä EU-osaamisen lisäämiseen tähtäävän koulutusohjelman tarpeellisuudesta ja tätä pidettiin jopa metsäalan strategisena

Lisätietoja Miten selvitettiin? Kevään ja kesän 2023 aikana haastateltiin yhteensä 22 metsäalan avaintoimijaa ja EU-asiantuntijaa. Ensin haastateltiin pienempää joukkoa keräten taustatietoa ja painottaen haastateltavan itse esille tuomia asioita. Tämän jälkeen kysymyspatteristoa hieman tarkennettiin ja haastateltavien joukkoa laajennettiin. Tämän jälkeen tuloksista tehtiin yhteenveto ja päätelmiä. Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi Tutustu raporttiin ja hahmotelmaan Metsäalan EU-akatemia -koulutusohjelmasta tarkemmin https://www.mmsaatio.fi/media/ apurahahankkeiden-tiedostoja/ esiselvitys-metsaalan-euakatemiasta-2023.pdf

TEHO

Maarakennusala sähköistyy MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ

MAIJA SUUTARINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

JANI VOTTONEN JA MINNA KUUSELA

Liikenteessä pörrää koko ajan enemmän sähköllä toimivia ajopelejä. Ja hyvä niin, onhan fossiilisista polttoaineista luopuminen varmasti tärkeimpiä asioita ilmastonmuutoksessa selviämisen kannalta. Pikkuhiljaa sähköistys on valtaamassa alaa myös isommissa ajoneuvoissa ja koneissa. Ongelmana on silti akkujen iso koko, mikä hidastaa rahtiliikenteen sähköistymistä, akkujen latausaika ja esimerkiksi isojen täyssähkökaivinkoneiden vielä posketon hinta. Maarakennuksen kevyempää laitteistoa voidaan kuitenkin jo korvata täyssähköisillä koneilla.

Maarakennuksen koulutuksiin on TTS Työtehoseuralle hankittu uusi täyssähköinen pyöräkuormaaja Kramer, joka toimii yhdellä latauksella viisi tuntia. Tämänkaltaisia pikkukuormaajia ja muita uuden sukupolven laitteita on alkanut näkyä alan yrityksissä, mutta vielä yhdellä latauksella ei koko työvuoron pituutta pystytä kovin hyvin hyödyntämään. Koulutuksen tarpeisiin viiden tunnin ajoaika jo soveltuu, kun vielä ruokatunnin aikana ladataan lisää. Akkuteknologian kehittyessä täyssähkölaitteet tulevat lisääntymään myös työmailla, pienimmistä tärylätkistä eli maantiivistäjistä alkaen. Eroon päästöistä Maanrakennuksen työympäristöt vaihtelevat kaikille näkyvistä maanrakennuskohteista pienempiin, jopa rakennusten kellareissa tapahtuviin urakoihin. Päästöt aiheuttavat monissa tällaisissa paikoissa haasteita. Täyssähkökoneet soveltuvat täydellisesti kohteisiin, joissa melu- tai savukaasupäästöjä ei saisi syntyä. Kellaritilassa tapahtuva työskentely on aiemmin vaatinut haastavaa ilmanvaihdon suunnittelua. Täyssähkökoneet hiljaisina ja pakokaasuttomina työjuhtina sujuvoittavat urakoita. Akkukäyttöisiä maanrakennuskoneita onkin käytetty jo pitkään kaivosteollisuudessa. Konekanta uudistuu Hybridilaitteet ovat välivaihe ennen täyssähköistymistä. TTS Työtehoseuralle on täyssähköisen pyöräkuormaajan lisäksi hankittu jo aiemmin hybridivoimalla toimiva

TEHO

Täyssähköinen pyöräkuormaaja työssään Ylimmäisissä TTS:n koulutuskäytössä.

Kouluttaja Jukka Huoman esitteli uutta Komatsu-hybridiä viime syksynä TEHOn toimittajalle.

Komatsu-kaivinkone. Tällaiset kaivinkoneen kääntämisestä syntyvän jarrutusenergian talteen ottavat, konetta sähkömoottoreilla kääntävät hybridikaivurit ovat yleistymässä nopeasti. Hybridit toimivakin oikein hyvin lajittelu- ja lastaustöissä, missä konetta käännellään koko ajan. Ammatillisen oppilaitoksen konekannan onkin aina oltava sellainen, ettei opiskelijoiden tarvitse ihmetellä uutta tekniikkaa vasta työmailla. Käyttökustannuksissa ja polttoaineessa tulee hybridi- ja sähkökoneissa myös paljon säästöjä. Maarakennuksen opiskelijoiden koekäytössä on myös hiljattain ollut pieni Volvon täyssähköinen kaivinkone. Laitevalmistajien kanssa tehtävä hyvä yhteistyö mahdollistaa testauksia, vaikka vielä tällaisten laitteiden hankintahinta on liian kallis. Koneiden liisauskaan ei olisi välttämättä kannattavaa, kun lasketaan koneiden hoitokulut. Oppilaitoksen on tehokkainta omistaa itse koneita, jotta opiskelijoille saadaan niitä riittävästi kuljetettavaksi. Digitalisaatio on ollut arkea alalla jo pitkään Infra-ala on muutenkin viimeisen vuosikymmenen aikana ottanut valtavan digitalisaatioaskeleen eteenpäin. Hankkeissa hyödynnetään tietomallinnusta, 3D-koneohjausjärjestelmiä ja pilvipalveluja. Työmaat ovat nykyään useimmiten mallinnettuja ja suunnitelmat voidaan jakaa työnjohdolle ja konekuskeille pilvipalveluun. 3D-koneohjausta hyödyntämällä voidaan työskennellä ilman mittamiehiä ja maastoonmerkintää.

3D-koneohjaus perustuu satelliittipaikannukseen, ja kolmiulotteiset suunnitelmat mittatietoineen ovat kuljettajalle näkyvissä näytöllä sisällä ohjaamossa. Näin lisätään työmaiden tehokkuutta, tarkkuutta, sujuvuutta ja luotettavuutta. Koneohjauksen avulla työ onnistuu todennäköisemmin kerralla oikein, jolloin säästetään kustannuksissa aikaa, materiaaleja ja polttoainetta. Vielä ei 3D-koneohjausta silti ole kaikissa koneissa. Koulutus alkaa simulaattoreilla Osa digitalisaatiota ovat myös maarakennuksen simulaattorit, joilla koulutus aloitettiin TTS:n maarakennusalalla kymmenen vuotta sitten. Simulaattoreilla voidaan työskennellä turvallisesti ja taloudellisesti. Koneiden käyttöä opetellaan ensin simulaattoreilla, jonka jälkeen pääsee harjoittelemaan eri maansiirtokoneita oikeassa ympäristössä Vihtijärven harjoitusalueella Ylimmäisissä.

Lisätietoja TTS Työtehoseuran maarakennuksen koulutuksissa on tällä hetkellä 11 kouluttajaa ja parisataa opiskelijaa. Tutustu maarakennusalan koulutuksiin https://tts.fi/koulutusalat/ maarakentaminen/

TEHO

TTS testaa

TikTokin hittipesimet testissä SARI LISKI-MARKKANEN JA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseura testasi LivingLabmenetelmällä valtavaan suosioon nousseita puhdistussieniä, Scrub Daddya ja Mommya. Sienet käyttäytyvät veden lämpötilan mukaan siten, että kylmässä vedessä materiaali kovettuu ja lämpimässä se pehmenee. Mommyssa on kaksi erilaista puhdistuspintaa. Daddy on kauttaaltaan samaa materiaalia. Selvitimme, ovatko sienet suosionsa veroisia.

Yhdysvalloissa kehitettyjen ja valmistettujen sienten mainokset lupaavat niiden puhdistavan ekologisesti ja tehokkaasti muun muassa astiat, liedet, kaakelit, pesualtaat ja pihakalusteet. Pinnat eivät naarmuunnu, pesuainetta ei välttämättä tarvita, ja sienet voi pestä astianpesukoneessa. Hauskannäköisissä, pyöreissä Scrub Daddy- ja Mommy-sienissä on silmät ja suu. Sienestä saa hyvän otteen laittamalla sormet sienen silmiin ja suuaukkoa voi hyödyntää esimerkiksi aterimien molempien puolien yhtäaikaisessa puhdistamisessa. Mommyssa on kaksi puhdistuspintaa, kovempi polymeerivaahdosta valmistettu FlexTexture®-puoli ja pehmeämpi ResoFoam®-puoli. Daddy on kauttaaltaan kovempaa materiaalia. Lämpimässä vedessä Daddy ja Mommy ovat pehmeitä, mukautuvia ja imukykyisiä. Kylmässä vedessä sienet kovettuvat ja niiden hankausteho paranee. Mommy sopii kahden erilaisen pintansa ansiosta monipuoliseen päivittäiskäyttöön. Kauttaaltaan samaa materiaalia oleva Daddy muuttuu kylmässä vedessä Mommya kovemmaksi, jolloin sienellä saa irrotettua myös sitkeää likaa. Sienet maksavat noin kolme euroa

TEHO

Mommy ja Daddy -sienten säilytys saattaa tuottaa päänvaivaa, sillä ne tarvitsevat pidikkeen tai ripustuskoukun. Scour Daddyssa on näppärä ripustuslenkki Kuva: Pixabay

ja valmistajan mukaan niillä voi puhdistaa myös arkoja pintoja. Kokeilimme myös tuoteperheeseen kuuluvaa, suorakaiteen muotoista Scour Daddya. Myyntipakkauksessa on kolme eriväristä sientä ja se maksaa noin kuusi euroa. Sienen pinta on lämpökäsiteltyä ArmorTec®-verkkomateriaalia ja pesimen luvataan hylkivän ruokajäämiä, puhdistavan pohjaan palaneen lian ja kestävän käyttöä. Lunastavatko lupauksensa? Vertailimme sienten ominaisuuksia ja kokeilimme rinnalla myös polyuretaanista ja synteettisestä kuidusta valmistettua yleissientä, jota myydään monella eri tuotemerkillä. Keltainen, The Original Scrub Daddy -sieni toimii hyvin kylpyhuoneessa, vaikka pyöreä muoto hankaloittaa hieman ahtaisiin tiloihin ulottumista. Sieni irrotti yllättävän hyvin kalkkia hanoista ja saunan lasiovesta jo pelkällä vedellä. Daddy soveltuu hyvin laakeille pinnoille, mutta isoilla alueilla työ on hidasta. Sieni ei naarmuta saniteettikalusteita ja tahrat irtoavat pinnoilta hyvin.

Keltainen Daddy -sieni irrottaa yllättävän hyvin kalkkia hanoista jo pelkällä vedellä.

Kaksipuolinen Mommy -sieni soveltuu erityisesti keittiöön. Sillä voi puhdistaa tasopintoja, altaita, astioita, isoja uunivuokia ja -peltejä sekä muita keittiön pintoja. Sienen vaalea, pehmeä puoli on imukykyinen ja vaahdottaa pesuaineen hyvin, mutta jättää tasopinnat melko märiksi. Punainen, karkea puoli irrottaa pinttynyttä likaa tehokkaasti ja sen puhtaaksi huuhtominen oli helpompaa kuin yleissienen karkean pinnan puhdistus. Sienen pyöreä muoto ja melko iso koko osoittautuivat astianpesussa hieman epäkäytännöllisiksi. Ruokailuvälineiden puhdistus tuntui myös hankalalta ja sienen silmä- ja suuaukot eivät helpottaneet työtä. Sienen vaalea, pehmeä puoli likaantui ja värjäytyi käytössä, mutta karkea puoli pysyi siistinä. Sekä Scrub Daddy että Mommy jättävät pinnat melko märiksi, joten siistin lopputuloksen saamiseksi pinnat saattavat vaatia kuivauksen. Sienet pysyivät siisteinä ja

Scour Daddy -sieni on näppärä ja sillä irtoaa pintaa naarmuttamatta myös tiukasti pohjaan palanut lika.

hajuttomina koko kuukauden testijakson ajan ja kestivät hyvin astianpesukoneessa pesemisen, joka on iso plussa. Käyttöohjeen mukaan Daddyn voi puhdistaa myös kuumentamalla sitä mikroaaltouunissa. Scour Daddy testaajien suosikki Testatut Daddy- ja Mommy-sienet sopivat parhaiten pienten alueiden ja kohteiden puhdistamiseen ja tahra-alueille. Pyöreiden Daddy- ja Mommy-sienten halkaisija on noin 10 senttimetriä ja paksuus noin neljä senttimetriä. Suorakaiteen muotoinen (10 x 6 cm) Scour Daddy on noin kaksi senttimetriä paksu. Moneen käteen sopiva Scour Daddy -sieni toimii sekä keittiössä että kylpyhuoneessa. Sieni on näppärä erityisesti patojen, pannujen ja keittoastioiden tiskauksessa. Lämpimän veden pehmentämällä sienellä on kätevää puhdistaa myös ahtaita koloja. Kylmään veteen kasteltuna sieni on kova ja kömpelö, mutta hankausteho paranee. Sieni irrottaa kalkkia ja tahroja pelkän veden avulla, mutta pinta jää märäksi ja saattaa vaatia kuivauksen. Vertailun vuoksi kokeiltu, kaksipuolinen yleissieni on kätevän kokoinen ja soveltuu monenlaiseen siivoukseen ja puhdistukseen. Yleissienen karkeaa puolta ei suositella pinnoitetuille astioille eikä sieni irrota pelkällä vedellä kalkkia niin hyvin kuin testatut hittituotteet. Yleissienet ovat huokeita, mutta myös kuluvat, likaantuvat ja muuttuvat epäsiisteiksi paljon nopeammin kuin Daddyt ja Mommyt. Hilpeiden hittituotteiden hymy ei ainakaan vielä testiaikana hyytynyt. TEHO

Tarkkana niksien kanssa TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA + CANVA AI

Somevaikuttajat jakavat ahkerasti niksejä kodinkoneiden käyttöön ja siivoukseen. Nettiniksit toimivat joissakin olosuhteissa mainiosti, mutta ovat harvoin yleispäteviä. Nikseille ei ole käyttöohjeita eikä niille anneta takuuta. Vastuun mahdollisista virheistä kantaa kuluttaja.

Somessa jaettu siivousniksi voi pilata aran pinnan, aiheuttaa terveyshaittoja tai se ei toimi influensserin/somettajan lupaamalla tavalla. Ennen niksien soveltamista on syytä tutustua puhdistettavan materiaalin, kohteen tai laitteen ominaisuuksiin ja lukea viralliset käyttöohjeet. Siivousaineiden ja -välineiden tuoteselosteesta selviää, miten niitä käytetään ja minkälaisten pintojen siivoukseen ne on suunniteltu. Nikseillä ei ole tuoteselostetta, joten riskejä voi syntyä. Tuoteselosteen turvallisuusohjeita noudattaen varmistutaan omasta turvallisuudesta ja vältetään vauriot. Puhdistusaineen, -välineen ja siivousmenetelmän valinnan ratkaisevat puhdistettavan pintamateriaalin kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, kuten kemikaalien ja hankauksen kesto. Ruokakaapista löytyvät ruokasooda, sitruunahappojauhe ja etikka ovat ekologisia ja sopivat monenlaiseen siivoukseen, mutta myös niiden kanssa pieni varovaisuus on paikallaan.

TEHO

Kodinkoneissa on paljon erilaisia ominaisuuksia, ohjelmia ja tekniikkaa. Samat käyttö- ja hoito-ohjeet eivät sovi kaikille koneille, kuten eivät myöskään netissä jaetut niksit. Laitekohtaisia käyttöohjeita on syytä noudattaa, sillä takuu tai kotivakuutus eivät kata laite- tai henkilövahinkoja, jos laitetta käytetään tai huolletaan käyttöohjeiden vastaisesti. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) vuonna 2023 teettämään kyselyyn vastanneista vain 13 prosenttia kertoi lukevansa käyttöohjeet aina. Pikaisesti ohjeita silmäilee noin 20 prosenttia vastanneista ja 25 prosenttia lukee ohjeet vain, jos tuote ei toimi toivotusti. Runsas 40 prosenttia kertoi osaavansa käyttää tuotteita ilman ohjeita. Vähiten luetaan kodinkoneiden ja pienelektroniikan käyttöohjeita, vaikka sähkölaitteista aiheutuu Suomessa vuosittain yli 2000 tulipaloa. Usein taustalla on huollon laiminlyönti tai tuotteen virheellinen tai varomaton käyttö.

Joulupuu on kasvatettu joulu on jo ovella EIJA KESKI-KORPELA, KOULUTTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

VASTAVALO, ANITA RAUNIO

Joulukuusi vakiintui osaksi jouluperinnettämme noin sata vuotta sitten. Pitkään suomalainen joulupuu oli metsäkuusen harvennustaimi, mutta nykyisin lähes kaikki myytävät kuuset ovat tarkoitukseen kasvatettuja. Säätyläiskotien saleihin joulupuu saapui Ruotsin kautta Saksasta 1800-luvun alussa. Kansakoulujen kuusijuhlan ansiosta joulukuusen hankkimisesta ja koristelemisesta oli 1900-luvulle tultaessa muodostunut koko kansan tapa. Nykyäänkin joulu alkaa, kun puu on kannettu kunniapaikalle ja koristeltu. Muovikuusella on kannattajansa, mutta jäljittelemätön havun tuoksu luo monille sen aidon joulutunnelman. Viime vuonna

suomalaiskodeissa komeili arviolta 1,5 miljoonaa joulukuusta, joista noin miljoona on kotimaassa viljeltyjä. Noin 150 000 puuta, lähinnä eri jalokuusia (Abies), tuodaan ulkomailta. Suurin tuottajamaa on Tanska, pieniä eriä tulee Puolasta ja Ruotsista. Reilut 300 000 kuusta löytyy edelleen omista metsistä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana joulupuiden tuonti on miltei puolittunut ja vastaavasti kotimainen tuotanto lisääntynyt. Suomalaisilla viljelmillä metsäkuusen ohella joulupuuksi kasvatetaan pieniä määriä serbiankuusta (Picea omorica), palsamipihtaa (Abies balsamea) ja mustakuusta (Picea mariana). Suomessa on noin 500 kuusenkasvattajaa, joista monille joulukuuset tuovat tärkeää lisäansiota, muutamille pääasiallisen toimeentulon. Joulukuusi kasvaa myyntikuntoon keskimäärin 8-12 vuodessa. Tuuhea ulkonäkö saadaan aikaan vuotuisilla muotoleikkauksilla. Suomessa kasvatuksessa käytetään vain vähän kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita, lisäksi kuljetusmatkat ovat kohtuullisia. Viljelijä istuttaa yleensä aina kaadetun tilalle uuden taimen. Tämän ansiosta kotimainen kuusi on ekologinen valinta. ”Kotimaisuus ja ehdottomasti valtti. Jokainen euro, joka jää Suomeen, on tänä päivänä voitto. Pelkillä mielikuvilla ei kuitenkaan pelata, myös laadun on oltava priimaa” tiivistää nurmijärveläinen joulupuiden kasvattaja Janne Saarinen. Viime vuosina pääkaupunkiseudulla muutamat yrittäjät ovat ryhtyneet myymään ja vuokraamaan ruukkujoulukuusia. Ruukussa kasvavan kuusen voi ostaa, koristella joulukuosiin ja istuttaa seuraavana keväänä pihalle tai vaihtoehtoisesti vuokrata kuusen jouluksi ja jättää poiskuljetuksen yrittäjän huoleksi. Onpa tarjolla myös nimikkopuita, jolloin yrittäjä lupaa toimittaa vuosittain saman puuyksilön joulun viettoon ja hoivaa sitä lopun vuotta tarhallaan. Nähtäväksi jää, ovatko ruukkujoulupuut tulevaisuutta vai ohimenevä ilmiö. TEHO

Jatkuvan oppimisen taito SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS TYÖTEHOSEURA

Aikuisopiskelijat arvostavat koulutuksissa joustavuutta, tehokkuutta ja keskustelevaa otetta. Kouluttajan roolina on yhä useammin toimia sparraajana, joka auttaa tiedon soveltamisessa työelämään. Työtehoseuran koulutuskalenterista löytyy runsaasti vaihtoehtoja jatkuvaan oppimiseen.

TTS Työtehoseuran jatkuvan oppimisen Jotpa-koulutuksissa voi opiskella metsätalouden ilmastokestävyyttä, elintarvikkeiden vientiä sekä maahanmuuttajille kohdennettuja rakennusalan, varastologistiikan ja yrittäjyyden opintoja. Työtehoseuran Jotpa-koulutuksissa tärkeänä painotuksena on opiskelijan kanssa tehtävä, läpi koulutuksen etenevä henkilökohtainen valmennus. Kun tiedetään opiskelijan lähtötilanne ja mitä on tarve kehittää, päästään tehokkaasti kiinni työpaikan tarpeisiin, taustoittaa TTS Työtehoseuran myyntijohtaja Minna Karppinen. Henkilökohtaisessa sparrauksessa etuna on, että omista uratavoitteista tai liikesalaisuuksista voi luottamuksella keskustella kouluttajan kanssa. Oman erityisyytensä tuovat kouluttajien erilaiset taustat. Mukana on kumppaneita, joiden kanssa on lyöty vahvuuksia yhteen. Ja mikä parasta, koulutukset ovat opiskelijalle maksuttomia.

Lisätietoja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan tavoite edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

TEHO

Metsäalan ammattilaiset Hiilisavotalle Vuodenvaihteessa alkava Hiilisavotta-koulutus sisältää kaikkiaan yhdeksän koulutusmoduulia, joista on koostettu kaksi eri opintokokonaisuutta ’Metsäkoneyrittäjän hiilisavotta’ sekä ’Metsätoimihenkilön hiilisavotta’. Tarjolla olevista aiheista voi joustavasti koota itselleen sopivan paketin. Sisältöjä ovat muiden muassa metsätyömaan hiilijalanjäljen laskeminen, taloudelliset vaikutukset ja hiilivaraston kasvattaminen. - Hiilisavotta-täydennyskoulutus on suunnattu metsäalan toimihenkilöille ja metsäkoneenkuljettajille. Tavoitteena on edistää ilmastokestävää metsätaloutta, lisätä hiilinieluihin liittyvää osaamista ja osaltaan tukea maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista, valottaa metsä- ja puutarha-alan yksikönjohtaja Pertti Hourunranta. Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa, pääosin etäopintoina. Toteuttajina ovat TTS ja Suomen ympäristöopisto Sykli. Kysy lisää: Pertti Hourunranta, yksikön johtaja, puh. 050 3879 516, pertti.hourunranta@tts.fi Kotisivut www.hiilisavotta.fi

Kasvua elintarvikealalle Suomalaisten elintarvikkeiden viennille on asetettu mittavia tavoitteita. Suomalaista puhdasta, kestävästi tuotettua ruokaa arvostetaan maailmalla. Kasvun tueksi tarvitaan osaamista myyntiin ja markkinointiin sekä toimivia verkostoja. Näistä lähtökohdista ovat käynnistyneet TTS Työtehoseuran ja Aava&Bangin koulutukset, joissa kohderyhminä ovat pienet ja keskisuuret elintarvikealan yritykset, yrityksissä työskentelevät ammattilaiset sekä jatkojalostusta harjoittavat maatilat. - Mukaan voi hypätä oman yksilöllisen aikataulun mukaisesti. Tavoitteena on tarjota yrityksille kättä pidempää oman toiminnan

kehittämiseen. Laitetaan yhdessä peruskulmakivet kuntoon, jotta eteneminen vienti- tai kotimaan markkinoille on helpompaa, kannustaa projektipäällikkö Maija Suutarinen. Vaihtoehtoina ovat ’Elintarvikkeiden markkinointi-, myynti- ja vientikoulutus’ sekä ’Vastuullisen liiketoiminnan kaupallistamiskoulutus’. Esimerkkeinä aiheista ovat myynnin työkalut, ympäristö- ja vastuullisuusjärjestelmät, materiaalitehokkuus ja pakkaukset. Opiskelu onnistuu sujuvasti työn ohessa, sillä pääosa toteutuksesta on etäopintoja. Käytännönläheiset harjoitustehtävät liitetään osaksi päivittäisiä työtehtäviä. Kysy lisää: Maija Suutarinen, projektipäällikkö, puh. 041 731 6260, maija.suutarinen@tts.fi

Maahanmuuttajille täydennyskoulutusta Täydennyskoulutus on opiskelijalle kasvun ja kehittymisen paikka. Työtehoseurassa on pitkäaikainen kokemus maahanmuuttajakoulutuksista. Uusina näkökulmina ovat koulutukset työnjohto-, esihenkilöja yrittäjäosaamisen kartuttamiseen. Kiinnostavana aloituksena on ravintola-alan yrittäjäkoulutus ukrainalaisille. - Koulutukset toteutuvat suomen kielellä, mutta apuja on saatavilla. Esimerkiksi rakennusalalla työskenteleville maahanmuuttajille on englannin-, ukrainan- ja venäjänkielistä tukea. Varastologistiikan puolella löytyy arabian, somalian, turkin ja englannin kielitaitoa, kertoo myyntijohtaja Minna Karppinen. Tutustu: www.tts.fi

TEHO

Työtehoseuran metsäala panostaa jatko- ja täydennyskoulutuksiin PERTTI HOURUNRANTA, YKSIKÖN JOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

ARTO KETTUNEN

Nurmijärven Rajamäellä on neljän viime vuoden aikana koulutettu kymmeniä metsänomistajia metsätalousyrittäjiksi. Metsätalousyrittäjät ovat metsäalan ammattitutkinnosta valmistuneita metsäalan ammattilaisia. Koulutus on ollut erittäin suosittu, ja sen kysyntä jatkuu vahvana. - Työtehoseurassa metsätalousyrittäjän koulutuksen painopiste on talousasioissa ja yrittäjämäisessä metsänomistajuudessa. Koulutuksessa hyödynnetään Metsänomistajan Talouskoulu -hankkeen kokemuksia, taustoittaa kouluttaja Arto Kettunen. Metsätalousyrittäjän tutkinto on mahdollista suorittaa oman työn ohessa. Opetustapahtumia on noin kerran kuukaudessa arki-iltoina ja lauantaisin. Teoriaopetusta voi seurata joko paikan päällä Rajamäellä tai verkon välityksellä. Maastopäivät järjestetään Rajamäen ympäristössä. Kouluttajina toimivat Työtehoseuran omat asiantuntijat sekä vierailevina kouluttajina useat metsäalan ammattilaiset. Metsätalousyrittäjän koulutuksiin on jatkuva haku ja koulutuksia alkaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. - Koulutus antaa hyvät valmiudet kasvattaa ja hoitaa talousmetsiä monipuolisesti ja kannattavasti. Käytännössä lähdetään liikkeelle ihan siitä, miten metsätaloutta harjoitetaan yrittäjämäisesti. Opiskelijoilla on ollut erilaisia lähtökohtia, ja opiskeltavat aiheet sopivat kaikille metsää omistaville henkilöille, ja vaikkapa tuleville metsänomistajille, jatkaa Arto Kettunen. Metsäkoneenkuljettajille uusinta tietoa Tuttuna Työtehoseuran koulutuksena on metsäkoneenkuljettajien koulutus, jossa suoritetaan perustutkinto päiväopetuksena tai oppisopimuksella. Metsäkoneenkuljettajien kysyntä on edelleen kasvussa, ja tulevaisuuden työllistymismahdollisuudet valoisat. Metsätalousyrittäjäopiskelijoita puustoa mittaamassa. Palautteen mukaan ”opiskelu on mukavaa!”

TEHO

Jo ammatissaan työskenteleville metsäkoneenkuljettajille löytyy Hiilisavotta-koulutuskokonaisuudesta ajankohtainen ja maksuton mahdollisuus tietojen päivittämiseen ja uuden oppimiseen. Osana Hiilisavotta-koulutusta ovat metsäkoneyrityksille suunnatut kuljettajakohtaiset kehittämisvalmennukset, joissa hyödynnetään uunituoreita TehoAjo-hankkeen tuloksia. - Hakkuukonetyön lisäksi nyt myös puutavaran lähikuljetuksen tuottavuutta voidaan kehittää Työtehoseuran uudella TehoAjo-konseptilla, kertoo asiantuntija Niko Karhu.

Lisätietoja Tutustu TTS Työtehoseuran metsäalan koulutuksiin www.tts.fi www.hiilisavotta.fi

Innovaatioita torilla REETTA PALVA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

SIRPA PUSSINEN

Sain mahdollisuuden osallistua Älysikala-EIP-hankkeella Maaseutuverkoston Innovaatiotorille KoneAgriassa. Kolmen messupäivän aikana tapasin esittelypisteelläni monen alan ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita itse aiheesta taikka vain uteliaita ja avoimia kaikelle uudelle. Juttelemassa kävi toimittajaa, opiskelijaa, hanketoimijaa, hallinnon edustajaa, teknologiayritystä, ja tietysti ennen kaikkea maatalousyrittäjiä. Innovaatiotorilla mukana oli yli kaksikymmentä toimijaa pääosin Suomesta: maa-, metsä- ja puutarhatalouden t&k-hankkeita, pilotteja sekä startup-yrityksiä. Innovaatioita oli monilta eri aloilta, esimerkkeinä Wood2Biogas (puukaasutusta ja metanointia), Älyjuoma-automaatti (lehmien juomisen seuranta), Biosivu (öljyhamppua rakennuslevyihin) ja AgriInno-palkinnon napannut Nanoboost (nanohappikuplatekniikkaa). Runsas tarjonta kertoo hyvää suomalaisesta innovaatiotoiminnasta näillä aloilla. Innovaatioita pidetään laajalti perustana Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Innovaatiotorin tarjoaman perusteella voi luottaa tulevaisuuteen – ideoita ja osaamista on paljon. Innovaatioiden kokoaminen messuilla yhden sateenvarjon alle on toimiva konsepti. Hankkeet ja yritykset saavat yhdessä enemmän näkyvyyttä. Pakettiin kuului valmiiksi suunniteltu ja sisustettu osasto, kaupan päälle ammattimainen viestintä monella eri kanavalla. Kynnys lähteä messuille alkutaipaleella olevalla tuotteella tai hankkeella voi olla korkea. Yrityksillä puuttuu usein resursseja, sillä oman osaston pystyttäminen vaatii aikaa ja rahaa. Me tutkijat taas olemme usein varautuneita esittelemään hanketta, joka on vielä kesken ja tuloksista ei ole varmuutta. Kuitenkin myös itse kuulisi mielellään käynnissä olevista hankkeista jo ennen loppuraporttia.

Peltorobotti kiinnosti KoneAgrian yleisöä.

Kolmatta kertaa järjestetty Innovaatiotori on aivan selvästi lunastanut paikkansa konenäyttelyssä. Messukävijöille kierros osastolla tarjosi hyvän kattauksen, millaisia teknologioita ja menetelmiä juuri nyt kehitetään ja tutkitaan. Sopisi varmasti monille muillekin messuille. Hyvä palvelu Maaseutuverkostolta ja yhteistyökumppaneiltaan.

TEHO

Ruoka Akatemia kuvina ja tunnelmina SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

SIRPA PUSSINEN JA MARKKU LÄTTI

Syksyn Ruoka Akatemiassa riitti jutunaiheita. Miten ruoka-ala näkyy hallitusohjelmassa ja mitä elintarvikealan yrityksille kuuluu? Seminaari ja kenttäjakso tavoittivat jälleen kymmeniä päättäjiä ja vaikuttajia suomalaisen ruokakeskustelun äärelle.

TTS Työtehoseuran järjestämässä Ruoka Akatemia-seminaarissa 6.9.2023 ruodittiin hallitusohjelmaa ruoka-alan näkökulmasta. Yhteisenä tavoitteena hallitusohjelmassa on sitouduttu alkutuotannon ja elintarvikealan kehittämiseen. - Koko ruokaketjun hyvinvointi vaatii kaikkien ketjun osapuolten hyvinvointia. Olennaista on, että kaikkia kuullaan, arvioi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ruokajärjestelmän kokonaiskuvaa.

Nuorten paneelissa äänessä olivat Emilia Kangaskolkka SDP Nuorista, Arvi Tolvanen Kokoomuksen Nuorten Liitosta sekä Selinä Nera Vihreistä Nuorista. Tulevaisuuden ruokajärjestelmän elinehdoiksi nähtiin kestävyys, vastuullisuus ja innovaatiot.

Huoltovarmuus ja ruuantuotannon turvaaminen näkyvät vahvasti hallitusohjelmassa. Omavaraisuuden ohessa painotuksena on elintarvikeviennin parantaminen. Vuonna 2022 suomalaisia elintarvikkeita vietiin 2,3 miljardilla eurolla ulkomaille. Tavoitteena on jopa tuplata suomalaisen elintarvikkeiden vienti. - Kotimaan markkinat ovat rajalliset, joten elintarvikevienti on

Helsingin Pörssitalolla järjestetyssä Ruoka Akatemia-seminaarissa kävi vilkas puheensorina.

TEHO

"Kun sää ja vesi viilenee, alkaa silakan pyyntikausi”, kertoo Troolari Olympoksen Mauno Leppik Uudenkaupungin Suukarin satamassa. Toisena sataman vierailukohteena oli Henri Lompin johdolla Selkämeren Jää Oy, jossa on investoitu silakan käsittelyyn, jalostukseen ja pakastukseen.

Apetitilla nähtiin maailman makeimmat herneet ja pomppivat porkkanat. Säkylän elintarvikealan keskittymästä kertoivat Apetitin Esa Mäki, Sucros Groupin Tero Tanner ja Pyhäjärviinstituutin Teija Kirkkala.

olennaista elintarviketeollisuuden kasvulle. Suomalaiset elintarvikkeet ovat laadukkaita, minne tahansa maailmalle vietynä, totesi Essayah. Kansanedustajien keskustelussa Ritva Elomaa (PS), Tiina Elo (Vihr.), Tuomas Kettunen (Kesk.) ja Anders Norrback (RKP) nostivat keskusteluun kansanterveyden, markkinalähtöisyyden ja maataloustuotannon kannattavuuden. - Ekologisella kestävyydellä on tärkeä rooli ruoka-alan tulevaisuuden rakentamisessa. Haluamme syödä kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa. Hallitustyössä ratkaiseva kysymys onkin, miten onnistutaan kestävän ruuantuotannon murroksessa, totesi Tiina Elo (Vihr.). Seminaaria seurasi kaksipäiväinen kenttäjakso, jonka aikana tutustuttiin ruokaketjun yrityksiin käytännön kohteissa. Vierailukohteina olivat uudet kaupanalan konseptit, elintarvikekalastus, kasvis- ja ruokapakasteiden tuotanto, nykyaikainen kananmunapakkaamo sekä lemmikkiruokatehdas.

Lisätietoja

”Rakensimme tuotantoa varten uuden tehtaan Loimaalle, jotta voimme hyödyntää lähiseudun tuttuja tuottajia ja lyhyitä välimatkoja. Kaikki raaka-aineemme tulevat lähes nurkan takaa”, kertoo Rovio Pet Foodsin yrittäjä Tero Rovio.

Ruoka Akatemia on suomalaisen ruokajärjestelmän keskustelu− ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen hallinnonalojen, järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten edustajia sekä poliitikkoja, mediaa ja muita vaikuttajia. Seminaarin 6.9.2023 verkkolähetys on katsottavissa Ruoka Akatemian YouTube-kanavalla. Ruoka Akatemia on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kiekun pakkaamossa Loimaalla isännöi toimitusjohtaja Juha Lehto. Tiesitkö tämän: suomalaiset kuluttavat vuosittain keskimäärin 196 kananmunaa henkilöä kohden.

TEHO

Kestävä kehitys matkailussa ja majoituksessa MAIJA SUUTARINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

HOTELLI KEURUSSELKÄ

Matkustamisella ja matkailulla on merkittäviä ilmastovaikutuksia, sitä ei voi kiistää, mutta matkailun vastuullisilla valinnoilla tehdä myös paljon hyvää. tiedostaa omien valintojen vaikutukset. Jo se, että tiedustelee alkuperää ja osoittaa kiinnostusta paikallisuuteen, lisää myös suurempien toimijoiden tarvetta ottaa paikallisia toimijoita huomioon.

Maata pitkin matkustaminen on tutkitusti päästöttömämpää kuin lentäminen, mutta etenkin työmatkustaminen on usein riippuvaista ulkopuolelta sanellusta aikataulusta. Jos matkustustapaan ei voi vaikuttaa, aina voi omilla valinnoillaan matkakohteessa huomioida kestävän kehityksen näkökulmia. Vastuullinen matkailija pyrkii jättämään jälkeensä mahdollisimman paljon hyvää. Vastuullinen kulkija huomioi paikallisen kulttuurin ja arvostaa sitä. Vastuullinen matkailija myös käyttää paikallisia palveluja etenkin siitä näkökulmasta, että matkailijan alueelle tuomat rahat hyödyttäisivät parhaalla mahdollisella tavalla paikallisia yrityksiä ja paikallisia ihmisiä. Matkailija voi esimerkiksi valita majapaikakseen kasvottoman kansainvälisen ketjun sijaan paikallisen perheyrityksen tai kohdemaassa toimivan pienemmän majoitusliikeketjun. Illallinen kannattaa syödä paikallisia raaka-aineita hyödyntävässä ravintolassa tai tutustua pieneen street food -kojuun. Paikallinen ruoka osana matkailua Raaka-aineiden alkuperää kannattaa aina kysellä ja asiakaspalvelijat mielellään kertovat, missä annoksen kasvikset on viljelty tai missä liha on tuotettu. Vaikkei lähiruokaa omalle lautaselle aina osuisikaan, on tärkeää

TEHO

Vastuullisista ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavista matkailuyrityksistä Suomessa voit etsiä lisätietoja esimerkiksi Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -sivustolta. Vaikka ohjelma on alun perin koottu kansainvälisen matkailijan näkökulmasta, se ei estä meitä työssään matkustavia sitä hyödyntämästä. Vaikka toiminnan sertifiointi, eli esimerkiksi ympäristö-, laatu- ja vastuullisuusasioiden todentaminen mielletään usein isompien toimijoiden vahvuudeksi, on moni pienempi toimija myös huomannut sertifioinnin hyödyt liiketoiminnassaan. Sertifioiduilta yrityksiltä vaaditaan paikallisten yritysten palvelujen ja tuotteiden käyttämistä, joten isommastakin ketjusta löytää usein sen vastuullisemman ja paikallistaloutta tukevan vaihtoehdon.

Lisätietoja Matkailijan muistilista • •

• •

Tutustu paikallisiin vaihtoehtoihin, vaikka se veisi vähän enemmän aikaa. Varaa palvelusi ja elämyksesi suoraan palvelun tuottajalta. Tällöin käyttämäsi raha jää suuremmalta osin paikkakunnalle. Suosi lähiruokaa aina kun voit. Ketjuihin kuuluvista ravintoloistakin löytyy usein paikallinen vaihtoehto. Jaa hyvät kokemukset! Kehu ja kerro sosiaalisessa mediassa löytämiesi yritysten tietoja. Joku muukin saattaa niitä kaivata.

Puurakentaminen tähtää korkealle EIJA LILJA-VUORI, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

VASTAVALO, ARI ANDERSIN

Puun käyttö on kasvattanut suosiotaan rakennusteollisuudessa ja vakiinnuttanut paikkansa myös kerrostalorakentamisessa. Puu on ympäristöystävällinen ja pitkäikäinen rakennusmateriaali, jonka käyttöä pyritään lisäämään hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Massiivipuun käyttö on keskeinen keino tavoitteen saavuttamiseksi. Se vaatii koulutuksen ja ammattitaitoisen työvoiman kehittämistä koko puurakennusalan arvoketjussa. TTS Työtehoseuran Puusta Korkealle -hanke vastaa tähän tarpeeseen. Se tarjoaa laadukasta koulutusta ja käytännön oppimismahdollisuuksia rakennusalalla toimiville ammattilaisille, erityisesti vaativien puurakenteiden toteuttamiseen. Tavoitteena on siirtää tietoa ja puurakentamisen vaatimaa erityisosaamista tehokkaasti ammattilaisille. Hankkeen käynnistäminen juuri Vantaalla on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi, koska koulutustoiminnan järjestäminen maamme rakentamisen ydinalueella, mahdollistaa laajan yhteistoiminnan rakennusalan yritysten kanssa. Puurakentamisen koulutuksissa on myös voitu tehokkaasti tehdä yhteistyötä Sarkatien nosturikoulutuksien kanssa muun muassa puuelementtien välivarastoinnin ja asennuksien yhteydessä tapahtuvien nostojen merkeissä. Autenttista työmaatilannetta simuloivat puuelementtien nostotilanteet palvelevat kumpaakin kurssia luomalla ideaalin oppimisympäristön ja tarjoamalla hyvän ponnahduslaudan työelämään siirtymiselle.

Tukena kasvulle ja ekologisuudelle Puukerrostalorakentamiseen liittyy monia erityispiirteitä tavanomaisessa puurakentamisessa tarvittavien tietojen ja taitojen lisäksi. Etenkin paloturvallisuus, äänitekniset ratkaisut ja puun lujuusopilliset ominaisuudet vaativat niin suunnittelijoilta kuin käytännön toteuttajilta syventävää asioihin perehtymistä ja siksi on tärkeää luoda puitteita koulutuksille, jotka mahdollistavat tämän erityisosaamisen hankkimisen. Puusta Korkealle -hanke on oiva esimerkki toiminnasta, joka pyrkii rakentamaan edellytyksiä osaamisvajeen täyttämiseksi. Hankkeen aikana kirjalliset oppimateriaalit muuntuvat jouhevasti käytännön koulutuksiksi, auttaen rakennusalan ammattilaisia kartuttamaan puurakentamisen teoreettista tietopohjaansa ja samalla hiomaan käytännön rakennustaitojaan tarkoitukseen suunnitellussa ympäristössä. - Hankkeen toiminta tukee puurakentamisen kasvua ja ekologisuutta, samalla edistäen maan hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä. Puusta Korkealle -hankkeen koulutukset tarjoavat monipuolisen oppimispolun, sisältäen teoriaa, käytännön harjoituksia ja työharjoittelua alan yrityksissä. Toivotaan, että hanke inspiroi muita toimijoita alalla, sillä tulevaisuus ei synny itsestään vaan se on tehtävä, myös puurakentamisessa, toteaa hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistunut kouluttaja Heikki Henriksson.

TEHO

Työtehoseura 2.0: Tekoäly tulevaisuuden tukena MIIA MÄENTAUSTA, KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Tekoälyä käytetään ja tullaan käyttämään enemmän ja enemmän eri tehtävissä, opetuksessa ja oppimisessa, myös Työtehoseurassa. Kehitys tuo mahdollisuuden ennen kaikkea tehostaa toimintatapoja, oppimista, koulutusta ja tutkimusta, mutta samalla herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, miten yhdistää tekoälyn tarjoamat edut ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja osaamisen kehittämiseen.

TEHO

MIIA MÄENTAUSTA JA ADOBE STOCK

Tekoäly tuli meidän jokaisen tietoisuuteen rytinällä vasta viime vuodenvaihteessa, kun OpenAI julkaisi luonnollisen kielen chatin ChatGPT:n. Tämä tarkoittaa sitä, että voit keskustella tekoälyn kanssa samoin kuin keskustelisit ihmisen kanssa. Toki olemme olleet tekoälyn kanssa tekemisissä jo pitkään, mm. erilaisten suositusalgoritmejä käyttävien sovellusten, kuten Facebookin tai Spotifyn kanssa tai vaikkapa Googlen kuvantunnistuksen kautta. Meillä laadittiin vuoden alussa ensimmäinen ohjeistus henkilöstölle tekoälyn käyttöön. Miten tekoäly näkyy TTS:n toiminnassa? Erityisesti koulutusliiketoiminnassa tekoälyn käytössä tulee huomioida EU:ssa valmisteilla oleva lainsäädäntö. Työtehoseuran henkilöstöä on ohjattu erilaisiin tekoälykoulutuksiin, joita on järjestetty muiden muassa osana kehittämishankkeita. Myös sisäistä tekoälykoulutusta suunnitellaan; tarkoituksena on keskittyä nimenomaan pohtimaan, miten me voimme hyödyntää tekoälyä opetustehtävissä sekä oppimisen tukena ja miten voimme valvoa tai tarkistaa oppijoiden oman osaamisen osoittamista. Suunnitteilla on lisäksi koulutuksen ja

tutkimustoiminnan yhteistyönä skenaariopaja, jossa pohditaan tulevaisuuden skenaarioita ja tekoälyn käyttöä laajemmin. Tavoitteena on määritellä selkeät tavoitteet, miten haluamme tekoälyä hyödyntää ja tunnistettava sen riskit ja heikkoudet. Oppiva tekoäly – mikä siinä on uutta? Oppiva tekoäly on vain yksi tekoälyn "muoto". Tekoäly voi olla oppivaa tai ei oppivaa. Jos se ei ole oppivaa älyä, sen toiminta perustuu ennalta määrättyihin sääntöihin ja ohjeisiin, eli vähän kuin "if-then" käsky excelissä. Oppiva tekoäly taas oppii toiminnoista ja pyrkii ikään kuin parantamaan suoritustaan. Oppivalla tekoälyllä täytyy olla jo paljon enemmän dataa, eli tietoa pohjanaan, jonka perusteella se muodostaa tulkintoja. Hyvä esimerkki on ajankohtaiset ”deepfake”-videot, jotka on tuotettu eri tietolähteitä yhdistämällä ja koottu näistä ”valevideo”. Periaatteessa tekoäly voi tehdä mitä vain, mikäli sillä on pääsy esim. koko internettiin, eikä toimintoja ole rajoitettu tai valvottu mitenkään. Miten koulutuksissa voidaan käyttää tekoälyä?

vaihteluita ja vähentävät häiriötekijöitä prosessissa. Meidän on siis pystyttävä kouluttamaan tulevaisuuden tekijöitä eri aloille. Teamsin litterointi on yksi hyvä esimerkki, jossa hyödynnämme puheentunnistusta (tekoälyä) ja teemme kokouksesta muistion ja tekstitykset. Samaa periaatetta hyödynnämme myös muussa opetussisällön tuottamisessa, kun teemme opetusvideon ja haluamme tekstityksen vieraalle kielelle. Ohjausbotti-teknologia kehittyy harppauksin ja olemme lähteneet kehittämään tekoälyn tuottamaa 24/7 ohjausta osana opintojen ohjausta. Tällöin tekoälyllä on pääsy tiettyyn ympäristöön ja sisältöön, josta se muodostaa ohjausta keskusteluna. Käytännössä tekoälyä hyödynnetään siis opetusten suunnittelussa, toimintojen tehostamisissa, tiedonhaussa, oppijan tutoroinnissa sekä erilaisessa sisällöntuottamisessa aina sisällöstä visuaaliseen esitysmuotoon saakka. Onko tekoälyn käytössä vaaroja?

Tekoälyä tullaan käyttämään yhä enemmän opetustehtävissä, oppimisessa ja ohjauksessa. On myös huomioitava, että työelämässä, johon koulutamme osaajia, tekoälyä hyödynnetään jo monin tavoin. Esimerkkinä jätteenkäsittelyrobotti, joka tunnistaa tietyn materiaalin ja osaa lajitella hihnalle kipatut jätteet tai toimitusketjujen hallinta, jossa algoritmit ennustavat kysynnän

Tekoälyn vaarat tai riskit ovat hyvin moninaisia. Meidän on ymmärrettävä laajasti, missä tekoälyssä on kyse, jotta voimme tunnistaa riskit ja vaarat ja suunnitella toimintaamme sen mukaan. Yksi vaara tai riski liittyy yhteiskuntaan ja työpaikkoihin. Tekoäly tulee korvaamaan tiettyjä tehtäviä ja tätä kautta aiemmin ihmisen tuottama työ siirtyy jossain määrin tekoälylle. Päätöksenteko voi vääristyä, jos tieto, jonka perusteella päätökset tehdään, perustuu virheellisiin algoritmeihin. Koulutukseen ja oppimiseen liittyen vaaroja ovat esimerkiksi, miten opiskelija luottaa erilaisten keskustelevien tekoälyjen sisältöön. Osaako oppija tai opettaja tulkita sisältöä riittävällä kriittisyydellä? Mitä tapahtuu, jos ihmiset ympäri maailmaa alkavat luottamaan tekoälyn tuottamaan sisältöön sinisilmäisesti? On muistettava, että tekoälysovelluksien takana on aina tiettyjä kaupallisia tahoja ja myös poliittista vaikuttamista. Erityisesti vaaroja liittyy oppivan tekoälyn laajenemiseen ja automaattisiin toimintoihin, mikäli näitä ei tunnisteta. Tekoälyllä voidaan periaatteessa tuottaa automaattisia tehtäväsuosituksia ja arviointeja opiskelijoille, mutta näiden algoritmien täytyy olla kunnossa, eikä ihmisen omaa analyysia pidä poistaa! Tekoäly voi siis periaatteessa oppia suosimaan tai tekemään arvioita väärin tai epäeettisin perustein. Tekoälyllä ei saa korvata täysin ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta, sillä tekoäly ei pysty tuntemaan.

Miia Mäentausta työskentelee koulutuspäällikkönä Työtehoseuralla vastaten koulutuksen kehittämisestä erityisesti digitalisaation ja pedagogiikan suhteen. Miia toimii myös valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen digitalisaatio -osaamishankkeen projektipäällikkönä. Tekoälyn eri muotoja hän hyödyntää työssään päivittäin.

TEHO

Työtehoseuran juurilla historiasta tähän päivään TARJA MARJOMAA & SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS ARKISTO, KUVAPANKKI

Työtehoseura on elänyt yhteiskunnan muutoksissa mukana jo 100 vuotta. Työn tuottavuus, tehokkuus ja ihmisten hyvinvointi ovat ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen. Tällä palstalla teemme poimintoja Työtehoseuran taipaleesta ja peilaamme arvokasta historiaa tähän päivään.

Emännille neuvoja Vuonna 1959 tuli eräänä päivänä Työtehoseuraan kirje, jossa eräs emäntä pyysi neuvoa siitä, miten helpoimmin voi hoitaa taloutta, kun keittiö on ilman nykyajan mukavuuksia ja varoja on niukasti käytettävissä. Työt oli saatava suoritetuiksi ja työtä oli paljon. Kun yksin joutuu taloutta hoitamaan, korostuvat työn kevennys, ajankäyttö ja mielialan kohennus. Teho-lehdessä (2/1959) kannustettiin kiinnittämään huomiota töiden ja työasentojen tarkkailuun, päiväjärjestykseen, astian- ja pyykinpesuun sekä polttopuiden ja veden

1924 34

TEHO

1940

kuljetukseen. Henkisen hyvinvoinnin kehotuksina olivat: ”luo kauneutta ympärillesi” ja ”mielellä on vaikutus työtehoon”. Ennen someaikaa valistustyön keinot olivat toisenmoiset. Vaatteiden pesun työtehokursseja järjestettiin maatalousopettajille, kotitalouskonsulttiteille ja -neuvojille ja tietenkin emännille. Työtehokysymyksiä ja tutkimustuloksia esiteltiin aikakausi- ja sanomalehdistölle. Esitelmät, radio ja koulujen oppimateriaalit veivät viestin perille.

1947

1950

1960

1972

Valistusta ennen someaikaa 1960-luvulla kotitalouden tutkimuksia tehtiin Työtehoseuran tutkimusja opetuskeskuksessa Rajamäellä, jossa sijaitsi tarkoitustaan varten tehty koekeittiö. Tutkimukset eivät rajoittuneet vain koeolosuhteisiin vaan työtä seurattiin yksityistalouksissa. Aikansa parhaiden asiantuntijoiden toimesta tutkittiin yksityiskohtaiseltakin kuulostavia asioita, kuten maanviljelijätalouksien ateria-aikoja ja ”vertailevia tutkimuksia veden poistamisesta vaatteista käsin käännettäessä tai käytettäessä erilaisia puristimia tai linkoja”. Työtehokortistoon on kotitalousosasto suunnitellut ja piirrättänyt tyyppipiirustuksia eräistä kotitalousvälineistä, kuten siivous- ja silityskomeroista, tehokantimista ja mankelihuoneen pöydistä. Tilaustöinä laadittiin keittiöiden sisustus- ja koneistussuunnitelmia.

Mikä on eniten helpottanut työtä? Vuonna 1961 tehtiin mittava kysely emännille: Mikä toimenpide on eniten helpottanut emännän työtä? Vastaajien kotiolot olivat hyvin erilaisia, vaihtelivathan peltoalatkin 10100 hehtaariin. Kolmasosa koki, että vesi- ja viemärijohtojen asentaminen toi eniten työhön helpotusta. Samoin asumisen rakenteelliset muutokset, kuten asuinrakennuksen uusiminen, varustaminen saunalla, pesutuvalla, komeroilla ja vaatehuoneella sekä keittiön ajanmukaistaminen nousivat työtehokkaiksi toimiksi. Niin ikään töiden järjestelyt toivat työtehoa: 1950-luvulla lanseerattiin ajatusta, että määrättyjä viikonpäiviä pyhitetään tietyille erikoistöille, kuten vaatteiden pesulle, leipomiselle ja siivoustyölle. Entä mikä kotitalouden kone tai väline oli työn säästön tai rasituksen vähenemisen kannalta edullisin hankinta? Vastaajista 75 prosenttia piti pesukonetta tärkeimpänä, seuraavaksi eniten ääniä saivat jääkaappi ja apuliesi. Muita hankintoja olivat yleiskone, sähkövatkain, pölynimuri, sähkömankeli ja pakkassäiliö.

1985

1998 TEHO

Hyvää Joulua & Menestystä Vuodelle 2024 Joulutervehdysrahat olemme lahjoittaneet Unicefin kautta Ukrainan lapsille