Business News - Vastuullisuus / 2023

BUSINESS NEWS VASTUULLISUUS

Maaliskuu 2023

tulevaisuuden rakentaja

Kehitys- ja asiantuntijayhtiö Unan toiminta perustuu vastuullisuuteen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen yhteisen hyvän eteen. s. 4

Vastuullisuutta autopesuun

Juhlapesu Oy investoi vastuullisuuteen sadeveden talteenottojärjestelmällä, joka vähentää vesijohtoveden tarvetta autopesussa. s. 4

Kohti puhtaampaa liikennettä

Terrafame vastaa markkinoiden tarpeisiin energiatehokkaalla tuotantomenetelmällä ja läpinäkyvällä tuotantoketjulla. s. 5

kiertotalouden ytimessä

Huutokauppa Helanderilla on huomattu, että käytettyä tavaraa arvostetaan entistä enemmän. s. 3

Keidas keskellä kaupunkia

Katse kohti horisonttia Pikku-Finlandia on Finlandia-talon tapaan herättänyt ihastusta paitsi kotimaassa myös ulkomailla. s. 6

SAP:n vastuullisuusjohtaja Tiina Antturi keskittyy työssään pitkäjänteiseen kehitystyöhön s. 8

Miten ihmisoikeudet muka meidän yritykseemme liittyvät?

Yritysten tulee herätä vastuullisuuteen kilpailukyvyn, markkinoilla pysymisen sekä asiakkailta, sijoittajilta ja omilta työntekijöiltä tulevan paineen takia. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on keskeinen osa vastuullista liiketoimintaa, sanovat YK:n yritysvastuualoitteen asiantuntijat.

– YritYksillä on suuri valta ja vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, sanoo pääsihteeri Marja Innanen UN Global Compact -verkostosta.

Käytännössä ihmisoikeusvastuun toimeenpaneminen omassa toiminnassa on monella yrityksellä vielä alussa. Moni ajattelee, että ihmisoikeudet koskevat vain kaukaisia korkean riskin maita, vaikka ihmisoikeusongelmia on myös Suomessa, toteaa Global Compactin asiantuntija Sophia Lawson Hellu.

– Palkkatasa-arvo on yksi kysymys, samoin raskaudesta johtuva syrjintä. Myös vammaisten henkilöiden ja siirtotyöläisten syrjintä ja pakkotyö ovat todellisia ongelmia Suomessakin.

Ihmisoikeudet ovat sosiaalisen vastuun ytimessä YK on laatinut yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, joita kaikkien yritysten odotetaan noudattavan koosta, toimialasta ja toimintamaasta riippumatta. Ne tulevat tutuiksi yhä suuremmalle joukolle yrityksiä lähivuosina, sillä myös lainsäätäjä on herännyt asiaan.

Euroopan unionista on tulossa yritysvastuuta, mukaan lukien ihmisoikeuksia, koskeva laaja lakipaketti.

Yritysten tulee arvioida toimintansa ihmisoikeusriskit, lieventää ja ennaltaehkäistä niitä, tehdä korjausliikkeitä ja vielä raportoida tästä kaikesta avoimesti.

– Ihmisoikeudet ovat vastuullisuuskysymys siinä missä ilmasto- ja

ympäristökysymykset, Marja Innanen sanoo.

– Ihmisoikeudet ovat sosiaalisen vastuun ydintä. Yrityksen tulisi aloittaa sosiaalisen vastuun työnsä ihmisoikeusvaikutusten tunnistamisesta.

UN Global Compactin vastuullisen liiketoiminnan 10 periaatetta ja YK:n ohjaavat periaatteet antavat yritysten ihmisoikeustyölle erinomaiset raamit, Innanen päättää.

www.globalcompact.fi

UN Global Compact

• Maailman laajin yritysvastuuverkosto, johon kuuluu yli 17 000 yritystä yli 160 maasta.

• Global Compactiin sitoutuneet organisaatiot edistävät yritysvastuun kymmentä periaatetta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka muodostavat vastuullisuustyön globaalin viitekehyksen.

• UN Global Compact Suomi tarjoaa jäsenilleen kansainvälisen vertaisoppimisverkoston ja laajan koulutustarjonnan vastuullisuustyön kehittämiseen.

Parhaillaan käynnissä ihmisoikeuksien koulutusohjelma, jossa mukana 800 yritystä globaalisti, joista 29 suomalaisyrityksiä

TUOTEKAUPASSA VASTUULLISUUDELLA ON VÄLIÄ

Hoito-, puhtaus- sekä hotelli- ja ravintola-alan tuotteiden maahantuoja

Pamark Group panostaa vastuullisuuteen. Sen Greenline-projekti auttaa sekä tavarantoimittajia että asiakkaita tekemään entistä vihreämpiä valintoja.

vastuullisuuden painoarvo suurissa yrityksissä ja yhtiöissä on muuttunut merkittävästi.

– Vielä pari vuotta sitten vastuullisuus ei ollut niin kiinnostavaa, mutta nyt on tajuttu, että nykyiset teot eivät vielä riitä. Vihreydestä on tullut kilpailutekijä sielläkin, missä ennen on pyritty vain mahdollisimman huokeaan hintaan, kertoo tuotetalo Pamark Groupin toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio Pamark Group Oy:n tavoitteena on tukea ilmastokriisin vastaista taistelua. Sen valikoimassa on noin 15 000 tuotetta ja asiakkaina on isoja palveluntarjoajia, kuten Lassila &

Tikanoja ja Mehiläinen -konsernit. – Olemme niin iso toimija, että olemme merkittävässä asemassa edistämässä vastuullisuutta ja tilaustoimitusketjun läpinäkyvyyttä. Tarjoamme vihreitä vaihtoehtoja ja autamme asiakkaitamme täyttämään omat ilmastotavoitteensa.

Loppuvuodesta voimaan tuleva EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) lisää yritysten velvollisuutta julkaista yksityiskohtaisia tietoja

kestävyyteen liittyvistä asioista, kuten sen toiminnan synnyttämästä hiilijalanjäljestä. Suurten hankintojen todellista hiilijalanjälkeä on kuitenkin todella vaikea selvittää ja laskea muun muassa pitkien hankintaketjujen ja monimutkaisten elinkaarilaskelmien vuoksi.

Pamarkin Greenline-ympäristöohjelmassa lasketaan toimitusketjun suorat ja epäsuorat päästöt, jotka voidaan raportoida asiakkaille.

Greenline-katalogi auttaa tunnistamaan vihreät tuotteet

Greenline-ohjelma helpottaa myös ympäristöystävällisten tuotteiden esittelyä ja tunnistamista. Ne on koottu omaan Greenline-katalogiin.

– Tarjoamme tavallaan näyteikkunan tavarantoimittajien vastuullisille tuotteille. Kerromme, mitkä tuotteet ovat hiilineutraaleja ja millä on pieni hiilijalanjälki. Asiakas sitten tekee valinnan, käyttääkö hän vihreää vai ei, Minna Åman-Toivio selittää.

Sanktioita ei EU:n taholta

vielä luvassa, vaikka yritys ostaisi vähemmän ympäristöystävällisiä tuotteita. Sen toiminnan ilmastovaikutukset vaikuttavat kuitenkin jo rahoituksen saamiseen ja yrityksen julkisuuskuvaan.

– Markkina ja sijoittajat päättävät toistaiseksi, miten vastuullisuuteen liittyvään tietoon reagoidaan, mikä näyttäytyy riskinä, jos sitä ei huomioida.

Greenline-projektin tiedot auttavat myös ostajaa, joka haluaa itse kompensoida ostojen hiilijalanjäljen. Osassa hiilineutraaleja tuotteita valmistaja on jo kompensoinut niistä syntyvät päästöt.

– Ennen ajattelin itsekin, että lompakko vain auki, sillä tämä hoituu. Rahalla kompensoiminen ei kuitenkaan ole lopullinen ratkaisu, että päästäisiin ilmastotavoitteisiin. Meidän on pakko toimia yhä vastuullisemmin, jotta maapallo jäisi parempaan kuntoon seuraavalle sukupolvelle.

Esineen uusi, pitkä elämä –

huutokauppa on kiertotalouden ytimessä

Huutokauppa Helander tekee tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta esineet saadaan joko myytyä tai kierrätettyä oikein. Kuvassa Mika ja Jenny Sirén.

Huutokauppa Helanderilla on huomattu, että käytettyä tavaraa arvostetaan entistä enemmän.

Huutokaupatun esineen käyttöelinkaari pitenee, ja se hyödyttää

kun sirénin perhe kymmenisen vuotta sitten osti vuonna 1994 perustetun Huutokauppa Helanderin, ei kierrätyksestä puhuttu samaan tapaan mitä nykyään. Muutos on radikaali.

– Ennen mentiin raha edellä, mutta nyt myyjille on yleensä tärkeintä tieto siitä, että esine saa uuden kodin. Kun aloitimme, hyvää tavaraa meni myös roskiin, mutta enää sitä ei tapahdu. On jopa muodikasta, että esimerkiksi matto on vähän kulunut, Helanderin toimitusjohtaja Mika Sirén sanoo.

Helanderin markkinointijohtaja ja Mikan tytär, Jenny Sirén on huomannut saman ilmiön.

– Ihmisille on entistä tärkeämpää ostaa second handina. Kierrätetyn tavaran hiilijalanjälki uudelle käyttäjälle on nolla, jos ei oteta huomioon mahdollista kuljetusta.

On hienoa, että voimme vaikuttaa pidentämällä esineiden käyttöelinkaarta, mikä on mielestäni kiertotalouden ytimessä.

Tavaran kiertokulku ja yhteistyö

Helander tekee tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta esineet saadaan joko myytyä tai kierrätettyä oikein. Yhtä esinettä myydään kaksi kertaa, ja jos se ei mene kaupaksi eikä myyjä halua sitä takaisin itselleen, se lahjoitetaan kierrätyskeskuksille, jotka ohjaavat esineistä mahdollisesti saadut tuotot edelleen hyväntekeväisyyteen.

– Olen iloinen, että kauttamme esineen kierto kulkee fiksusti, ja hyödyttää muitakin kuin meitä, Mika Sirén sanoo.

Jätteeltä ei voi täysin välttyä, kun tyhjennetään kokonaisia kotitalouksia. Ongelmajäte sekä myyntiin tai lahjoitettavaksi kelpaamatto -

mat esineet menevät jätehuollosta huolehtivan yhteistyökumppanin Remeon kautta oikeaoppiseen lajitteluun ja kierrätykseen.

Vastuullisuus on pieniä suuria tekoja

Viime vuonna Helander siirsi huutokauppansa kokonaan verkkoon. Pelkona oli, että palautusten määrä, ja näin ollen myös päästöjen määrä, kasvaisi, mutta palautusprosentti on pysynyt alle yhden.

– Pyrimme kuvaamaan ja kuvailemaan myytäviä esineitä mahdollisimman tarkkaan ja niitä voi tulla myös katsomaan toimitiloihimme Helsingin Viikkiin. Palautettu esine laitetaan myös usein uudelleen myyntiin. Pakkausmateriaalit ovat ympäristöystävällisiä ja serveri, joka pyörittää huutokauppaluetteloa, toimii tuulivoimalla, Sirénit kertovat.

Helander on tehnyt viime vuo-

sina enenemissä määrin hyväntekeväisyysyhteistyötä, pääosin luonnon, lasten ja lasten harrastustoiminnan hyväksi.

– Olemme järjestäneet hyväntekeväisyyshuutokauppoja muun muassa Luonnonperintösäätiön kanssa. Taitelijat lahjoittavat teoksiaan huutokauppaan ja tuotot menevät lyhentämättömänä säätiölle. Esimerkiksi viime vuonna suojelusmetsää pystyttiin ostamaan hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotoilla 63 000 eurolla. On hienoa, että taiteella saadaan tuettua Suomen luontoa ja sen säilymistä, Jenny Sirén sanoo.

Sote-alan tulevaisuuden rakentaja

Uusien hyvinvointialueiden toimintojen tehokkuus on koko yhteiskunnan kannalta ensiarvoisen tärkeää.

asiakaslähtöisesti ja käyttäjäystävällisesti suunnitellut tietojärjestelmät mahdollistavat kitkattoman tietojen integroinnin sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Tällöin ammattilaisten työ sujuu vaivattomasti ja kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Hyvinvointialueiden omistaman kehitys- ja asiantuntijayhtiö Una Oy:n perustamisen lähtökohtana oli sosiaali- ja terveydenhuollossa koettu tarve suunnitella ja tehdä yhdessä toimivia ja tuottavuutta parantavia ICT-järjestelmiä. Una onkin ollut vaikuttamassa lähes kaikkien nykyisten hyvinvointialueiden tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien kehittämiseen. – Olemme yhteiskunnallinen yritys. Toimintamme lähtökohtana on auttaa asiakkaitamme tekemään tulevaisuudessakin oikeita ja järkeviä valintoja, kun he kehittävät omia, mahdolli-

simman tuottavia ja vaikuttavia tietojärjestelmäratkaisujaan, selvittää kehitysjohtaja Juha Rannanheimo.

verkoston kokeneiden ja asiantuntevien ammattilaisten kanssa.

– Tämä kotimainen ekosysteemi turvaa ja kasvattaa osaamista Suomessa ja varmistaa, että tiedonhallintaratkaisujen kehittämisessä toimitaan vastuullisesti kansallisten vaatimusten ja periaatteiden mukaisesti ja samalla huolehditaan myös kriittisten sote-tietojen tietoturvasta, muistuttaa Rannanheimo.

Hän korostaa, että Unan toiminta perustuu vastuullisuuteen, vaikuttavuuteen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen yhteisen hyvän eteen.

Unan kehitys- ja asiantuntijapalvelut perustuvat yhteistyöhön sekä omistajien että kumppani- www.unaoy.fi

NYKYKUSKIN PARAS KUMPPANI

Juhlapesun kahdeskymmenes autopesula avataan loppukeväästä Vantaalle. Uusi tuplahalli on ketjun nykyaikaisin ja vastuullisin autopesula, jossa sadevedet kerätään talteen.

Juhlapesu on moderni autopesulaketju, jossa asiakaskokemus halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi applikaation ja automaattisen rekisteritunnistuksen avulla.

– Iso osa asiakkaistamme on kuukausisopimuksella, jolloin he maksavat kiinteän summan ja saavat käydä pesettämässä autonsa kahdeksan kertaa kuukaudessa, toimitusjohtaja Jukka Peltoniemi sanoo.

Kuukausisopimus käy jokaisessa pesulapisteessä eri puolilla maata.

– Meillä on paljon tyytyväisiä yritysasiakkaita, joilla on toimipisteitä ympäri Suomea. Pystymme tarjoamaan koko yrityksen autoille pesulapalvelut henkilökuntahintaan.

Juhlapesu perustettiin vuonna 2017. Peltoniemi siirtyi kasvuyhtiön toimitusjohtajaksi Nesteeltä elo-

kuussa 2022. Hän haluaa saada suomalaiset huolehtimaan autojensa pesettämisestä ja pitkäikäisyydestä.

– Huolto on tärkeää myös konepellin ulkopuolella. Maamme vaihtuvat sääolosuhteet ja teiden suolaus eivät tee hyvää auton kuorelle. Suola, asvaltti, piki, bitumi ja muu lika on hyvä poistaa auton pinnalta säännöllisellä pesulla.

Vantaalle uusi toimipiste Juhlapesun kahdeskymmenes pesula avataan loppukeväällä Vantaalle. Uusi halli sijaitsee Vantaanportin Retail Parkissa lähellä Kauppakeskus Jumboa.

– Me tarkastelemme toimintaamme vastuullisuuslasien läpi. Uuden pesulan modulaarinen rakentaminen on taannut mahdollisimman

kevyet maatyöt. Hallit tuodaan valmiina tontille, joten työmaa-aika saadaan minimoitua, Peltoniemi sanoo.

Vastuullisuuteen on investoitu sadeveden talteenottojärjestelmällä, joka vähentää vesijohtoveden tarvetta. Samaa innovaatiota on tarkoitus käyttää uusissa pesuloissa jatkossakin.

Juhlapesun autopesuloihin pääsee kätevästi kuukausimaksulla. Niille, jotka haluavat käyttää kertapesua tarpeen mukaan, on uutuutena maksuautomaatit lähimaksulla, sanoo toimitusjohtaja Jukka Peltoniemi.

riippuen pesuun kuluu tavallisesti noin 300 litraa vettä.

Lisäksi pesuloissa pesuvesistä huolehtiminen on tarkoin säädeltyä, jotta haitalliset kemikaalit eivät pääsee imeytymään maaperään.

– Auton koosta ja pesuohjelmasta www.juhlapesu.fi

Kohti puhtaampaa liikennettä

Suomen Kainuussa on yksi maailman suurimmista akkukemikaalien tuotantolaitoksista, jossa tuotetaan nikkelisulfaattia vastuullisesti ja alhaisella hiilijalanjäljellä.

TEkSTI: mArI korHoNEN

tavoitteet liikenteen hiilijalanjäljen keventämisestä ovat lisänneet merkittävästi sähköautoissa käytettävien akkukemikaalien globaalia kysyntää. Sotkamolainen Terrafame vastaa markkinoiden tarpeisiin energiatehokkaalla tuotantomenetelmällä ja läpinäkyvällä tuotantoketjulla. Akkukemikaalitehdas ja samalla tuotantoalueella sijaitseva kaivos, josta raaka-aineet saadaan, antavat suomalaisyhtiölle optimaaliset lähtökohdat liikenteen sähköistymisen vastuulliseen edistämiseen.

– Käyttämämme bioliuotusmenetelmän ansiosta tuottamamme nikkelisulfaatin hiilijalanjälki on 60 prosenttia markkinoiden keskitasoa alhaisempi ja prosessin energiankulutus noin 90 prosenttia pienempi kuin alan tuotannossa keskimäärin. Täysin integroitu tuotantolaitos kaivoksesta akkukemikaalitehtaaseen tekee tuotantoprosessista vastuullisen ja sen helposti jäljitettävän myös asiakkaillemme, toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen Terrafamelta sanoo.

Vastuullisuudesta avain menestykseen

Terrafamella vastuullisuus nähdään paitsi kaikkea yrityksen toimintaa ohjavana arvona ja jokaisen organisaatiossa työskentelevän vastuuna ja velvollisuutena myös keskeisenä kilpailutekijänä sekä kannattavan liiketoiminnan peruspilarina. Yhtiö on tehnyt pitkäjänteisesti töitä erottuakseen markkinoista vastuullisella toiminnallaan, mikä tuottaa nyt myös liiketoiminnallista hyötyä.

on tullut merkittävä ostopäätöksiä ohjaava tekijä. Tuotantomme alhainen hiilijalanjälki onkin suurin yksittäinen syy siihen, että eurooppalaiset sähköautovalmistajat ohittavat väliportaat ja ostavat akkukemikaalit suoraan meiltä, Lukkaroinen sanoo ja jatkaa:

– Ympäristötekijöiden huomioiminen ei kuitenkaan yksin riitä tekemään vastuullisuudesta kilpailuetua, vaan jotta vastuullisuustavoitteissa onnistutaan sekä ihmisten, ympäristön että liiketoiminnan kannalta, sen on näyttävä toiminnassa kautta linjan. Resurssitehokkaan materiaalien käytön sekä ilmastoystävällisen tuotantomenetelmän lisäksi huolehdimme alueella tinkimättömällä tarkkuudella ympäristö- ja turvallisuustekijöistä.

Konkreettiset toimenpiteet ja mitattavissa olevat luvut osoittavat, että Terrafamella panostukset vastuullisuuteen siirtyvät suunnitelmien tasolta tulosta tuottaviin tekoihin.

Sähköautojen valtavan kysyn-

– Olemme sitoutuneet olemaan hiilineutraali vuoteen 2039 mennessä, ja askelia kohti sitä otetaan

Olemme sitoutuneet olemaan hiilineutraali vuoteen 2039 mennessä, ja askelia kohti sitä otetaan jatkuvasti.

jatkuvasti. Olemme muun muassa mukana rakentamassa eurooppalaista akkuarvoketjua raaka-aineiden kierrätyksen edistämiseksi ja pienennämme vesistöpäästöjämme koko ajan. Turvallisuusohjelmamme seurauksena tapaturmataajuus on laskenut kymmenesosaan lähtöpisteestä. Vastuullinen kehittäminen onnistuu turvallisessa työympäristössä, jossa ihmisten on hyvä olla, Lukkaroinen päättää.

TERVETULOA KEITAASEEN KESKELLÄ KAUPUNKIA

Töölönlahden rannalle Helsingin

keskustaan nousi viime vuonna kaikille avoin tapahtumakeskus Pikku-Finlandia. Tämä klassikoksi syntynyt puurakennus korvaa tapahtumapaikkana Finlandiatalon sen perusparannuksen ajan.

pikku-Finlandia on helmi väistötilaksi ja sille onkin jo haettu jatkoaikaa. Alunperinhän se suunniteltiin purettavaksi ja muualle siirrettäväksi Finlandia-talon vuonna 2024 päättyvän remontin jälkeen.

Pikku-Finlandia syntyi Aalto-yliopiston opiskelijakilpailun tuloksena, kun toteutettavaksi suunnitelmaksi valittiin Jaakko Torvisen Finlandia Forest. Metsä on konkreettisesti läsnä rakennuksessa, sillä lähes sata kokonaista pesemällä puhtaaksi kuorittua honkarunkoa

oksineen toimivat sekä kantavina rakenteina että muodostavat näyttävän katetun metsäpolun yli 120-metrisessä rakennuksessa.

– Oksaiset rungot luovat myös aulastamme metsäaukion, jossa voi nojailla puihin. Kokonaisuutena Pikku-Finlandia on Finlandia-talon tapaan herättänyt ihastusta paitsi kotimaassa myös ulkomailla, kertoo toimitusjohtaja Johanna Tolonen.

Kiehtovia makunautintoja

Tunnelmallinen Finlandia Cafe& Wine on uusi kiehtova kohtaamiskeidas keskustan parhaalla paikalla meren äärellä. Sieltä löytyy jokai-

Finlandia-talon oma nimikkokuohuviini Alvar kruunaa nautinnollisen makuelämyksen.

selle herkkusuulle jotain: tuoreista raaka-aineista valmistettuja aamiaispuuroja, smootheja, keitto- ja salaattilounaita, suussasulavia suolaisia ja makeita kahvileipiä sekä monipuolinen erikoiskahvi- ja teevalikoima. Tarkoin valitut laatuviinit ja kuplivat juomat, esimer-

kiksi Finlandia-talon oma nimikkokuohuviini Alvar kruunaavat nautinnollisen makuelämyksen.

Iltapäivällä ma–pe klo 15–17 herkuttelijoille on lisäksi tarjolla tapaslautanen tai maukas lohikeitto saaristolaisleivän kera.

Mieleenpainuvia hetkiä brunssilla

Finlandia Cafe&Winen lauantain brunssi on viikonlopun kohokohtia. Sen tarjoilu noudattaa Finlandia-ravintolan upeaa ruokafilosofiaa– suussa sulavat maut, kotimaiset raaka-aineet, luonnonmukaisuus, puhtaus ja aito yhteisölli-

syys. Herkullinen brunssi upeassa ympäristössä on mieleenpainuva elämys. Brunssi on jatkuvasti niin suosittu, että pöytävaraus on syytä tehdä etukäteen.

Kaikille avoin galleria

Finlandia Cafe&Winen yhteydessä oleva galleria on itsessään hyvä syy poiketa sisään. Sen vaihtuvissa näyttelyissä esitellään eri taiteenlajeja maalauksista piiroksiin ja valokuviin. Helmikuun ajan esillä on Kirsi MacKensien upeita zen-henkisiä kuvia suomalaisesta karun kaunista luonnosta. Maaliskuussa seiniä elävöittävät Cecilia

Rosenlewin maalaukset ja huhtikuussa unkarilaiset ruoka- ja juomakuvat.

– Myös vuokrattavissa tapahtumatiloissamme on esillä suomalaisten eturivin taiteilijoiden töitä, muun muassa Elina Brotherukselta on valokuvia, Tamara Piilolta ja Heli Hiltuselta maalauksia, kertoo Tolonen.

Juhlaillallinen jopa

850 hengelle

Kahvilan ja gallerian lisäksi Pikku-Finlandia on tapahtumakeskus, jossa yhtä korkeatasoisen palvelun saavat 15–20 hengen ryhmät kuin

Pikku-Finlandia on Finlandia-talon tapaan herättänyt ihastusta paitsi kotimaassa myös ulkomailla.

850 hengen juhlaillallisen vieraat. Havu-kabinetti ja neljä erikokoista salia ovat vuokrattavissa niin juhlakuin konsertti- tai kokouspaikaksi.

– Olemme täyden palvelun tapahtumakeskus ja suunnittelemme kaikki tilaisuudet alusta loppuun yhdessä asiakkaittemme kanssa. Oman ravintolamme keittiöpäälliköt, meille Vanajalinnasta siirtynyt Mika Jokela sekä Thomas Hudson ovat huippukokkeja ja he taikovat niin korkean luokan gaalaillalliset kuin intiimien tilaisuuksien tarjoilut aina tuoreista ja mahdollisuuksien mukaan kotimaisista luomuraaka-aineista, selvittää Tolonen.

Täyden palvelun

tapahtumakeskus

• Pinta-ala 2 000 m2

Neljä n. 250 m2 :n salia - kolme yhdistettävissä n. 725 m2:n tilaksi

• Aula lähes 500m2

• Havu-kabinetti 35 m2

• Finlandia Cafe&Wine, avoinna ma–la

Katse horisontissa

SAP:n Pohjoismaiden ja Baltian vastuullisuusjohtaja Tiina Antturi keskittyy työssään pitkäjänteiseen kehitystyöhön ja organisaation laaja-alaisen osaamisen kehittämiseen.

teknologia- Ja liiketoimintaratkaisuja tarjoavan SAP:n vastuullisuusjohtaja Tiina Antturi on liikkunut urallaan sujuvasti kansainvälisten teknologiayritysten, kuten Micorosoftin ja Oraclen, ja järjestömaailman välillä. Ennen siirtymistään SAP Finlandiin, hän työskenteli kuusi vuotta kummilapsijärjestö Suomen World Visionin toiminnanjohtajana.

– CV:täni on aina ohjannut oppiminen. Ajattelen osaamisen kasvattamista muutenkin kuin vertikaalisesti. Työskennellessäni suuryritysten kansainvälisissä myynnin johtotehtävissä mietin, että joskus vielä käytän tätä osaamistani täysin toisenlaisiin tavoitteisiin, Antturi sanoo.

SAP:llä tavoitteet ja mahdollisuudet ovat maailmanlaajuisestikin merkittäviä. SAP on yksi maailman johtavista liiketoimintaprosessien hallintaan tarkoitettujen ohjelmistojen tuottajista, ja se kehittää

ratkaisuja, jotka helpottavat tehokasta tietojenkäsittelyä ja eri organisaatioiden välistä tiedonkulkua. Noin 70 prosenttia maailman kaupallisista transaktioista kulkee SAP:n järjestelmien kautta.

– Uskon, että data tulee olemaan ratkaisevassa roolissa kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa, ja siksi on hyvä olla teknologiayrityksessä töissä.

Raha on saatava liikkumaan

Antturi vastaa SAP:llä Pohjoismaiden ja Baltian alueen pitkäjänteisestä kehittämisestä kohti mahdollisimman tasapainoista ja sosiaalisesti vastuullista organisaatiota. Hänen työpöydälleen kuuluvat esimerkiksi työnantajakuva, tasa-arvo, inkluusio, diversiteetti, osaamisen kehittäminen ja uudet kestävän kehityksen mukaiset mallit.

– Globaalit haasteet edellyttävät laaja-alaista osaamista ja sitä, että ihmiset liikkuvat ja käsittelevät luo-

vasti tietoa ja osaamistaan. Itselläni on tausta, jolla pystyn hahmottamaan, mitä maailmassa globaalisti tapahtuu: mitä tapahtuu esimerkiksi lasten elämässä pakolaisleireillä, ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa köyhien ihmisten tilanteeseen, Antturi sanoo.

esimerkiksi, miten tavara liikkuu, mistä materiaalit tulevat, kuka sitä kuljettaa ja minkälaisissa työoloissa.

SAP:n tarjoamilla järjestelmillä yrityksillä on mahdollisuus tehdä kestävän kehityksen mukaisia valintoja ja käsitellä dataa tarkoituksenmukaisesti ja läpinäkyvästi.

– Mitä enemmän yrityksillä on tietoa, sitä paremmin niissä pystytään reagoimaan muuttuviin tilanteisiin.

Vaikeita asioita on lähestyttävä avoimin silmin ja laaja-alaisesti.

Yritykset on saatava mukaan tekemään ratkaisuja, jotka nopeuttavat, tehostavat ja järkevöittävät toimintaa. Jos rahaa ei saada liikkeelle, kestävään kehitykseen liittyviä haasteita ei pystytä ratkaisemaan.

– Se, että tehdään tuloksellista liiketoimintaa, on edellytys sille, että saadaan kestävää kehitystä aikaiseksi. Ilman dataa ja teknologiaa ollaan kuitenkin viherpesun puolella. On tiedettävä tarkasti ja läpinäkyvästi

– Minä katson pidemmälle kuin kvartaali tai vuosi. Huolehdin, että SAP:llä tehdään jatkuvasti asioita, jotka vievät oikeaan suuntaan. Tämä vaatii kärsivällisyyttä, sillä minun vastuullani olevat asiat eivät tapahdu kvartaalissa.