Omalähiö 2.6.2023

Puolivälikahvit

pe 9.6. klo 17-19

Saksalan yläleikkikentällä

Tervetuloa juomaan kuppi kuumaa, kun kaupunginvaltuuston vaalikausi kääntyy puoliväliin Nähdään ja jutellaan!

Kimi Uosukainen

N:o 21 – 2023 45. vsk 2. kesäkuuta

SAKSALA-KERINKALLIO-LIIPOLA-NIKKILÄ-RENKOMÄKI-ALAOKEROINEN-HENNALA-ALIJUHAKKALA-LAUNE-KEIJUPUISTO-ASEMANTAUSTA-ANTTILANMÄKI-VENETSIA-PATOSEUTU

Tule juttelemaan kanssamme Lahden kuukausimarkkinoille 7. kesäkuuta

Tai niin kuin täälläpäin aikoinaan sanottiin "Ehlotan että lählet Lahlen malkkinoille..."

Mökki- ja lomakausi on juuri alkamassa, joten mikäpä sen helpompaa kun siinä samalla kun tulet torille niin voit samalla tilata kotikylmiön huollon, ilmalämpöpumpun mökille tai muuten vaan jutella torilla niitä näitä, niin kuin markkinoilla on tapana tehdäkin.

Part of Wedholms Group

PÄÄKIRJOITUS

Taloyhtiöt vaikeuksissa

EU haluaa asumisesta sääntelyä kiristämällä vähäpäästöistä ja vähän energiaa kuluttavaa. Jos direktiivi toteutuu, jäsenmaissa nykyisten asuinrakennusten tulee saavuttaa vähintään tehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja D vuoteen 2033 mennessä. Tämä taas tarkoittaa sitä, että Suomessa peräti noin 1,5 miljoonaa asuntoa tulee korjata tiukempien energiatehokkuusvaatimusten mukaisiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Isännöintiliitto varoittaakin, että jopa tuhansissa suomalaistaloyhtiöissä voi olla edessä hallittu alasajo. Monet erityisesti taantuvilla alueilla sijaitsevista taloyhtiöistä ovat pulassa. Kaikki eivät välttämättä saa tarvitsemaansa rahoitusta korjauksiin ja korjausvelkaa voi olla jo liikaa taloyhtiön selviämisen kannalta. Suurten korjausten sijaan näissä taloyhtiöissä olisikin ajankohtaisempaa ryhtyä suunnittelemaan taloyhtiön loppuaikoja. Rahoitusvaikeuksia nähdään tällä hetkellä erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla, joissa väestön vähentyessä asuntojen vakuusarvot eivät riitä tarpeellisten korjausten rahoittamiseen.

Samoja ongelmia on havaittavissa myös kasvukeskuksissa, myös meillä Lahdessa, koskien tiettyjä ei-niin-suosittuja -asuinalueita. Toki taloyhtiöillä on paljon haasteita nykyisessä markkinatilanteessa muutenkin jo pelkästään rahoituksen saannin näkökulmasta.

Mitään valmista mallia alasajoon ei ole olemassa, sillä ilmiö on suht uusi ja kokemuksia ei alasajosta ole. Käytännössä taloyhtiö hallittu alasajo tarkoittaa sitä, että edessä on talojen purkamisia, kiinteistöjen myymistä pilkkahintaan ja taloyhtiöiden konkursseja. Taloyhtiöissä pitäisi suunnitella, miten lopun aika hoidetaan. Se tarkoittaa sitä, ettei sinne tehdä esimerkiksi isoja investointeja, ei tehdä kauaskantoisia ja mittavia korjauksia, vaan lähinnä huolehditaan siitä, että taloyhtiö on terveellinen ja turvallinen asua loppuajan. Jollain tavalla taloyhtiön pitäisi pystyä ennakoimaan, kuinka pitkä loppuaika on ja missä se häämöttää.

Joka tapauksessa kyseessä on kymmenien tuhansien ihmisten ongelma, kun asunnon arvo valuu käsistä ja lopputulemana voi olla, että asuntoon aikoinaan laitetut rahat katoavat kuin tuhka tuuleen, kun purkutraktorit ajavat taloyhtiön pihaan. Se on varmuudella kova paikka, olemmehan tottuneet ajattelemaan, että asunnon ostaminen on varma sijoitus, jossa harvoin häviää.

NOUTOTELINEET:

• Citymarket Laune

• K-Market Hyppyri

• K-Market Saksala

• S-Market Hennala

• Takatasku

• Prisma Laune

• Kauppahalli, tori

PAPIN PALSTA

Salattu Jumala

Pyhä Henki on minusta yksi vaikeimpia asioita ymmärtää. Pyhää Henkeä ei voi nähdä, niin vaikeaa on selittää. Mutta sen voi nähdä, miten Pyhä Henki vaikuttaa ja mitä Pyhä Henki saa aikaan. Pyhä Henki on kolmiyhteisen Jumalan kolmas persoona. Voisi sanoa, että Jumala toimii kolmella tavalla. Ensimmäiseksi Isänä ja Luojana, toiseksi Jeesuksessa Jumala tuli meidän luoksemme ja kolmantena Pyhän Hengen kautta Hän toimii yhä maan päällä. Pyhä Henki synnyttää uskon ja ylläpitää sen. Hän on Puolustaja, joka tekee kirkon olemassaolon mahdolliseksi ja joka johdattaa sen totuuteen. Joku on verrannut Jumalaa veden kolmeen olomuotoon, virtaavaan veteen, jäähän ja vesihöyryyn. Kaikki ovat samaa vettä. Eräs rippikoululainen vertasi kolminaisuutta

trio-jäätelöön, jossa on kolme makua, suklaa, vanilja ja mansikka. Ihmismielellä on kova halu selittää ja ymmärtää. Teologisia oppeja on muotoiltu ja kehitelty ahkerasti. Entäs jos kaikkea ei tarvitse selittää ja yrittää ymmärtää. Usko on luottamista. Voi nostaa kädet pystyyn ja jättäytyä Jumalan rakkauden varaan. Markku Perttilän sanoin: ”Sinä suuri ja salattu Herra, emme tunne vielä kasvojasi. Olet johdattanut rakkaudella, tuonut sydämiimme valoasi. Silti paljoakaan ymmärrä emme, yhä etsimme ja epäilemme. Siksi hiljainen on rukouksemme: tule tueksi ja turvaksemme.”

Jumalanpalveluksia voi seurata myös Launeen seurakunnan YouTube-kanavalta (linkki myös Launeen seurakunnan Facebook-sivulta).

Launeen kirkko: Messu su 4.6. klo 10 Kati Saukkonen, Heikki Pelkonen, Johanna Suomala, kirkkokahvit.

Kastettu: Eemil Artturi Hyvönen, Saga Lumi Elisabeth Häyrinen, Johannes Väinö Sakari Mutru, Alessia Edit Adeliina Mikkola

Kuollut: Eeva-Liisa Korpela 78 v, Pirkko Irmeli Parviainen 67 v

VIIKKO 23

2.6. PE Venla

3.6. LA Viola

4.6. SU Toivo

Puolustusvoiman lippujuhla

5.6. MA Sulevi

6.6. TI Kyösti, Kustaa

7.6. KE Suvi, Roope, Robert

8.6. TO Salomo, Salomon

9.6. PE Ensio

Valtakunnallista Kummipäivää voi viettää sunnuntaina

Valtakunnallista Kummipäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 4.6. Lasten ja nuorten keskus sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko kannustavat kaikkia kummeja osallistumaan Kummipäivään kummilastensa kanssa.

Päivän ideana on tarjota yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille sekä muistuttaa, että kummiuden tärkeästä merkityksestä. Kummin tehtävää voi toteuttaa monella tavalla.

Seurakunnat tarjoavat Kummipäivänä yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille yhteistyössä paikallisten kumppaniensa kanssa. Kummipäivän valtakunnalliset yhteistyökumppanit ovat tänä vuonna Luontoliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Partio sekä SuperPark.

“Vaikka Kummipäivää vietetäänkin 4.6., vuoden jokainen päivä voi myös olla Kummipäivä. Jos ei ole mahdollista tavata kummilastaan tai kummia välimatkan takia, voi kaukana asuvaa kummilastaan tai

Pekka Särkiö ja Mari Parkkinen jatkoon piispanvaalissa

Mikkelin hiippakunnan uuden piispan nimi ei ratkennut ensimmäisellä vaalikierroksella 25.5., sillä kukaan neljästä ehdokkaasta ei saanut yli puolta annetuista äänistä. Toiselle kierrokselle yltivät Imatran seurakunnan kirkkoherra Mari Parkkinen (syntynyt 1971) 448 äänellä ja lahtelainen Kangasniemen seurakunnan vt. kirkkoherra Pekka Särkiö 256 äänellä. Toinen äänestys toimitetaan 16.6.

kummia muistaa vaikka videopuhelulla, viestillä tai kirjeellä”, suunnittelija Satu Rathgeber Lasten ja nuorten keskuksesta kertoo.

Luontoliitto haluaa kannustaa kummeja ja lapsia viettämään yhteistä aikaa ja tutkimaan luonnon ihmeitä. Luontoon ei aina tarvitse lähteä kauas, sillä jo ihan kaupunkien puistoista löytyy paljon ihmeteltävää. SuperParkeista löytyy tekemistä ja kokemista kaikenikäisille. Lasten ja nuorten liikunta sekä perheiden yhteinen aika ovat tärkeitä arvoja, joita vaalitaan kaikessa toiminnassa.

Seurakunnat tarjoavat Kummipäivänä ja pitkin touko–kesäkuuta yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille yhteistyössä paikallisten kumppaniensa kanssa.

Lahdessa Kummipäivää voi viettää esimerkiksi Hiihtomuseossa ja Radio- ja tv-museo Mastolassa tai vauhdikkaasti maauimalassa, seikkailupuistossa tai kiipeilykeskuksessa.

LAATUKONEET EDULLISESTI

MYYNTI - HUOLTO - KORJAUS - KAIKKI MERKIT

TORIN OMPELUKONE

www.torinompelukone.fi - p. 0400 769 632 Rauhankatu 18, Lahti - Av. ma, ti, to, pe 10-17, ke 9-18

Piispanvaalissa on yli 1 000 valitsijaa. Äänioikeutettuja ovat kaikki Mikkelin hiippakunnan 556 pappia ja virassa olevaa lehtoria sekä vastaava määrä maallikkovalitsijoita.

Maallikkovalitsijoita ovat Mikkelin hiippakunnasta valitut kahdeksan kirkolliskokousedustajaa, hiippakuntavalutuston 14 maallikkojäsentä, hiippakunnasta valittu kirkolliskokouksen täysistunnon maalliukkojäsen, tuomiokapitulin maallikkojäsen sekä lakimiesasessori.

Näiden äänioikeitettujen lisäksi seurakunnat valitsevat 531 maallikkovalitsijaa.

La 3.6.3:5422:37

Su 4.6.3:5322:39

Ma 5.6. 3:5122:40

Ti 6.6.3:5022:42

Ke 7.6.3:4922:44

Vuoden launeelaiseksi valittiin ensimmäisen kerran yhteisö eli Omalähiö-lehti. Palkintoa olivat vastaanottamassa Omalähiö-lehden perustaja Marja Salomaa, päätoimittaja Petri Salomaa, toimittaja Petri Görman ja ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki ja luovuttamassa Launeen Omakotiyhdistyksen Liinu Sundelin ja Tanja Lekkerimäki.

Hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman:

Laune on paras paikka Lahdessa

– Minä olen asunut Laune-Nikkilän alueella jo 29 vuotta ja vaimoni synnyinkoti on Mustanmäenkadulla. Tämä on ehdottomasti paras paikka meille, Launeen omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman sanoo.

Luonto ja rakentaminen ovat olleet aina tasapainossa Etelä-Lahden joka puolella, mutta erityisesti sen näkee Launeella.

– Täällä on paljon rintamamiestaloja, joissa on isot tontit. Alueella on paljon metsää ja viheralueita. Launeen perhepuisito ja Patomäen jalkapallokentät ovat paikkoja, jois-

sa myös Lahteen saapuvat turistit viihtyvät.

Launeen omakotiyhdistyksen hallituksessa on energistä porukkaa ja sen vastuulla on järjestää kevätkarnevaalit.

– Tätä tapahtumaa on suunniteltu pitkään ja lähes kaikki hallituksen jäsenet ovat mukana tapahtumassa.

Omalähiö-lehti on Vuoden launeelainen

Ensimmäisen kerran Vuoden launeelaiseksi valittiin yhteisö.

Nyt palkinto luovutettiin Omalähiö-lehdelle.

– Omalähiö on merkittävä identiteetin ja yhteisöllisyyden rakentaja Etelä-Lahdessa. Ilman sitä elämä täällä olisi paljon köyhempää. Forsmanin mukaan lehti kertoo aidosti paikallisista asioista ja ihmiset lukevat sitä myös paljon.

– Myös launeelaisten mielipiteitä julkaistaan lehden yleisönosastolla.

Petri Görman

Lammasmaisia suomalaisia kusetetaan sähköhinnoilla ja toimimattomilla tietojärjestelmillä

Suomessa kunnat ovat merkittäviä sähkönomistajia. Ne voisivat asiallisella ja oikeudenmukaisilla toimenpiteillä vaikuttaa siihen, että sähkönhinta olisi jokaiselle kuntalaiselle kohtuullinen. Mutta ne toimivat erittäin usein juuri päinvastoin eli ahneina kiskureina ja häikäilemätöntä voittoa tavoittelevina päällepäsmäreinä usein kierojen sähkönmyyjiensä avulla.

Erinomainen esimerkki on Lahti Energia, jonka rahastuksesta huolehtii Oomi. Se toimi sähkökriisissä kuin kunnonsäälimätön ja vain omaa etuaan tavoitteleva markkinayritys, joka viis välitti asiakkaittensa sähkölaskujen huippuhinnoista laskematta tai korjaamatta hintojaan edes silloin,kun maailmanmarkkinahinnat kääntyivät laskuun.

Suomalaiset sähköyhtiöt tekivät häikäilemättä voittoa yrittämättäkään kohtuullistaa hintojaan, mikä aiheutti sen, että erittäin monet kuluttajatjoutuivat täysin eriarvoiseen tilanteeseen riippuen juuri sen hetkisestä sähkösopimuksestaan.

Kunnissa on paljon muutakin kriittistä omistajuutta, kuten jätteenkäsittely ja vesilaitokset, joiden omistajanohjaukseen täytyisi saada selkeät pelisäännöt silloin kun yhteiskunta joutuu tahtomattaan erilaisiin kriiseihin. Tällöin kuntien tulisi huolehtia kuntalaisten taloudellisesta pärjäämisestä luomalla resilienssiä eli sietokykyä kuntalaisten vaihteleviin sähkötarpeisiin eikä yrittää kupata haavoittuneelta vielä siemenperunoitakin.

Suomalaisten ongelmana on se, että kallein hinta pörssisähköhinnoittelussa ratkaisee hinnan muodostumisen tällä raukoilla rajoilla. Tuuli, aurinko ja ydinsähkön tuotantokustannukset ovat Suomessaedelleenkin edullisia, mutta kuten tiedämme, sähköhinta määräytyy aina kalleimman energiamuodon mukaan.

Valitettavasti se on Keski-Euroopassa ollut nyt kallis kaasu, johon Saksa, Italia ja monet muut olivat täysin käsittämättömästi sitoutuneet luottaen tähän halpaan venäläiseen energiamuotoon. Sitätuotiin Europaankahdella Nord Streamin Paavo Mooses Lipposen lobbaamalla kaasuputkella luottaen suuren diktaattori Putin sanaan kuin Raamattuun.

Syynä tähän oli ossi eli entisen Itä-Saksan Angela Merkel, joka uskoi muka kaupan sitovan venäläisiä rationaalisiin johtopäätöksiin; nyt tiedämme kaikki nämä seuraukset. Tämä energiasota on tuonut massiivisetvoitot suomalaisille sähköyhtiöille ilman eritysisosaamista vain katsomalla vierestä kuin pappi laillistettua kolehtihaavivarkautta saarnapöntöstä. Nämä ryöstetyt voittovarat on hallituksen toimesta pantava uusjakoon heti verotuksella. Ne onheti jaettava takaisin kuluttajille täysimääräisesti. Suomi on varsin pian energiaomavarainen, kun tuulituotantomme pääsee merillämme ja erityisestiPohjanmaalla kunnolla käyntiin ja se riivatun Olkiluoto 3 alkaa tuottaa meille vihdoin viimeinhalvempaa energiaa. Miten tämä juuri nyt miinuksella oleva halpa pörssisähköenergia hyvitetään kuluttajille? No ei mitenkään, vaan pitämällä kalliit sopimushinnat voimassa. Tämä johtuu siitä, että me kuluttajatemme uskalla tai osaa vaatia muutosta nykyisiin sopimuksiin, vaikka sähkömarkkinalain 93 § antaa tähän täyden mahdollisuuden. Olemme edelleen kilttejä hallintoalamaisia periaatteella lullukka lullukka lai lai!

Toinentodellinen kansallinen kusetus ovat toimimattomat tietojärjestelmät, jotka ovat aiheuttaneet kunnille, sairaaloille ja monille yrityksille ja yhteisöille jopa 2–4 miljardien tappioita eri laskentatavoista riippuen.

Syitä on satoja, mutta poimin tässä parikymmentä ihan huvikseni. Tärkein on johdon ymmärrys jo hankintavaiheessa ja illuusio hinnan määräytymisestä. Hinta on aluksi halpa, mutta nousee, kun loppisumma alkaa hahmottua.

Vaatimusten ja toiveiden paradoksi: tilaaja on saanut, mitä tilasi, mutta käyttäjät eivät, esimerkiksi HUS:n Apotti. Alati kehittyvät tietojärjestelmät eivät ole koskaan valmiita ja kehittäjät tietävät sen ja osaavat laskutuksen. Väärät ja vanhentuneet selaimet, koska jotkut järjestelmän toimittajat eivät tue uusia selaimia. Ja eräs tärkeä pointti pn se, että kuntayhtymillä ja muilla ei ole rahaa maksaa tarvittavia muutoksia. Epäonnistunutta ohjelmistoprojektit, jotka eivät tue käyttäjiä lainkaan. Johto ei ymmärrä koko tietojärjestelmien liiketoimintaympäristöä ja tämä jatkuu ja jatkuu.

Motivaatio saada ihmiset oppimaan uutta ja sitoutua uuteen järjestelmään puuttuu, koska koulutus on täysin unohtunut tai puuttuu kokonaan ostajalta. Toimintatavat eivät muutu, vaikka järjestelmä muuttuu, koska käyttäjissä on muutosvastarintaa. Toimittajan ei korjaa virheitä ja rahastaa muutoksesta. Testaus puuttuu ja järjestelmän ylläpidosta ei huolehdita riittävästi. Parhaimpia esimerkkejä toimimattomista susista ovat sairaaloiden Apotti, julkishallinnon Sarastia ja poliisien Patja. n

SUORA YHTEYS EDUSKUNTAAN

Kevättä ja iloa, mutta samalla huolta tulevaisuudesta

Koulujen kesäloma alkaa ja saamme juhlia uusia ylioppilaita ja muita valmistuneita. On juhlan aika. Moni nuori saa kesätöitä, mikä on aina hieno asia. Lahti näyttää kesällä parastaan. Ensimmäinen työpaikka on ehkä se tärkein, koska sitten on aina helpompi päästä eteenpäin. Lauantaina meidänkin perheessä juhlitaan kesäloman alkua.

Torstaina kävelin aikaisin aamulla Hakaniemen rantaa kohti SDP:n puoluetoimistoa Helsingissä. Moni asia muuttuu Suomessa, jos ja todennäköisesti kun hallitus vaihtuu. Miten käy opiskelijoiden, työttömien ja jo nyt muutenkin ahdingossa olevien, jos hallitus toteuttaa lupaamansa leikkaukset?

Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että tuleva hallitus saattaa poistaa oikeuden vähentää ammattiliittojen jäsenmaksut verotuksessa. Veronkiristys kohdistuisi ammattiliittoihin kuuluviin palkansaajiin. Työnantajien verovähennysoikeuteen se ei puuttuisi. Valtiovarainministeriön vero-osaston arvion muukaan muutos kasvattaisi vuotuisia verotuottoja 220 miljoonaa euroa. Veronmaksajain Keskusliiton pää-

Kun aika on

Pieleen meni ennustukseni kiekkokisoista. Ei ollut Leijona finaalissa, ei edes mitalipeleissä. Jotenkin sen aisti, kun peli kävi kuin käsijarru päällä. Ja pienestähän pelit ovat kiinni. Kanada osasi viimeistellä, meikäläiset eivät. Itku meinasi tulla.

Leijonien tunnussävel on kultaiset viime vuodet ollut Seija Simolan upeasti tulkitsema Kun aika on. Nyt siitä ei ollut apua. Olen valmis tarjoamaan Simolan sanomaa useille joukkueen jäsenille. On aika mennä.

Minusta Jukka Jalosen tie on tullut päätökseen. Mies ei ole enää yhtä terhakka kuin ennen. Vuodet näkyvät. Samalla kyydillä voisivat lähteä apuvalmentajat. Kölli Kortelainen jääköön, Jere Lehtiseen en ota kantaa.

Älkää käsittäkö väärin. Arvostan Jalosen korkealle. Hän on huipulla. Mutta jos ensi keväänkin kisat menevät poskelleen, himmenee Jalosen sädekehä lisää. Siinä voivat kultavuodet unohtua. Pitää osata luopua. Tai jos jatkaa, pitää uusiutua. Kahdeksan pakkia on liikaa, eikä tasainen peluutus tunnu toimivan.

Kiitos Jukka hienoista vuosista, hienoista peleistä ja jännittävistä hetkistä, joilla oli kaunis loppu. Mörkö-Marko sanoi itse lopettavansa. Hyvä, että sanoi. Muuten sen olisi sanonut moni muu. Mutta upean jäljen Marko jätti. Loistavia suorituksia, loistava kapteeni. Aivan uskomattoman hyvä pelaaja noin huonoksi pelaajaksi. Kärppä-taival jatkuu. Ensi kaudella tehot 4+4, mutta panos onkin alivoimalla.

Aika lähteä on myös monen muun. Ohtamaa, Pokka, Pesonen, Sallinen ja Olkinuora mahtuvat Mörön seuraan. Ja kaikilla heilläkin upea ura. Seurajoukkueissa pärjäävät edelleen.

ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola on laskenut tästä muutamia esimerkkejä.

Jos lastenhoitaja tienaa 2 400 euroa kuukaudessa, hän maksaa ay-jäsenmaksua noin 290 euroa vuodessa. Tähän asti summasta on saanut takaisin yli sata euroa, koska jäsenmaksun on saanut vähentää verotuksessa. Mikäli tuleva hallitus poistaa verovähennysoikeuden, hoitaja menettää tuon sata euroa.

Paremmin tienaava koneasentaja menettäisi noin 150 euroa ja lääkäri noin 250 euroa. Summat vaihtelevat satasen tai pari vuodessa. Näitä summia ei tule pitää vähäisinä. Suomalaisten ostovoima ja toimeentulo on heikentynyt merkittävästi viime vuosina ja tämä vaikuttaisi siihen entisestään. Verovähennysoikeuden poisto vastaisi käytännössä veroprosentin kiristymistä 0,2–0,6 prosenttiyksikköä. Mikäli tämä uudistus tapahtuu, täytyy kysyä: kenen puolella hallitus on? Ei ainakaan suomalaisen palkansaajan.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkaneuvotteluissa ei saatu sopua ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ilmoitti lakkojen alkavan keskiviik-

RAINEN SANANEN

Kaikille mainituille soimaan Tapio Rautavaaraa: "Nyt mä sitten menen enkä meinaa!"

Pieleen näyttää menevän myös ennustukseni Veikkausliigasta. Kysymys kuuluu, mitkä ennustukseni pitävät paikkansa. Joskus vielä osun. Veikkaustilinikin kertoo karua kieltään. Osuuko, Ilves- FC Lahti 3-0? Toki Lahtea kannatan huutamatta suuresti.

Pidin FC Lahtea mitaliehdokkaana. En pidä enää. Taas ollaan putoamistaistelussa, jos ei ala tapahtua ja äkkiä. Maalinteko on liian vaikeaa. Vai alkaisko nuori mies Hänninen osua oikein urakalla?

kona. Lakoilla pyritään vauhdittamaan kesken olevia yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (SOSTES) palkkaneuvotteluita. (Työntekijäosapuoli vaatii alalle yli 13 prosentin palkankorotuksia kahden vuoden ajalle.) Lakko koskee useita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yksiköitä. Myös vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä lakkoiltiin alkuviikosta.

Reilu työelämä ja palkka on työntekijän oikeus ja siitä on pidettävä kiinni. Varhaiskasvatus, lastensuojelutyö ja vanhustenhoito ovat työpaikkoina tärkeimpiä. Nämä ihmiset huolehtivat meidän lapsistamme, vanhemmistamme, minusta ja sinusta. Olemme jokainen jossain kohtaa elämää näiden alojen asiakas. On aika näyttää ja antaa heille kuuluva arvostus. n

Ennen kesätaukoa Lahteen tulevat HJK ja Haka. Tulevana lauantaina Kuhnurit tulevat Tampereelle. Pitää mennä katsomaan, tulisiko yllätys. Tule Sinäkin. Ilveksellä on Petteri Pennanen, joka täytyy pimentää. Muuten ei tule tuliaisia. Voisiko Ratinassa Mikko Kuningas olla Pennasta parempi? Jos eivät kolme seuraavaa peliä tuota vähintään neljää pinnaa, alkaa tutista jo Mannilan palli. Tekisi mieleni sanoa pari sanaa Kisapuistosta. Antaa olla. Mutta pankaa se nyt kuntoon, kun aika on jo!

Raine Järvinen

Kirkkoherra Heikki Pelkonen:

Launeen seurakunta jatkaa vuokralaisena Liipolassa

Kirkkohallitus vahvisti Liipolan seurakuntakeskuksen myynnin Esikoiset ry:lle huhtikuun lopulla. Esikoiset ovat käyttäneet eri seurakuntien tiloja omassa toiminnassaan Lahdessa. He ilmoittivat syksyllä kiinnostuksensa ostaa seurakuntakeskuksen tilat.

– Esikoiset maksoivat seurakuntakeskuksesta 210 000 euroa. Jatkamme tiloissa vuokralaisina ja saamme sopeutettua toimintamme kohtuullisen hyvin sinne.

– Raamattupiirit ja maaahanmuuttajien kerhot jatkuvat entiseen tapaan. Sen lisäksi viikkomessut on Liipolassa joka toinen viikko sekä venäjänkieliset messut järjestetään kerran kuukaudessa.

Diakoniatyön toimipiste säilyy samassa paikassa ja Parlan keskiviikkolounaat jatkuvat myös tulevaisuudessa.

Asukastuvan kohtalo on Pelkosen mukaan vielä auki, koska Esikoiset suunnittelevat alakertaan juhlatiloja.

– Tätä asiaa on tarkoitus pohtia vielä aluetoimikunnan kanssa.

Nuorisotilalle on suuri tarve

– Launeen seurakunta on esittänyt seurakuntayhtymälle ja yhteiselle kirkkovaltuustolle, että alueelle on oltava nuorisotila. Kaikilla muilla seurakunnilla Lahdessa on oma nuorisotila.

Heikki Pelkonen kertoo, että toiseksi seurakunta tarvitsee kokoontumistilan Liipolaan.

– Nyt olemme vuokralla siellä viiden vuoden vuokrasopimuksella.

Konfirmaatioita ja muita suurempia tapahtumia varten seurakunnalla on käyttöä suuremmalle tilakokonaisuudelle.

– Meillä ei ollut mahdollisuuksia investoida enää seurakunnan rakennuksiin, mutta sen omistama yhdistys aikoo toteuttaa siellä korjaustoimenpiteitä.

Sen lisäksi tarvitsemme ison tilan konfirmaatioita ja muita tilaisuuksia varten. Se on ratkennut nyt pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Häät, muistotilaisuudet ja ristiäiset on mahdollista järjestää myös tule-

Esikoiset ry on ottanut Liipolan seurakuntakeskuksen tilat haltuunsa toukokuun alusta lähtien.

vaisuudessa Liipolassa.

– Meillä on yhteinen varauskalenteri seurakunnan tilojen käyttöä varten, jota ylläpitää seurakuntayhtymä. Yhteistyö on alkanut hyvin ja saamme sopeutettua toimintamme joustavasti yhteen.

Pelkosen mukaan toiminnallisesti seurakuntakeskuksen käyttöön ei

Helismaa / Kärki:

JAKAMAAN OMALÄHIÖTÄ?

Laune 150 kpl Nikkilä 225 kpl

Keijupuisto 250 kpl

Renkomäki 200 kpl

ole tulossa suuria muutoksia.

– Katsomme nyt avoimin silmin tulevaisuuteen ja tartumme uusiin mahdollisuuksiin Etelä-Lahden alueella, jos alueelle rakennetaan uusia tiloja. Tällä hetkellä meillä ei ole akuuttia tilatarvetta.

Renkomäki 325 kpl

Venetsia 150 kpl

Alaokeroinen 200 kpl

SOITA OMALÄHIÖ 050 404 1398

Kotieläinpiha, lasten leikkikeskus, pomppulinna ja lypsettävä lehmä aktiviteettina. Farmipuodista oman tilan strutsin ja naudanlihaa, paistovalmiit pihvit, makkarat, farmiolutta sekä -siideriä ja paljon muuta! Farmille pääsy myös vesitse, Tervetuloa!

Ohjaus: Thomas Pryke

Kapellimestari: Marko Taipale

Ensi-ilta: perjantai 30.6. klo 19.00

Seuraavat esityspäivät: su 2.7., ti 4.7., to 6.7., su 9.7., ti 11.7., to 13.7., la 15.7., su 16.7., ti 18.7., to 20.7., la 22.7., su 23.7., to 3.8., la 5.8. Ti ja to klo 19.00, la ja su klo 17.00

NetTicket.fi, www.kyminsuu.blogspot.com

puh. 0400 759 142 www. sunklo.fi

Kesällä 1.6.-6.8.

Su 11-17.00 Ma suljettu

Syksyllä 7.8.-24.9.

La 10-16.00 Su 11-17.00

Farmin pääsymaksu

aik. 7€/5€ (1-14v.)

Lue lehti netissä www.omalahio.fi

Venäjän huippu-urheilu on yltiönationalistista doupingsirkusta ja Putinin sotapropagandan ihailua

Venäjän koko urheilukoneisto työskentelee Putinin sodan lietsojana. Toinen erittäin tärkeä urheilun venäläinen aspekti on viedä kansan huomio pois kotimaan ankeudesta ja harmaudesta. Grigori Rodtsenkov uskalsi uhmata Putinia ja kirjoitti uskomattoman kohukirjan, vaikka monet hänen edeltäjänsä ovat kuolleet mystisissä olosuhteissa hänen ympäriltään. Se on väkevä dokumentti Venäjän valtiojohtoisesta doping-systeemistä, jolle vetää veroja vain entisen Itä-Saksan harjoittama doping-manipulointi.

Kirjan nimi on ”Voitto tai kuolema” ja se tarjoaa ainutlaatuisen kuvan totalitaarisen valtion laittomista menetelmistä, joka luotiin jo 1980-luvun alusta lähtien.

Useimmat asiat toki Venäjän totaalisesta dopingista tiedettiin jo ennakolta, mutta silti tämä antidopingjohtajan jo vuonna 2020 ilmestynyt kirja on terävän ajankohtainen, koska röyhkeä ja mistään piittaamaton valtio haluaa urheilijansa taas Pariisin olympialaisiin vuonna 2024.

Neuvostoliiton hajoaminen katkaisi ja toi vain hetkeksi hiekkaa dopingkoneiston rattaisiin, mutta kun Putin nousi valtaan kansallistunnon pönkitys urheilun avulla nousi uudelleen arvoon arvaamattomaan ja kunniaan Venäjällä. Kirjassa paljastetaan kaikki neuvostoajan doping-töppäilyt, josta meilläkin oli tietoja jo vuodelta 1991, kun toimittaja Aleksander Gorbunovin kirja ”Rangaistuspotkuja” ilmestyi Suomessakin. Monien asiantuntijoiden mukaan myös lännessä käytettiin samoja aineita, mutta ne eivät joutuneet samanlaiseen läpivalaisuun kuin DDR:n ja Neuvostoliiton systeemit.

Monet Rodtshenkovin edeltäjistä on kuollut oudoissa ja mystisissä olosuhteissa. Näin kävi Moskovan olympiakisojen 1980 dopingtestejä peukaloineelle Lev Korobtshin-

OSTE TAAN SEKÄ MYYDÄÄN

KU LTAA JA HOPEAA

kinille ja Anatoli Kovrizhinille. Soulissa neuvostoiittolaisilla oli Incheonin satamassa ankkuroidussa laivassa oma laboratorionsa, jossa varmistettiin, että omien urheilijoiden virtsassa ei ole enää jäämiä kielletyistä aineista.

Putin saa kyytiä kirjassa tosi raskaasti. Eräs alaotsikko on ”Kuinka romutin Putinin doping-imperiumin”. Törkein on Venäjän to-

kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, postimerkkejä, vinyylilevyjä ja rihkamaa yms.

Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla)

Keskiviikko 7.6.2023

Klo: 09:30–11:00 Lahti Citymarket Paavola

Klo: 11:20–12:50 Nastola K-Supermarket

Klo: 13:20–14:50 Artjärvi Tori

Klo: 15:10–16:30 Myrskylä Sale

Klo: 17:00–18:30 Pukkila Sale

Torstai 8.6.2023

Klo: 09:30–11:00 Mäntsälä Kapinatori

Klo: 11:30–13:00 Järvelä Tori

Klo: 13:30–15:00 Orimattila Tokmanni

Klo: 15:30–17:00 Lahti

K-Supermarket Okeroinen

Klo: 17:10–18:40 Hollola Prisma

Perjantai 9.6.2023

Klo: 09:30–11:00 Lahti K-Supermarket Ahtiala

Klo: 11:10–12:40 Lahti S-Market Mukkula

Klo: 13:00–14:30 Vääksy Tokmanni

Klo: 15:00–16:30 Padasjoki ABC

Klo: 17:00–18:30 Kuhmoinen Tori

KOTIKÄYNNIT 0800 150 150 www.kultahopea.fi

Todennäköisesti aina paras hinta!

taalinen dopinghuijaus ”operaatio Sotshi”, joka toteutettiin siten, että ministeriön luottomies valvoi koko touhua putkimieheksi pukeutuneena. Grigorin kolleega Nikita Kamajev oli laatimassa oma tunnustuskirjaansa, kun äkkikuolema hiljensi miehen jo vuonna 2016.

Venäjä ja Valko-Venäjä on suljettava kaikista KOK :n kisoista päättäväisesti. Tuntuukin täysin käsittämättömältä, että Kansainvälisellä olympiakomitealla on selvästi vaikeuksia saada sorvattua tästä asiasta selkeää julkilausumaa. On kunniatonta, jos KOK pokkuroi Venäjän edessä. Siksi KOK:n nykyisen puheenjohtajan Thomas Beckin lausunto ja varovainen ”suositus” päästää venäläisurheilijat Pariisin kisoihin joutuu todella outoon valoon. FIFA eli kansainvälinen jalkapalloliitto paljastui korruptiopesäksi, käykö KOK:lle pian samoin? Miten valtiota, joka menetti jälkeenpäin Sotshin olympialaissa 48 mitalia 140:stä, voidaan edes harkita kansainväliseen kilpailutoimintaan? Suurin osa Venäjän urheiljoista palvoo Putina jumalana. Näitä ovat mm. taitoluistelija Irina Rodnina, taitoluistelija Jevgeni Plutsenko, valmentaja Vjatseslav Fetisov ja kymmenet muut. He kantava Z-merkkiä ja heitä johtaa Putinin läheinen neuvonantaja ja päädemagogi Dmitri Peskov, jolle Ukrainan sota pyhä asia. Venäjä on pidettävä boikotissa niin kauan, kun se käy säälimätöntä ja raukkamaista hyökkäysotaa Ukrainassa! MOT!

Lahden museo kerää

Karjala-muistoja ja esineitä

Evakkolapsista kirja sopivasti samaan aikaan

EVAKKOMUISTOT. Lahden historiallinen museo suunnittelee näyttelyä Päijät-Hämeen karjalaisten evakkoajasta. Näyttelyä varten etsitään evakkouteen liittyvää aineistoa. Tarkoituksena on saada myös lisää esineistöä pysyvästi museon Karjala-kokoelmaan.

Lahden museo on lisäksi kiinnostunut evakkotarinoista, valokuvista, musiikista, lauluista ja soittimista, jotka liittyvät Päijät-Hämeen evakkohistoriaan. Lisäksi Muistamo-sarja etsii karjalaisia, joita voidaan haastatella muistoista ja kokemuksista karjalaisissa evakkoperheissä.

Evakkojen perillisistä on tehty myös tutkimus ja siitä kirja. Tutkimuksen tekijä, tohtori Hellä Neuvonen-Seppänen on haastatellut Karjalasta evakkoon lähteneiden jälkeläisiä. Tunnelmat ja muistot perheissä vaihtelevat. Tutkija käsittelee haasteltaviaan vain etunimillä. Yksi heistä on Markku, joka koko aikuisikänsä on tehnyt työtä Suomen rajan taakse jääneen Karjalan

palauttamiseksi. Hän tuntee vanhempiensa perintönä, että perheen todellinen koti on Karjalassa. Veden jakajana perheissä on se, kuinka paljon lapsille ja lapsen lapsille on kerrottu Karjalaan jääneestä kodista, kotikylästä ja sen ihmisistä, paikkakunnasta sekä siitä kuinka vanhempi sukupolvi käyttää karjalanmurretta ja sanontoja. Isovanhemmat ovat olleet usein niitä, jotka ovat siirtäneet karjalaista perinnettä kolmannelle polvelle. Niissä perheissä, joissa Karjalasta ei ole paljoa puhuttu, niin koko Karjala tai vaikkapa Viipuri on jäänyt etäiseksi ja merkitykselliseltään vähäiseksi.

Lahden historiallisen museon Muistamo-sarjassa on järjestetty tänä keväänä kolme yleisötilaisuutta Lahden radio- ja tv-museo Mastolassa. Ne on nähty myös suorina nettilähetyksinä museon linkkisivulta. Kovan kiinnostuksen vuoksi järjestetään vielä ylimääräinen evakkoilta yleisölle. Se on Mastolassa keskiviikkona, kesäkuun 14. päivänä kello 17.

Evakkoperheistä ja evakkolasten kokemuksista kertova kirja ilmestyi sopivasti Lahden Muistamo-iltojen aikajakson aikana. Kirjan kautta voi syventää vielä niitä kokemuksia ja perintöä, jota Lahden evakkoilloissa on välitetty. Lahden historiallisen museon Karjala-näyttely avautuu vuonna 2024, kun historiallisen museon ovet taas aukeavat uuden ilmeen kera.

Esineiden lisäksi Lahden museo on kiinnostunut myös Karjalan, Petsamon, Sallan ja Kuusamon rajan taakse jääneille alueille suuntautuneiden kotiseutumatkojen valokuvista, joissa ollaan sukujen kotitalojen kivijaloilla sekä kylien ja pitäjien nykyisillä paikoilla. Erityisesti Lahden museota kiinnostavat 1990-luvun tai sitä vanhemmat ensimmäiset matkat rajantakaiselle kotiseudulle. Uudemmatkin kuvat kelpaavat. Lasse Koskinen

DEKKARIPÄIVÄT 9.–10.6.2023 VIULUKOTELON SALAISUUS

Kirjailijoita

Anneli Kanto, Martta Kaukonen, Matti Laine, Valtteri Mörttinen, Juha Rautaheimo & Sari Rainio, Markku Ropponen

Eurooppalaisia murhia

Saksalaisen Simone Buchholtzin

kääntäjä Anne Kilpi

Toisia rikoksia

Lusu - Rikollispomon

kaksoiselämä, Armottomasti Kotkasta

Esikoisdekkaristit Rebekka Härkönen, Eevi Kuokkanen, Jussi Simola

Viulukotelon salaisuus

Rikosantologian voittajien julkistus, päätuomari Jukka Kumpulainen

Dekkarijatkot pe Wanha kirjahalli, Myllykoskentie 17

Kirja: Hellä-Neuvonen-Seppänen: Evakkojen perilliset, Keitä me olemme, minne me kuulumme, Vastapaino 2023. Lahden museon keräyksen yhteyshenkilö: projektitutkija Silja Kuortti, silja.kuortti@lahti.fi,, p. 044 482 6581.

Torikatu 10,

E koko ohjelma: www.dekkaripaivat.fi

• Hennalan varastohotelli

• Hennalan pikahuolto ja rengashotelli

• Kahvio

ARK. 10–19, LA–SU 10–16

Mustamäenkatu 95, Lahti • P. 044 2442 378 • hennalankirpputori.fi

Suhteelllisen asiallinen mesta

Naaraita kohdellaan tylysti

Sorsalintujen kevätrientoja on hauska seurata. Joskus kuitenkin havahtuu miettimään, että lintujen näkökulmasta hauskuus taitaa olla kaukana. Varsinkin naaraiden kohtelu on sellaista, että ihmistuomioistuin langettaisi elinkautisia päivittäin.

Sinisorsakoiraat tappelevat keskenäänkin, mutta välillä koirasporukka saattaa paritella väkisin yksittäisen naaraan kanssa. Meno voi olla niin rajua, että naaras menettää henkensä. Melko ahdistavaa on myös oheisen kuvan haahkanaaraalla, jota ympäröi himokkaiden koiraiden joukko. Ei riitä, että naaraat joutuvat brutaalin kohtelun kohteeksi keväällä. Kun tulee pesinnän ja poikasten suojelun aika, koiraat ovat häipyneet merelle sulkimaan ja keräämään voimia seuraavan kevään koitoksia varten! Evoluutiolla voi mennä vielä tovi ennen kuin Me too- tietoisuus saavuttaa sorsalinnut.

Ari Elovirta

Broileriviillokki

4 annosta

1 broileri

1 l vettä

2 tl suolaa

1 sipuli

1 porkkana

pala palsternakkaa

1 tl valkopippuria

pala purjoa ja laakerinlehti

Kastike

2 rkl voita

3 rkl vehnäjauhoja

4 dl broilerin keitinlientä

1 dl kermaa

suolaa, valkopippuria

Fenkoliomenasalaatti

4 annosta

1 tuore fenkoli

2 porkkanaa

2 omenaa

2 dl lehtipersiljaa

Kastike

1 pieni punasipuli

1 valkosipulinkynsi

2 tl kokojyväsinappia

2 rkl omenaviinietikkaa

2 tl sokeria

1 dl öljyä

1 tl suolaa

Ripaus mustapippuria

Valmista ensin kastike. Kuori sipuli ja leikkaa se ohuilsi suikaleiksi. Kuori ja murskaa valkosipulinkynsi.

Yhdistä kulhossa sinappi, etikka, sokeri, sipulisuikaleet, ja valkosipulimurska. Sekoita tasaiseksi.

Sekoita joukkoon öljy ohuena nauhana. Mausta kastike suolalla ja mustapippurilla.

Valmistusohjeet

Kiehauta vesi. Kuori sipuli ja juurekset. Laita sulanut broileri kiehuvaan veteen.Kuori vaahto.Lisää paloitellut juurekset ja mausteet.Keitä n.1tunti.Nosta kattila liedeltä ja anna olla jäähtymässä. Poista nahka ja irrota liha luista. Paloittele broileri. Siivilöi liemi.

Tee kastike: Sulata voi kattilassa lisää vehnäjauhot. Kypsytä hiukan, älä ruskista. Lisää keitinlientä, kerma ja broilerinpalat ja mausta. Keittele hiljalleen 10–15 minuuttia.

Viime viikon kuvassa oli Sari

Essayah

Veikattiin myös Tuija Nurmea

Arpa suosi Matti Satosalmea

Sari Miriam Essayah (s. 21.2.1967) on kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja sekä entinen kilpakävelijä ja maailmanmestari vuodelta 1993.

Kansanedustajana hän on toiminut vuosina 2003–2007 ja uudelleen vuodesta 2015 lähtien. 2009–2014 hän oli Euroopan parlamentin jäsen. Essayah valittiin Vuoden naisurheilijaksi vuosina 1993 ja 1994. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri.

TUNNISTATKO KASVOT VANHOISTA VALOKUVISTA?

Vastaus ke 7.6. klo 15 mennessä osoitteeseen: Omalähiö-lehti, Patomäentie 10, 15610 Lahti, sähköpostitse: omalahio@omalahio.fi tai www.omalahio.fi

Oikein vastanneiden kesken arvomme kilon kahvia.

Leikkaa fenkoli ohuiksi suikaleiksi. Kuori porkkanat ja suikaloi kuorimaveitsellä lastuiksi. Viipaloi omenat ja hienonna lehtipersilja. Yhdistä kulhossa vihannekset, persilja ja kastike. Anna maustua 5 minuuttia.

Hen na lan It se näi syy den puis ton suun nit te lma esitellään 8.6. – jaos sa ke sä kuk kia ja kah via

Hennalan Itsenäisyydenpuiston suunnitelmiin kahvikupin äärellä torstaina 8.6. klo 17–19 Apulandia-kahvilan pysäköintialueella, Helsingintie 199:ssä.

Suunnitteluhortonomi Anniina Saimakoski ja suunnittelukonsultti kertovat alueen suunnitelmista sekä keräävät asukkaiden ajatuksia alueen suunnitteluun.

Kerro mielipiteesi puiston suunnitelmista! Kahvitarjoilu ensimmäiselle 50:lle kävijälle. Voit poiketa oman aikataulusi mukaan.

Kuvassa:

Lähettäjän tiedot: Puh.

Samalla jaetaan kaupungin kesäistutuksista ylimääräisiksi jääneitä orvokkeja. Tule nappaamaan ilmaiset kesäkukat! Otathan oman kassin tai purkin mukaan.

Itsenäisyydenpuisto sijaitsee Hennalan vanhan kasarmialueen eteläreunalla. Puistoon on istutettu muistopuita Suomen itsenäisyyden 50- ja 100-vuotisjuhlien kunniaksi.

Lahti pilotoi ensimmäisenä maailmassa tekstiilipanttia

Suomalaiset ovat esimerkillistä kierrätyskansaa. Tehokkaan panttijärjestelmän ansiosta alumiinitölkkien palautusaste on jopa 97 prosenttia.

Poistotekstiilien kierrätystä pilotoidaan ensimmäistä kertaa vastikkeellisella järjestelmällä Lahdessa. Kaupunkilaisille suunnattu tekstiilipanttikokeilu alkoi toukokuun viimeisellä viikolla.

Jokaista suomalaista kohden sekajätteeseen päätyy vuosittain noin kolme kiloa poistotekstiilejä. Se on suunnilleen yhden muovikassillisen verran kangasta ja kuituja, jotka voisivat päätyä hyötykäyttöön. Tekstiilien kierrätyksestä tuli vuoden alusta entistäkin helpompaa, kun poistotekstiilien erilliskeräys alkoi koko maassa. Tästä huolimatta tekstiilit ovat edelleen yksi Suomessa vähiten kierrätetyistä jätelajeista. – Ympäristötyön edelläkävijänä Lahti on asettanut tavoitteekseen olla jätteetön kiertotalouskaupunki vuoteen 2050 mennessä. Tekstiilipantti on hyvä esimerkki arjen innovaatiosta, joka tähtää suoraviivaisesti jätteen vähentämiseen ja nostaa esiin poistotekstiilin potentiaalia teollisuuden ja designin raaka-aineena, sanoo Lahden kaupungin viestintäjohtaja Veera Hämäläinen

Uusi jätelaki tuli

voimaan vuoden alussa

Suomessa tuli vuoden vaihteessa voimaan uusi jätelaki, joka velvoit-

taa kaupunkeja ja kuntia tuomaan tekstiilijätteen keräyspisteet kaikkien suomalaisten saavutettaviin. Poistotekstiilien erilliskeräys mahdollistaa kotitalouksien käyttökelvottomien vaatteiden ja kodintekstiilien uudelleenkäytön esimerkiksi kierrätyskuituna.

– Suomi on esimerkkimaa mm. muovipullojen kierrätyksessä, mutta poistotekstiilien suhteen meillä on vielä paljon parannettavaa. Keskimäärin suomalaiset hankkivat vuodessa noin 11 kiloa erilaisia tekstiilejä. Samaan aikaan jopa kolme kiloa tekstiilejä päätyy sekajätteenä poltettavaksi energiaksi.

Kaikki keinot tämän erän tehokkaampaan hyödyntämiseen ovat tervetulleita, sanoo Kimmo Rinne, Salpakierron kehityspäällikkö.

Tekstiilipantti testaa kannustimien vaikutusta kierrätysintoon

Tekstiilipanttikokeilulla halutaan

testata kaupungin kannustinten vaikutusta poistotekstiilien kierrätysintoon.

Pilottivaiheessa kassillisen poistotekstiilejä voi vaihtaa kahvilipukkeisiin tai maauimalalippuihin kauppakeskus Trion Palvelutorille avatulla pop up -pisteellä.

Tekstiilipantin pilotointi tapahtuu 30.5.–9.6.2023. Kaupungeilla on iso rooli kierrätyksen tekemisessä helpoksi asukkaille ja ympäristökaupunkina Lahti haluaa herättää keskustelua siitä, miten kaupungit voivat olla mukana muutoksessa.

Lahden kaupunki järjestää lisäksi tekstiilien kiertotalouteen keskittyvän valtakunnallisen Rihmat kiertoon -suunnittelukilpailun 30.5.–13.8.2023, jonka tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja poistotekstiilien käyttöön.

Ideakilpailun avulla Lahti haluaa edistää kiertotalouteen pohjaavaa innovointia ja yrittäjyyttä. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Kestävä Lahti -säätiön, LAB-ammattikorkeakoulun ja Salpakierron kanssa. Lahdessa kerätyt tekstiilit jatkokäsitellään Lounais-Suomen Jätehuollon käsittelylaitoksella. Lopputuloksena saadaan kierrätyskuitua teollisuuden raaka-aineeksi. Kiertotalouden mukaisesti tekstiileistä saatavaa kierrätyskuitua voidaan uudelleenhyödyntää uusien tuotteiden, kuten lankojen, eristeiden ja akustiikkalevyjen valmistuksessa.

P-Kartano – Kartanoparkki

Lahden Pysäköinti Oy:n uusin pysäköintilaitos P-Kartano valmistuu heinäkuussa 2023 osoitteeseen Kartanokatu 6.

Pysäköintilaitos sijaitsee keskeisellä paikalla palvellen niin alueen asukkaita kuin myös alueella vierailevia autoilijoita.

Pysäköintilaitoksesta voivat yritykset ja yksityishenkilöt vuokrata sopimuspysäköintipaikkoja.

Avajaistarjous

Nyt avajaistarjouksena pysäköintipaikka vuoden 2023 loppuun vain 80 €/kk, sis. alv.

Avajaistarjous edellyttää sopimuksen tekemistä 16.6.2023 mennessä, sopimuksen voimaantulo sovitaan erikseen.

Pysäköintipaikka ei ole nimetty, vaan vapaasti valittavissa. Normaalihinta sopimuspysäköintiin on 100 €/kk.

Tilaa kattopellit suoraan uudelta kattopeltitehtaaltamme kestopelti.fi

SAUMATON RÄYSTÄSKOURU KES TÄÄ!

Saumattomat sadevesikourut, kantikas ja puolipyöreä.

Tuotteissa useita värivaihtoehtoja.

NESCO -tuotteet

KOURUTUOTE OY

P. 0400 498 184 / Volotinen

• kattosillat

• lumiesteet

• tikkaat • peltilistat

• piipunpellit

• asennuspalvelu takuutyönä

040 756 5266 / Joona LAHTI, Ahtiala • www.kattovaruste.fi

Tarkemmat tilausohjeet löytyvät Moovyn nettisivuilta moovy.fi/autoilijoille/sopimuspysakointi

Mikäli et halua tilauksen alkavan 1.7, ota yhteys info@lahdenpysakointi.fi ja varaa autollesi huoleton pysäköintipaikka!

JOKISKA

Ostoskeskuksen lyhyt historia

Katselin tänään koiralenkiltä palatessani Liipolan Ostaria ja mietin, miten paljon se on vuosien mittaan muuttunut. Kun ajattelen aikaa 48 vuotta taaksepäin, muistan Liipolan nuoren lähiön ostoskeskuksen tiiviinä, täynnä elämää ja toimeiaisuutta olevana kokonaisuutena. Kahdessa liikerakennuksessa oli yhteensä kolme ruokakauppaa, kampaamo ja posti. Oli pankki, R-kioski, baari ja ravintola. Jopa nakkikioski aukiolla liikerakennusten välissä. Sitä aukiota Tevin virkamiehet kutsuivat joskus Liipolan toriksi. Mahtoiko se olla aukion virallinen nimi, mene ja tiedä. Vähän kauempana liikeletkasta nökötti pikkuruinen hirsimökki, jossa pieni ystävällinen rouva piti kukkakauppaa monta vuotta. Mökki on edelleen paikoillaan, mutta sen tilalla on nyt ajan henkeen sopiva pizzeria.

Kauppoja vastapäätä oli koulu, ja samassa rakennuksessa tilava kirjasto. Koulun vieressä oli toinenkin koulu, nimittäin Kallion erityiskoulu, ja sen kanssa samassa talossa Liipolan päiväkoti.

Vuodet ovat kuluneet ja jättäneet jälkensä. Kolmesta ruokakaupasta on jäljellä yksi, Onneksi edes se, siitäkin huolimatta, että kävelymatkan päässä on kaksi isoa marketia. Kampaamo on laittanut sakset ja permanenttiaineet pakettiin ja lopettanut toimintansa. Postia ei enää ole, mutta on sentään graffi-

teilla töhritty postilaatikko, jonne voi käydä tipauttamassa kirjeet tai onnittelukortit ja toivoa, että ne jossain vaiheessa menevät perille vastaanottajilleen.

Pankkikonttoria ei enää ole, mutta eipä niitä ole juuri muuallakaan tässä kaupungissa. Pankkiautomaatti sentään on ja hyvä niin. Muovikorttien luvattuna aikana tarvitsee kuitenkin edes joskus ihan tavallista käteistä rahaa.

R-kioskista on jäljellä tuskin muistoakaan. Baari kuoli ja kuopattiin vuosia sitten, mutta ravintola toimii edelleen. Nakkikioskin pitäjä lopetti, ja kioski vietiin pois.

Kahdesta liikerakennuksesta on jäljellä yksi elävä – siinä on ruokakauppa, kodinkonehuolto sekä ravintola – ja yksi toiminnallisesti kuollut rakennus. Kuoret siitä on jäljellä, ei juuri muuta. mu Nuoriso on vihdoin keksinyt keinot, joilla vahvat ikkunaruudut saadaan rikotuiksi. Jos on keskikaupungilla ”kummitusralo” Vesijärvenkadun ja Hämeenkadun kulmassa, niin on meillä Liipolassakin omamme näkyvästi Ostoskdulla. Moni liipolalainen on kertonut toivovansa sen purkamista, niin minäkin, mutta taitaa olla niin, että pyhä yksityisomistaminen ajaa kirkkaasti kaupunkikuvan ja kaupunkilaisten viihtyvyyden ohi.

Lahdessakin oli joskus ennen julkisivulautakunta, joka pystyi anta-

maan edes jonkinlaisia määräyksiä rakennusten korjaamiseksi. Nyt ei ole, eikä kukaan virkansa puolesta kiinnostu tilanteesta.

Liipolan koulu toimii monitoimitalo Onnissa, samassa rakennuksessa on myös kirjasto. Sitä kutsutaan nykyisin kirjastopisteeksi, ja sitä se todella on. Kallion koulun ja päiväkodin tilalla on koulun pihaa. Päiväkoti on siirtynyt Onniin. Seurakuntakeskuskin vaihtoi omistajaa. Vuodesta 1975 tähän vuoteen on muuttunut paljon.

Ei Liipolan ostarin taru ole mikään poikkeus. Samanlaisen alasajon on kokenut moni muukin ostoskeskus tässä kaupungissa ja tässä maassa. Ne elivät voimakkainta aikaansa 60-luvulta 80-luvulle. Sitten toiminnot vähenivät ja paljolti kuivuivat kokonaan.

Se harmittaa ja säälittää. On tuhlattu yhteisiä verorahoja suunnitteluun ja rakentamiseen. Ylläpitoon ja kehittämiseen ei kaupungilla ole ollut kiinnostusta. Mitä sanotaankaan yhteisten asioiden hoitamisesta? n

OSTAMME

METALLI-

ROMUA

ja autamme sen kierrät tämisessä.

Romutalla on kierrätyspisteet nyt myös Lahdessa ja Kouvolassa!

Noudamme romut laajalta alueelta ja annamme kirjallisen tarjouksen jopa yhden puhelun aikana.

0 8 2 37 4 8 9 0 0 romuta.fi

HEINOLAN KATETUSSA KESÄTEATTERISSA

KEN LUDWIG

LIEMESSÄ

OHJAUS SARI SIIKANDER

ti 13.6. klo 18 ennakko

ke 14.6. klo 18 ennakko

to 15.6. klo 18 ensi-ilta

su 18.6. klo 15

ma 19.6. klo 14 ja 18

ti 20.6. klo 14 ja 18

ke 21.6. klo 14 ja 18

ti 27.6. klo 14 ja 18

ke 28.6. klo 14 ja 18

to 29.6. klo 14 ja 18

su 2.7. klo 15

ti 4.7. klo 14 ja 18

ke 5.7. klo 14 ja 18

to 6.7. klo 14 ja 18

su 9.7. klo 15

ti 11.7. klo 14 ja 18

ke 12.7. klo 14 ja 18

to 13.7. klo 14 ja 18

su 16.7. klo 15

ti 18.7. klo 14 ja 18

ke 19.7. klo 14 ja 18

to 20.7. klo 14 ja 18

su 23.7. klo 15

ti 25.7. klo 14 ja 18

ke 26.7. klo 14 ja 18

SANTTU KARVONEN • HEIKKI HELA

ANTTI LANG • PIHLA PENTTINEN

KAISA HELA • URSULA SALO

TAISTO OKSANEN

Liput ja ryhmävaraukset

Heinolan kulttuuritoimistosta:

Peruslippu: 35€, eläkeläiset opiskelijat, työttömät 31€, lapset (4-14 v.) 18€. Ryhmät yli 30 hlöä: 30€ Ryhmänjohtajalle vapaalippu.

Heinolan kulttuuritoimisto puh 03-849 3606

Kauppakatu 4, 18100 HEINOLA

ma-pe klo 8.30-15.30

Mopoilijoilla on paljon harrastusmahdollisuuksia, mutta kaikki niistä eivät sovi liikenteeseen. Kuva: Kaisa Tanskanen / Liikenneturva.

Nuori tarvitsee tukea

tarttuessaan mopon sarviin

Nuoren liikkumisvalikoima monipuolistuu iän mukana. Mopojen ja muiden moottorikäyttöisten ajoneuvojen myötä vauhti kasvaa ja samalla riskit lisääntyvät. Liikenneturva kannustaa tukemaan nuoren turvallista liikkumista erityisesti silloin, kun mopot ja mönkijät tulevat ajankohtaisiksi.

Nuorten kuljettajien onnettomuusriski pienenee ajokokemuksen ja iän karttuessa. Kokematon kuljettaja ei aina osaa kiinnittää huo miota sellaisiin seikkoihin, joista saattaa aiheutua vaaratilanteita.

liikenteessä on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tämän ikäryhmän miehille sattuu eniten henkilövahinkoja mopo-onnetto muuksissa.

Yksi keino kääntää tämä trendi on tukea nuorta siinä vaiheessa, kun mopot ja muut moottoroidut ajoneuvot tulevat ajankohtaisiksi.

”Mopokortin juuri hankkinut nuori ajaa ensimmäisiä kertoja moottorikäyttöisellä ajoneuvolla.

Vauhtia on siis yhtäkkiä enemmän kuin aikaisemmin. Nuori tarvitsee tässä kohtaa vielä paljon aikuisten tukea, opastusta ja hyvää esimerkkiä”, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti sanoo.

”Monialainen yhteistyö tuo turvalliseen mopoiluun monta eri näkökulmaa. Käsiteltäviä aiheita voivat esimerkiksi olla päihteet, asenteet, ajoharjoittelu sekä kavereiden vaikutus ja ryhmäpaine”, Ruutti pohtii.

Mopoilijoilla on paljon harrastusmahdollisuuksia, mutta kaikki niistä eivät sovi liikenteeseen. Temppuilu on tehtävä jossain muualla kuin liikenteessä, esimerkiksi ajoharjoitteluradalla.

”On kuitenkin muistettava, ettätajakin. Liikenteessä liikkuminen

KAIKKI HYVÄ ON YKSINKERTAISTA. Pukkilassa.

PUKKILAN KESÄSSÄ KOET AINUTLAATUISIA ELÄMYKSIÄ !

KESÄKAHVIT ONNINTORILLA

la klo 9-11 koko kesän syyskuun

loppuun

23 6 klo 8-11 Onnintie 3

VAIHTUVA TAIDENÄYTTELY &

MUSEO

Galleria Koivulinna

7 6 -27 8 ke-su klo 11-17

Koivulinnantie 2

CRUISING

10 6 la klo 12-15

Moottorin pärinää pomppulinnaa

livemusaa ja hyvää ruokaa ja menoa

Tapahtuma keskustan alueella!

KUUTAMOVIIKKO 21 8 -27 8

Kuutamolla tapahtumia joka päivä!

Viikko huipentuu viikonlopun tapahtumiin.

Lauantaina kuutamotori kaikilla

herkuilla, musapicnic Naarkoskella ja venetsialaiset Kanteleella!

Sunnuntaina ulkojumalanpalvelus

sekä kirppistapahtuma Torpissa

Lisätietoa: pukkila fi/tapahtumakalenteri

TEKEMISTÄ!

HYVÄÄ RUOKAA!

ELÄMYKSIÄ!

TAPAHTUMIA! REITTEJÄ!

KOHTAAMISIA!

Piipahda kylään tai muuta vaikka asumaan!

ARKIONNELLINEN

KUNTA

Yhteisöllisyys ja hyvinvointi merkitsevät

Välitämme

Aidosti Myös sinusta

Tutustu tonttitarjontaan www pukkila fi Lisätietoja ja yksityisnäytöt: anne lampinen@pukkila fi

Sydämellisesti tervetuloa!

HELSINGISTÄ 50 MIN

VANTAA 45 MIN

LAHTI 40 MIN

PORVOO 30 MIN

LOVIISA 40 MIN

KOUVOLA TUNTI

MOOTTORITIELLE VARTTI

KATTOTYÖT KATTOJEN

AMMATTITAIDOLLA 100% suomalainen

AMMATTITAIDOLLA 100% suomalainen

KATTOTYÖT KATTOJEN

KATTOTYÖT KATTOJEN

KATTOTYÖT KATTOJEN

AMMATTITAIDOLLA 100% suomalainen

AMMATTITAIDOLLA 100% suomalainen

Puolueisiin sitoutumaton lähiölehti vuodesta 1978.

Päätoimittaja Petri Salomaa

pesut, maalaukset ja pinnoitukset

pesut, maalaukset ja pinnoitukset

vartti-, pelti- ja tiilikatot

vartti-, pelti- ja tiilikatot

pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot

pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot

Toimitus ja ilmoitukset Marja Salomaa p. (03) 735 2016, 050-404 1398

Jouni Rasimäki p. 040-546 1134

Kattoremontit

Kattoremontit

Vaihde p. (03) 735 3016 Sähköpostiosoite omalahio@omalahio.fi

(myös pienemmät kohteet)

(myös pienemmät kohteet)

Kattoremontit (myös pienemmät kohteet)

Kattoremontit (myös pienemmät kohteet)

Osoite Patomäentie 10, 15610 Lahti nettisivut www.omalahio.fi

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset

Julkaisija ja sivutaitto

Salomaan Kirjapaino Oy, Lahti. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa virheistä puhelimitse otetuissa ilmoituksissa.

myös saaristossa

myös saaristossa

myös saaristossa

myös saaristossa

ilmainen arviointi!

Painopaikka Lehtisepät Oy 2023

ilmainen arviointi!

ilmainen arviointi!

ilmainen arviointi!

Joustava rahoitus!

Joustava rahoitus! 040 6633 377

Joustava rahoitus! 040 6633 377

040 6633 377

Joustava rahoitus! 040 6633 377

katonmaalauslahti.fi

katonmaalauslahti.fi

katonmaalauslahti.fi

Y: 2016815-0

katonmaalauslahti.fi

Y: 2016815-0

Y: 2016815-0

Y: 2016815-0