Keskustelu käyttäjästä:J Hokkanen/Arkisto 6

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Yes, I already took part of the survey. Thank you for remainding me.--J Hokkanen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2018 kello 10.04 (EEST)[vastaa]

--85.76.68.188 24. huhtikuuta 2018 kello 22.42 (EEST)[vastaa]

Olet ilmeisesti AA-kannattaja, itse olen A-kannattaja. ”Nuorempana” venyyyttelin kaikissa vierasperäisissä sanoissa vokaaaleja, mutta nykyään pitäydyn yhdesä.--J Hokkanen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2018 kello 08.42 (EEST)[vastaa]

Tämä taitaa olla tapaukskohtaista: Ainakin Wikipediassa on Skandinavia mutta Skandinaaviset kielet ja Skandinaavit. Luultavasti kielenhuoltokirjallisuudessa annetaan tästä ohjeet, mutta en ehdi juuri nyt kaivaa.--Urjanhai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2018 kello 08.51 (EEST)[vastaa]

Pitänee itse ehtiä, jotta ip-nimimerkillä esiintyvä AA-kannattaja saa rauhan. Hän viitannee artikkeliin Skandinavinen pronssikausi. Löysin Kotimaisten kielten keskuksesta Pohjoismaat: iso vai pieni alkukirjain?, jossa esiintyy vain A-muoto, mutta haettuani AA-muodolla, sain viittauksen sanakirjaan ja sen taivutuksiin. Adjektiivissa olisikin ”skandinaavinen” ja substantiivin genetiivissä ”skandinavian”. Myönnyn IP-nimimerkin huomautukseen. MUTTA miten tämän laittaisi oikein? Vertailun vuoksi: ”Suomalainen pronssikausi” vai ”Suomen pronssikausi”. Siis "maantieteellinen paikka + pronssikausi" vai "adjektiivi + pronssikausi". Unto Salo kirjoitti kirjassaan Ajan ammoisen oloista, että aiemmin oli käytössä termi "Suomen skandinaavinen pronssikausi" ja toisaalta esiintyy myös esimerkiksi "Skandinavian pronssikausi". Koska Kalmistopiirissäkin puhutaan Suomen pronssikaudesta, olen molempien tapojen kannalla: toinen artikkelin nimeksi ja toinen ohjauksena, jotta kirjoittajat voivat valita itselleen sopivan tavan.--J Hokkanen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2018 kello 09.27 (EEST)[vastaa]

Noista arkeologisten termien sanavalinnoista en osaa sanoa mitään. Niitä voisi osata kommentopida Käyttäjä:Ilarius. Mutta eri nimistä toinen ohjaukseksi on varmaan hyvä, koska kaikki oikeat ja validit vaihtoehtoiset nimimuodot hakusanasta sopivat varmaan ohjauksiksi.--Urjanhai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2018 kello 12.08 (EEST)[vastaa]

Minä laittaisin artikkelin otsikoksi Skandinavian pronssikausi, adjektiivimuoto skandinaavinen vie tosiaan ajatukset Salon mainitsemaan Suomen skandinaaviseen pronssikauteen. Käyttäisin myös tätä tuplavokaaliversiota sanan adjektiivimuodossa, se on yleisemmin käytössä. --Ilarius (keskustelu) 25. huhtikuuta 2018 kello 12.15 (EEST)[vastaa]

Teen Ilariuksen ehdotuksen mukaisesti. Monissa muissakin vastaavissa nimissä on käytössä substantiiviin/paikannimeen liittyvä nimitys. Adjektiivilla voidaan myös viitata sellaiseen ilmiöön, jossa yhteisö pyrkii samaan, eli matkii toisen kulttuurin päätunnusmerkkejä ("Suomi on melko amerikkalainen maa", varmistus).--J Hokkanen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2018 kello 16.08 (EEST)[vastaa]

Hei, luokkien nimet on tapana kirjoittaa nominatiivi- eikä partitiivimuotoon. Korjasin luokkien Luokka:Skandinavian pronssikauden esineet ja Luokka:Pronssikauden esineet nimet. --Silvonen (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 08.46 (EEST)[vastaa]

OK. Onhan tuo parempi, muistan (?) tämän jatkossa.--J Hokkanen (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 09.13 (EEST)[vastaa]

Hei. Kysyn, mistä luomiesi Kanta-Hämeen vesistöjen sijaintia täsmentävä kaupunginosatieto on täsmälleen peräisin? Taulukoidenko Kansalaisen karttapaikastako jotenkin, ja sieltä sitten botilla artikkeliin? Kun Hämeenlinnan karttapalveluun laittaa aluejaon esille, ja katselee lampien ja järvien sijoittumista, niin ainakin joissain artikkeleissa mainittu kaupunginosa näyttäsi olevan osin tai kokonaan epätotta. Esimerkiksi Hämeenlinnan Hirvilammen artikkeli toteaa nyt lammen sijaitsevan Pikku-Parolassa, jollainen kaupunginosa sijaitsee lähellä lampea. Vai tarkoittaako ilmaisu tässä jotain epämääräisempää (aiemman kylän vaikutuspiiriä tms)? Kaupungin karttapalvelun kartan mukaan lampi ei ole lainkaan Pikku-Parolan kaupunginosassa, vaan suurin osuus on Tiirinkosken puolella, pienemmät osat Vuorentaan ja Pullerinmäen puolella. Lähteenä tässä HML Karttapalvelu: Hirvilampi (ja kaupunginosarajat); josta palvelusta voi myös valita esimerkiksi samoin kohdistetun maastokartan tai ortokuvan. Olisi mielestäni hyvä käyttää paikan täsmennyksenä sellaista nimistöä, joka on myös vesistön sijaintikunnan jakaman tiedon mukaan kohtuullisen yksiselitteinen. Et pahastune, jos korjaan (ainakin kaupunginosajaottelun kannalta) virheellisen tiedon ainakin tämän yhden artikkelin kohdalta? --Paju (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 00.45 (EEST)[vastaa]

Veikkaanko oikein että lähteenä on ollut kansalaisen karttapaikassa näkyvä peruskartan nimistö kohdetyypille "Kylä. kaupunginosa tai kulmakunta". (saa korjata, jos en arvannut oikein.) Tällöin nimeä on käytetty paikannimen tapaan, ja näin sivusta seuraten ja myös itse järviartikkeleita kirjoittaneena en näe estettä tarkentaa nimistötietoa kaupunginosajakoon missä sellainen on saatavilla.--Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 09.28 (EEST)[vastaa]

Huomenta, ja olette kumpikin oikeassa, sillä olen yrittänyt miettiä helppoa tapaa ilmaista lauseenpuolikkaalla järven sijaintia seudun paikannimiä käyttäen. Käyttämässäsi esimerkissä (Hirvilammi) on Kansalaisen karttapaikassa Pikku-Parola-sana lammen vieressä, joten (jos se vain on kartassa oikeassa kohdassa) tuosta lauseesta voi paikalliset ihmiset hahmottaa lammen sijainnin nopeasti, vaikkakin epämääräisesti. Tiedän, että tuo tapa kääntyy itseään vastaan, jos samalla nimellä on virallinen kylä, jolla on tarkat rajat. Karttapalvelusta voi tonttien palstat saada näkyviin, mutta vain sellaisilla mittakaavoilla, ettei kylä-kokonaisuutta pysty hahmottamaan. Siksi en ole käyttänyt kylä-jakoa itse. Muissa tapauksissa käytän vaihtoehtoisesti myös kulmakuntia tai tunnettuja paikannimiä kylän nimien sijaan. Jos tämä aiheuttaa ristiriitoja, pitänee tavasta luopua. Onhan käytettävissä myös koordinaatit (!), jotka ovat eksakti tapa esittää sijaintia. Olet Paju turhan kohtelias, kun "pyydät lupaa muuttaa tekstejä". Itse teen "wikijuttuja" sillä olettamuksella, että (juridisesti) luovutan oikeudet edelleen kehittämiseen kaikille halukkaille. Muuntelen toisten kirjoittamia muutoksia samalla innolla mieleisekseni ja suon sen mahdollisuuden muillekin. Kunnioitan toisten tekemisiä siinä mielessä, että uudennuksen tulisi mahdollisesti parantaa artikkelia. Jos sinulla on tietoa kylärajoista, on niiden lisääminen artikkeleihin se selvä parannus entiseen, joten monet meistä kannustavat sinua tarkistamaan kaiken siinä valossa (;-). Olen valmis dialogiin kaikista järvistä, joten ota ihmeessä yhteyttä joka kerta, kun kohtaat epäkohtia, tai, jos keksit tavan parantaa käyttämiäni ilmaisutapoja jatkossa.--J Hokkanen (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 11.44 (EEST)[vastaa]

Kun artikjkeleita tehdään sarjatyönä, niin on hyvin luonteva tapa, että yhden taulukon sarakkeen (kun taulukko on se, minkä botti nielee), voi joku muukin käydä säätämässä tai vaikka lisäämässä jälkikäteen. Onnistuisiko se myös botille syötettävää taulukkoa jälkikätteen puukottamalla vaiko vain perin teiseen tapaan manuaalisesti, olisi mielenkiintoinen kysymys, mutta botteihin perehtymättömänä en osaa sanoa, toimisiko se niin päin. Luultavasti pienimmän riesan tie voi olla lisätä vain käsin.--Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 13.05 (EEST)[vastaa]

Ajatus on hyvä ja se on käynnyt myös minun mielessäni. Excel-taulukko olisi helppo lähettää sähköpostissa, joten siihen voisi kerätä tietoa useamman henkilön toimesta. Joskus ajattelin etsiä halukkaita tiedonkeruuseen omalta alueiltaan. Kotiseuturakkaus voisi olla motiivi suorittaa puuduttavaa tiedonkeruuta, jossa voisi olla 500-1000 järveä ja lampea. Pienemmistä vesistöalueista kannattaa aloittaa, koska niissä on alle 200 järveä. Tällä hetkellä Excelissä on kolme linkkiä: Kansalaisen karttapaikkaan, Järviwikiin ja Wikidataan. Ne muodostuvat automaattisesti omiin sarakkeisiin, jolloin järven tietoja voi ottaa käsittelyyn Excelistä klikkaamalla järven riviltä linkkiä suoraan. Vastaavaa voisi toteuttaa jokien kanssa.--J Hokkanen (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 14.59 (EEST)[vastaa]

Käyttäjä:Zache: Olisikin hauska tavata wiki-merkeissä. Kerro ajoissa, milloin olet täällä päin.--J Hokkanen (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 22.37 (EEST)[vastaa]

Tulitteko nyt keskenänne tietoisiksi, että se fotosafari Porissa on huomenna lauantaina? Itse en taida nytkään ehtiä, vaikka kuvattavan määrä luultavasti ylittää ilmoittautuneiden resurssit, kun en ole taaskaan ehtinyt valmistautua.--Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2018 kello 19.45 (EEST)[vastaa]

Kiitos tiedosta. Luin silloin tällöin tuota keskustelusivua, mutta en kovin tiiviistä. Olimme sopinee siipan kanssa, että tulen mukaan Joensuun luokkatapamiseen, joten tämä viikonloppu oli varattu aikoja sitten. Muuten olisikin ollut mukavaa viettää aikaa Porin suunnalla.--J Hokkanen (keskustelu) 6. elokuuta 2018 kello 20.37 (EEST)[vastaa]

Vinkiksi pari havaintoa toistuvista kielivirheistä: *eteenkin po. etenkin [1] [2], *viellä po. vielä [3] [4]. Noita oli enemmänkin. --Jmk (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 01.15 (EEST)[vastaa]

Eteenkin. --Jmk (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 01.27 (EEST)[vastaa]

• "Eteenkin" tuntuu paremmalta, mutta alan lyhentämään sitä. Mitenhän se oikeasti onnistuu näin monen vuoden jälkeen?--J Hokkanen (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 10.03 (EEST)[vastaa]

En tiedä tuntemuksista, mutta Wikipediassa olisi käytettävä normaalia yleiskieltä. Hyvä referenssi siihen on Kielitoimiston sanakirja. --Jmk (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 10.12 (EEST)[vastaa]

Huvitukseksi google-löydös: virheellinen muoto eteenkin esimerkkinä yksittäisen kirjoittajan paljastavasta ominaispiirteestä [5]. --Jmk (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 10.15 (EEST)[vastaa]

Kun muokkasit artikkelia Maantielakso niin tämä tuotti artikkelitoiveen Arokosteikko. Googlaus tuottaa sille lähteitäkin, mutta kun tunnen aihepiiriä hiukan huonosti, ja lähteitäkin voisi joutua etsimään lisää, niin en taida ruveta aloittamaan. Ajatus on kuitenkin vapaasti käytettävissä, jos kiinnostaa. Muistan jossain (mutta luullakseni ei missään julkaistussa lähteessä) törmänneeni mainintaaan että esim. juuri tuo Maantielakso olisai jotain sukua arokosteikolle.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 16.35 (EEST)[vastaa]

Mikä on arokosteikko?--J Hokkanen (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 16.44 (EEST)[vastaa]

[6], [7], [8], [9]. Myös kirjoissa Suotyypit ja turvekankaat ja Sata suotyyppiä ([10]), voi olla siitä selostukset. Niin kuin tuossakin sanotaan, niin esiintyy lähinnä pohjanmaalla. Mutta nuo ovat juuri tuollaista asiantuntijatekstiä, yhtä vaikeaa maallikolle kuin arkeologien tieteelliset artikkelit. --Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 16.53 (EEST)[vastaa]

Käyttäjä:Höyhens voisi olla myös kiinnostunut, kun on kirjoittanut esim. käävistä.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 16.59 (EEST)[vastaa]

Minähän olen matemaatikko (tieteellisesti), mutta tuo on aika kiinnostava asia. Voin toki tehdäkin, kun noin hyvin suostuttelet. Nuo lähteet lukien saan aikaiseksi tyngän ja vähän enemmän. Voit vastalahjaksi pyytän minulta jonkin vesistön excel-taulukon, jota sitten hartaasti syksyn ajan pikku hiljaa täydentelet Karttapaikasta. Voin sitten julkaista sen botilla. ;-) --J Hokkanen (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 17.01 (EEST)[vastaa]

En uskalla luvata varmaksi. Joskus (en tiedä toteutuuko ennen eläkepäiviä, joihin vielä pitäisi olla aikaa) olen kyllä ajatellut että jonkin pienemmän vesistön voisi otta käsittelyyn jostain Lounais-Suomen vähäjärvisestä osasta, mutta en osaa vielä arvioda onko siihen edellytyksiä milloin.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 17.10 (EEST)[vastaa]

Tarkistan tilanteen tulevaisuudessa.--J Hokkanen (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 17.11 (EEST)[vastaa]

Aloitin kuitenkin. Taidan kärsiä ramppikuumeesta.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 22.58 (EEST)[vastaa]

Selvä, ja nimeät vain vesistön ja silloin alkaa tapahtua.--J Hokkanen (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 23.25 (EEST)[vastaa]

Saa tuota kyllä laajentaakin. Nappasin tuolla nyt vain viisi kuvituspistettä.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 23.34 (EEST)[vastaa]

Painun nyt pehkuihin, mutta samalla mielessäni kytevää ehdotusta: Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö. lajittelin sitä hieman päivällä ja olen kirjoittamassa Kirkkojärveä. Tämä vesistö on aikalailla vaiheessa. Mitä ajatuksia se tuottaa?--J Hokkanen (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 23.38 (EEST)[vastaa]

Tunnen aluetta vain hyvin pieneltä osin. En siis hallitse sitä kokonaisuutena.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 23.41 (EEST)[vastaa]

Parast vaihtoehto on oma valinta, eli kaikki vesistöt ovat yhtä hyviä, joten voisit ottaa aloitteen kokonaan omiin käsiisi. Toimitan loppuviikosta valitsemasi vesistöalueen tiedot excel-tiedostona ja sitten annan kaiken tarvittavan ohjauksen, jota kaipaat. Kiire ei kuulu mukaan projektiisi..--J Hokkanen (keskustelu) 1. syyskuuta 2018 kello 13.31 (EEST)[vastaa]

Katsoin mahdollisia alueita niin Halikonjoen valuma-alueella on 2 järveä, joista toisesta on artikkeli, Purilanjoen valuma-alueella on 1 järvi, josta on artikkeli, Aurajoen valuma-alueella taitaa olla hiekkakuopat poislukien kolme järveä ja yksi tekoallas, joista kaikista on artikkelit. Valinta tulee siis tehtäväksi Uskelanjoen ja Paimionjoen välillä. Uskelanjoen valuma-alueella on 31 järveä, joista kahdeksasta on artikkeli. Paimionjoen valuma-alueella on 52 järveä, joista viidestätoista on artikkeli. Ehkä noista Uskelanjoki olisi varmempi valinta huomioon ottaen se, ettei oikein tiedä, miten on aikaa, ja pienemmällä aineistolla on parempi testata, vaikka Paimionjokikin on hyvin kiinnostava. --Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2018 kello 20.27 (EEST)[vastaa]

Jos Uskelanjoki olisi sinun kokeiluvesistösi. 31 järveä miinus 8 järveä on sopivat 23 järveä. Minusta niiden avulla selviää hyvin, millaista työskentely on Excelillä. Yksi valuma-alue on minulla sisältänyt 1100 järveä, joista noin 50 oli jo wikissä. Tiputin AWB:llä niistä ensin 300 wikiin, mutta kukaan ei yhteisössä reagoinut. Laitoin sitten loput myöhemmin tammikuussa 2018. Ennen AWB:n käyttöä laitoin excelistä tekstin wikiin käsin, mutta vaikka määrä on pieni, voisi AWB:tä kokeilla sinun tapauksessa. Sama exceli tuottaa wikidatat, jotka olen laittanut erikseen tiputuksen perään. Siinä kului 800 järven tapauksessa neljä tuntia. Mutta jatkoon uudestaan. Alkuviikko on vauhdikasta, mutta loppuviikko ei. Jos sopii, toimitan excelin tutustuttavaksi loppuviikosta. Sitten ohjaan sinua sen käytössä, ettei tarvitse kirjoittaa "käsikirjaa". Tämä on aivan inhimmillistä tekemistä.--J Hokkanen (keskustelu) 1. syyskuuta 2018 kello 20.52 (EEST)[vastaa]

Saa nähdä, ehdinkö ottaa ohjausta vastaan ja jos niin milloin. Mutta katsotaan.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2018 kello 20.56 (EEST)[vastaa]

--Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 22.14 (EEST)== Luokittelu ==[vastaa]

Toinen kysymys: Kun loin artikkelin Hevonlinna, niin huomasin että kohta alkaa olla tarvetta a) artikkelille Säkylän–Mellilän harjujakso ja b) luokalle Luokka:Säkylän–Mellilän harjujakso. Mutta mitä kuuluisi luokkaan? Ainakin harjujakson osana olevia jäätikköjokimuodostumia kuten Säkylänharju ja Virttaankangas ja ehkä muita pinnanmuotoja, kuten siirtolohkareet Parravaha ja Teinien kivi, mutta mitä muuta? Harjun liepeillä olevat lähteet ja suppajärvet? Huovinrinteen varuskunta? Virttaan kylä? Alastaron moottorirata? Historiallinen tie Huovintie? Eli miten rajaisit luokan?--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2018 kello 21.07 (EEST)[vastaa]

Analogiana olisi esimerkiksi valuma-alueen luokka. Siihen luukuisi kaikki joet ja järvet, lähteet ja kaikki vesiin liittyvät artikkelit. Silloin on lisätty tekojärvet, patoaltaat ja voimalaitokset. Hajujakson luokkaan kuuluisi itsestään selvästi joko kaikki jääkautisten jälkien artikkelit tai niistä vain harjumuodostumien artikkelit (siirtolohkareet pois ?). Itse lisäisin vielä ne artikkelit, joissa on hyödynnetty harjujaksoa kuten vedenotto, soranotto, moottoriurheilu, Huovinrinne ja Huovintien kaltaiset artikkelit.--J Hokkanen (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 09.24 (EEST)[vastaa]

Tätä pitää vielä miettiä. Siirtolohkareen ehkä laskisin mukaan. Sekin liittyy harjuun sikäli, että pitäjien rajat tuossa karkeasti seuraavat harjujaksoa, ja useampikin kivi harjujaksoilla on rajapaikkana.--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 23.09 (EEST)[vastaa]

Ajattelin aluksi, että siirtolohkareet ovat usein siirtyneet paikalleen vasta harjujaksojen muodostumisen (jäävuoret). Se on kuitenkin totta, että rajapyykkeinä niillä on ollut merkitystä pitäjälaitokselle ja ne ovat olleet maamerkkejä muinaisien harjuja seuraavien teiden varsilla. Bydevei, sain juuri valmiiksi excelin ja tarkistan sitä viellä. Pistänkö sen sitten s-postiin?--J Hokkanen (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 10.27 (EEST)[vastaa]

Voi laittaa, vaikka saakin sitten nähdä. milloin ehdin siihen paneutua. Kuitenkin hyvin kiinnostava. --Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 13.05 (EEST)[vastaa]

Toinen luokittelu: Muokkasin joitain artikkeleita luokassa Luokka:Leppähampaanjoen valuma-alue Mietin (sikäli jos muokkaisin alueen aiheita muuten, näkee nyt) hyötyisikö tämä luokka (jos alueen aiheita sattuu muokkaamaan muuten) jaosta alaluokkiin? Itse osa-aluejako ei ole kovin looginen, mutta epäloogisuudestaan huolimatta se luultavasti parantaisi hallittavuutta. Tai ehkä tämä on ajateltukin juuri näin, että on tehty ensin yksi vaihe. --Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 13.09 (EEST)[vastaa]

Valitettavasti tässä ei ole ajateltu vielä mitään. Tämä on vielä AWB-ajon jäljiltä ja itse käyn parhaimmillaan vasta Äväntäjärven valuma-aluetta läpi. Tässä on 100+ järveä, joten jako valuma-alueisiin olisi välttämätöntä. Itse olisin harkitsematta jakanut ne virallisiin alueihiinsa. Jos haluat toisen jaon, niiden alajuoksun alueita yhdistää yhdeksi alueeksi (esimerkiksi Laasojärven- ja Kokkilanselän alue (eli 35.752+35.752)). Juupajoen alaosan suhteen: alaosan alueeseen voisi yhdistää sen yläjuoksun valuma-alueet, tai sitten pitää se erillisenä alueena valuma-alueidensa rinnalla.--J Hokkanen (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 13.24 (EEST)[vastaa]

Luulen että oman tutkimuksen välttämiseksi on selvintä noudattaaa vain virallista jakoa, vaikka alueita läpikäydessäni olenkin alkanut usakoa että monilta kohdin virallinen jako on aika köykäisesti pyöräytetty (tässä siis olen muuttanut mieltäni siitä mitä esitin joskus Kokemäen alueen varhaisissa luokitteluissa, kun ei ollut vielä käytännön kokemusta). Vuoksen alueen osalta se tosin jo niin köykäinen, että luultavasti Suomen 1930-luvun tai Venäjän nykyinen olisi parempi. Mutta pitää tuotakin katsoa siinä vaiheesdsa jos päädyn luokittelemaan.--Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 13.48 (EEST)[vastaa]

Vuoksen tapauksessa sen keskeltä kulkeva valtakunnan raja varmsti vaikuttaa asiaan. Olen tehnyt kokeeksi venäläisiä joki ja ja käyttänyt saksalaisen dewikin linkkejä apunani. Tein excelin, joka vaihtaa kyyrilliset aakkoset suomalaisen ääntämyksen mukaiseksi ja tämä algoritmi translitteroi sivujokien listaa tyylikkäästi. Kun saan sikäläisen pronssikauden selostuksen parempaan asentoon, voisin aloittaa vuoksen vesistön venäläisten jokien ja järvien kirjoittelun. Silloin olisi Vuoksen vesistö ehyt kokonaisuus.--J Hokkanen (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 13.52 (EEST)[vastaa]

Joissakin artikkeleissa sekä fi- että ru-wikissä on linkkejä johonkin venäläiseen viranomaisten vesistötietokantaan, jossa on varsin tarkkoja tietoja. Sen avulla arttikkeleita pystyy hyvin luultavasti luomaan ja täydentämään. Siellä on aika usein myös vanhoja suomalaisia nimiä. Tässä palvelussa klikkailemalla kai joitain artikkeleja vähän täydensinkin, vaikka kielitaitoni rajoittuukin Google-kääntäjään ja Moskovan olympialaisia telkkarista katsellessa opittuihin aakkosiin. En tiedä onko venäjältä karttapalveluita, joskus on ollut jotain karttoja netissä, mutta urlit ovat muuttuneet. Itselläni on kyllä muutama venäjänklielinen matkailukartta. Vastaavasti maanmittauslaitoksella on vanhoja suomalaisia topografi- ja pitäjänkarttoja netissä, missä on suomenkielistä nimistöä. Lisäksi vuoksesta on kirjallisuutta, esim. Viipurin läänin historian I osassa, ja joku kirja nimeltä vuoksi, jonka tekijän sukunimi oli Seppovaara. Myös pitäjien ja kaupunkien historioissa on tietoja. Ympäristöhallinossa Suomessa taas ovat jopa valuma-alueiden nimet aivan poskellaan, eikä sieltä edes vastattu kun lähetin palautetta. Niitähän jo talvella lähteistinkin wikipediaan. Pitää kai laittaa myös Järviewikin kahvihuoneeseen joskus. Tosin järviwikissä voi olla korjausta menossa omastakin takaa, koska talvella siellä oli eräs virheelliseksi havaitsemani valuma-alue jo valmiiksi poissa käytöstä ennen kuin olin ruvennut sitä wikipediassa lähteistämään.--Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 22.14 (EEST)[vastaa]

Kiinnostaisiko sinua lähteä välityslautakuntaan ehdokkaaksi? Se tarvitsee rauhallisia ja ystävällisiä käyttäjiä saadakseen hyviä päätöksiä aikaan. Oman kokemukseni perusteella positiivista hommassa oli se, että se on ehkä toimivin Wikipedian ongelmanratkaisukoneistoista, seura on wikipedian parhainmistoa ja jäsenet pyrkivät huomioimaan asiat monelta eri kantilta. Huono puoli on se, että siellä pitää yrittää miettiä ratkaisuja asioihin joihin ei välttämättä ole ratkaisua. --11. syyskuuta 2018 kello 20.10 (EEST)  –Kommentin jätti Zache (keskustelu – muokkaukset)

Zache vei sanat suustani. Kokeneita, harkintakykyisiä käyttäjiä on hyvä saada ehdolle, että äänestäjillä on mistä valita.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 22.12 (EEST)[vastaa]

Aioin katsoa mitä lähteessä [11] sanotaan, mutta ei siellä mitään ollut. Mitenkähän noin? --Mantsku (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 12.10 (EEST)[vastaa]

Asiayhteys ei aukene. Mihin artikkeliin lähdeviittaus kuului?--J Hokkanen (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 12.15 (EEST)[vastaa]

Siihen jota juuri äsken kirjoitit Sotavaunut Euraasian aroilla.--Mantsku (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 12.18 (EEST)[vastaa]

OK. Ehdin jo tajuta sen, olen ilmeisesti laittanut sellaisen url-osoitteen, joka ei näytä alkuperäisen artikkelin sisältöä. Löysin nyt academia.edu-linkin, jonka laitan viitteen osoitteeksi. Toivottavasti saat sen nyt auki.--J Hokkanen (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 12.27 (EEST)[vastaa]

Sain sen auki. Jäin nimittäin ihmettelemää niitä poskilevyjen piikkejä, mutta tuossa lähteessä niitä ei mainita, enkä toisestakaan löytänyt hakusanoilla cheek tai disc. Hurja ajatus että ohjattiin piikeillä, mutta kai ennen on kaikki ollut julmempaa niin sodassa kuin rauhassakin. --Mantsku (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 12.41 (EEST)[vastaa]

No piikki on ehkä huono ilmaisu, jos ajatus vaikuttaa epäuskottavalta. Valokuvista ja piirroksista olen ymmärtänyt, että kuolainten puruosan sivuilla oli luulevyt, joissa oli nystyrät poskea vasten. Nystyrät olivat ilmeisesti pyramidin muotoiset, jolloin niiden kärjet painoivat suun reunoja vasten. En osaa sanoa, olivatko ne piikkimäisen terävät ja tunsiko hevonen kipua niiden takia. Tutkijat sanovat kuitenkin, että niiden tarkoitus oli ohjastaa hevosia voimakkaammin ja siten ohjata suitsia vetämällä sotavaunuja tuikemmin. Kreikkalaisilla nuo poskilevyt olivat pronssista ja niissäkin oli nystyröitä sisäpinnassa. Taidan korvata piikit sanoilla nystyrät, sillä tuskin hevosia ohjattiin verisellä tavoilla. Käsittääksen he arvostivat hevosia ja hoitivat niitä hyvin. Heidän hevosenhoitotavat ovat ilmeisesti olleet Kikkulin käsikirjan perustana.--J Hokkanen (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 12.59 (EEST)[vastaa]

Joo, nystyrät kuulostavat paremmalta. --Mantsku (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 13.07 (EEST)[vastaa]

Hei, lueskelin tekemääsi artikkelia Ouluvesi. Kuvausta järven osista, muodoista ja pengerteistä on paikoin vaikea ymmärtää, koska siinä on kieliopillisesti huolimattomia ja epätäsmällisiä lauseita. Kartassa pengerteitä näyttäisi olevan kolme, mutta kirjoitat vain kahdesta. Ryötönsaari (Karttapaikan perusteella näin) esiintyy tekstissäsi kerran Rytösaarena ja kerran Rytönsaarena muttei kertaakaan oikein. Lisäksi teksti vaikuttaa osittain kartan perusteella tehdyltä uudelta tutkimukselta. Missä lähteessä lukee esim. että Ryötönsaarta "ei näe järveltä"? Entä silta-aukkojen pituudet, onko ne vain mitattu kartasta vai onko niille jokin lähde? -93.106.183.84 26. lokakuuta 2018 kello 20.06 (EEST)[vastaa]

Terveisiä Espanjasta. Luin alkajaiseksi kritiikkisi Ouluveden artikkelista. Olet pääkohdissasi täysin oikeassa. Artikkeli jäi keskeneräiseksi, koska matkalle lähtemisessä alkoi painaa kiirre päälle. Ajattelin palata asiaan matkalta palattuani, mikä oli erehdys. Artikkelia ei ehkä olisi pitänyt julkaista ja jättää se viellä käyttäjäsivulleni editoitavaksi. En ehtinyt enää korjailla artikkelin virheitä ennen matkaa, ja ne jäivät sen vuoksi luettavaksesi. Palasin nyt hetkeksi asiaan ja kävin osoittamiasi asioita läpi. Palosirkka oli jo ennen sinua huomannut joitakin kirotusvihreitä, joita sormeni helposti sylkevät tänne (kirjaimet menevät naputellessani vääriin järjestyksiin). Kiitos hänelle siitä, ja saman tein kehotan kaikkia järviartikkeleita lukevia laajentamaan tai korjailemaan niitä omin luvin. Nehän ovat yhteistä omaisuuttamme. Lisäsin maininnan kolmannesta pengertiestä ja korjasin Ryötönsaaren osalta kohdan "ei näe järveltä" muotoon "eikä sitä järveltä katsomalla hahmota saareksi".--J Hokkanen (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 21.47 (EEST)[vastaa]

Kirjoitan lopuksi erikseen yhdestä kritisoimastasi asiasta. Sanoit, että teksti olisi "uutta tutkimusta", koska se on tehty "kartan perusteella". Karttaa on tosiaan käytetty, samoin ilmakuvia ja rinnevarjostuskuvia, mutta niiden lisäksi käytän joskus myös kiinteistörajoja hyödyksi. Nämä sisältyvät kaikki Kansalaisen karttapaikan palveluun. Minusta niitä voi käyttää harkiten ilman, että niistä saatuja tietoja voisi pitää uutena tutkimuksena. Uutta tutkimusta ei ole nimistön käyttö, vesistöjen välisten suhteiden hahmotus, järven muodon kuvailu, pengerteiden mainitseminen tai muut selvästi erottuvien asioiden mainitseminen. Ne ovat paikkakuntalaisille vanhastaan selviä asioita. En ole vain etsinyt tekstejä, joihin joku olisi ne kirjaimin kirjoittanut ennen minua. Sen sijaan pengertien silta-aukon leveyden ilmoittaminen olisi uutta tietoa, koska siinä mitataan (uudelleen) ja ilmoitetaan tarkka numeerinen arvo. Tähän sisältyy selainen riski, että kartta on piirretty väärin (tarkkuusajattelu ja virherajat). Lukija voi virheellisesti ajatella tiedon olevan tarkka, vaikka se onkin pyöristetty. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole "keksiä" aukon mittoja uudestaan, vaan tarjota lukijalle mahdollisuuden arvioida pengertien vaikutuksia järven ekologiaan. Järvihän on käytönnössä katkaistu, mikä voi vaikuttaa veden virtauksiin ja järvenosien vuorovaikutukseen. En kuitenkaan itse mainitse mitään, joka ohjaisi ajattelua siihen suuntaan. Uskon, että ratkaisuni on sikäli hyväksyttävissä. Olen myös mitannut järven pituuden ja leveyden, sekä joitakin muita triviaaleja pituusmittuja samasta syystä. Ne olen ilmoittanut pyöristettyinä samasta syystä. Omaa tutkimustani on Hyvölänsaaren pinta-alan ilmoittaminen. Olen useasti kertonut JärviWikin ilmoittamia saarien pinta-aloja, koska niille on olemassa lähde. Se ei tee niistä arvoista tarkkoja, ja ne onkin ilmoitettu pyöristettyinä arvoina. Jos olen mitannut saaren pinta-alan, on siihen olemassa syy. Ouluveden Hyvölänsaari on sen ylivoimaisesti suurin saari. Karttapaikasta pinta-alatyökalulla sain pinta-alalle arvon, mutta ilmaisin sen epämääräisesti "yli 7 hehtaaria". Ilmaisu on toteava eikä väitä mitään erityistä. Tieto olisi saatavilla tarkempana muualta, mutta ei minulta nyt. Kaikki lukijat varmasti vaativat, että kun tarkempi tieto löytyy, sillä voidaan korvata tämä tieto ilman muuta. Kartasta katsotut ja mitatut tiedot ovat mielestäni hyväksyttävää "vanhan tiedon" toistamista kirjallisessa muodossa. Siihen sisältyy "samaa riskiä" merkityksen muuttumisesta kuin kirjallisen tiedon muuntamisessa artikkelin sisällöksi. Ansat, mihin voidaan astua, ovat erilaisia, mutta eivät mielestäni kovin paljon suurempia. Osallistun toki debattiin hyväksyttävyyden rajoista, jos se koetaan tarpeelliseksi.--J Hokkanen (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 22.17 (EEST)[vastaa]

Hei. Aloin jaottelemaan Tampereen syrjäkyläalueiden järviä tilastoalueiden rajojen mukaisesti mutta ongelmana on se, että kaksi samannimistä järveä Ahvenlammi (Tampere, Ukaa) sekä Ahvenlammi (Tampere, Terälahti) sijaitsevat molemmat Terälahdessa. Koska kahta samannimistä artikkelia ei voi olla niin toinen artikkeli ehkä hyvä jättää nykyiselle nimelle eli Ahvenlammi (Tampere, Ukaa) --Pyscowicz (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 11.09 (EET)[vastaa]

Nyt huomaan, että tässä on tapahtunut selvä lapsus. Järvet ovat eri valuma-aluelta, vaikka sijaitsevatkin lähellä toisiaan. Terälahteen vetoaminen voisi olla hyvä idea muuten, mutta kun sitten toinenAhvenlammi (Tampere, Ukaa) sijaitsee Terälahden ja lammen välissä. Ehdotan itäisemmän lammen nimen vaihtoa. Nimeämisperuste voisi olla Tampereen pohjoisosia tuntematta Ahvenlammi (Tampere, Jylhänperä) tai Ahvenlammi (Tampere, Kaanaa). Mitä ajattelet itse? Voin tehdä nimenvaihdon ja korkauksen navi-mallinteeseen itse.--J Hokkanen (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 11.22 (EET)[vastaa]

Minun puolesta itäisemmän järven nimen voi vaihtaa. Ihan kumpi vain nimi käy. Lähinnä yritän luokitella Tampereen järviä Tilastoalueiden mukaan koska niillä on selkeät rajat vaikka tuntuvatkin vähän ylisuurilta alueilta entisen Teiskon kunnan alueella. --Pyscowicz (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 09.44 (EET)[vastaa]

En usko että Teiskokaan on mitään ylisuuri.--Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 10.18 (EET)[vastaa]

Laitan sen nimeksi Ahvenlammi (Tampere, Jylhänperä). Itselleni seurattavaksi: Ahvenlammi (Tampere, Jylhänperä) ja Ahvenlammi (Tampere, Terälahti).--J Hokkanen (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 20.42 (EET)[vastaa]

Nyt se on siirretty.--J Hokkanen (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 19.46 (EET)[vastaa]

Botin lausepohjasta tuli vastaan vähän kiemurainen lause. Muutin sutä näin mutta tämä oli nyt vain nopeasti tehty alustava muotoilu: [12].--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 11.59 (EET)[vastaa]

Kiitos vihjeestä. Tuo ajo oli tehty Kanta-Hämeen järville ja sen jälkeen on tehty kaksi muuta ajoa, joissa sanailua on kehitetty hieman eteenpäin. Kun viimeinen Kokemäenjoen vesistön ajo tulee ajankohtaiseksi, voisin ajaa pienen ajon, jonka kieltä voisi viilata etukäteen paremmaksi.--J Hokkanen (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 18.01 (EET)[vastaa]

Kansallisarkisto jakoi linkit eurooppalaiseen Mapire palveluun viedyistä Suomen historiallisista kartta-aineistoista:

• Kalmbergin kartasto: [13]
• Senaatin kartasto: [14]
• Topografinen kartta 1:100 000 Luovutetusta karjalasta (Sama kuin MML:n Karjalan kartat -palvelussa): [15]
• Karttoja koko euroopasta: [16]

--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2018 kello 19.18 (EET)[vastaa]

Kiitos, vaikuttaa mielenkiintoiselta. Luovutetun Karjalan kartat sopivat esimerkiksi rajantakaisten järvien ja jokien kirjoitteluun.--J Hokkanen (keskustelu) 3. joulukuuta 2018 kello 21.46 (EET)[vastaa]

Sieltähän on myös MML:n karjalan kartat -palvelu, jossa on karttoja monipuolisemmin (myös pitäjänkartat 1:20 000 ja topografikartat 1:20 000 ja lisäksi paikannimihaku. Palvelut kuitenkin täydentävät toisiaan koska ne eroavat hiukan ominaisuuksiltaan.--Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2018 kello 00.29 (EET)[vastaa]

Ja lisäksi kansallisarkiston digitaaliarkistossa, kansalliskirjaston julkaisemina Doria-palvelussa ja Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa on myös karttooja, joita ei ole tuossa palvelussa.--Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2018 kello 00.31 (EET)[vastaa]

Hei, opetapa botillesi vähän paikallissijoja. Ei voi kirjoittaa "sijaitsee valuma-alueeseen". Kiitos! -93.106.150.29 11. tammikuuta 2019 kello 22.01 (EET)[vastaa]

Pitänee aloittaa lause "Lampi kuuluu...". Huomasin vasta nyt, mikä meni pieleen. Säännöllisen virheen korjaaminen on varsin helppoa. Kiitos huomautuksesta.--J Hokkanen (keskustelu) 11. tammikuuta 2019 kello 23.13 (EET)[vastaa]

ASIA KORJATTU. Kävin järviartikkelit läpi ja korjasin tilalle toisenlaisen ilmaisun.--J Hokkanen (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 13.48 (EET)[vastaa]

Lisäksi botti kirjoittaa Kokemäenjoen vesistön kahteen kertaan. Mielestäni ensin pitäisi viilata botin kieliasu ym. moitteettomaksi, ennen kuin lähtee luomaan suuria määriä artikkeleja. Korjaan nyt malliksi yhden artikkelin. -93.106.150.29 11. tammikuuta 2019 kello 22.19 (EET)[vastaa]

Onkohan tässä kyse samasta asiasta? Kaikissa viimeaikaisissa artikkeleissa on samantyyppinen käsittämätön lause: ”Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (Kokemäenjoen vesistö) Keuruun reitin valuma-alueella (35.6) Pussijoen valuma-alueeseen (35.64), jonka Suolamminjoen valuma-alueeseen (35.643) se kuuluu.” Mitähän tämä tarkoittaa? --Epiq (keskustelu) 12. tammikuuta 2019 kello 12.31 (EET)[vastaa]

Pitäisikö tuossa sanallinen ilmaisu "(Kokemäenjoen vesistö)" vaihtaa numeroon "(35)"?--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2019 kello 12.52 (EET),[vastaa]

Niin ja se sama "alueeseen".--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2019 kello 12.53 (EET)[vastaa]

Suunnittelin muutoksen niin, että siihen tulisi "(vesistöaluetunnus 35)". Siitä voisi lukea, mikä numero on ja mitä se tarkoittaa. Yllä huomaamani virje oli se, että otin botille vanhan tekstin väärästä tiedostosta. Nyt siellä on 406 outoa lausetta, mutta korjaan ne AWB-botilla myöhemmin. Nyt lataan wikidataa kullekin järvelle. Siinä menee hieman aikaa.--J Hokkanen (keskustelu) 12. tammikuuta 2019 kello 13.04 (EET)[vastaa]

ASIA KORJATTU. Kävin artikkelit läpi botilla ja muutin tekstin muodosta "(Kokemäenjoen vesistö)" muotoon "([[vesistöaluetunnus]] 35)".--J Hokkanen (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 13.48 (EET)[vastaa]

Ilmeisesti näitä virheitä on vieläkin, ainakin artikkelista Iso-Laippa löytyi. -93.106.150.29 19. tammikuuta 2019 kello 23.59 (EET) EDIT: Ilmeisesti kaikki botin tammikuussa 2018 luomat artikkelit. -93.106.150.29 20. tammikuuta 2019 kello 00.14 (EET)[vastaa]

Kävin edellisellä ajolla läpi kaksi aikaisempaa ajoa, ja korjasin sieltä ne järvet, joissa oli yllä esittelemäni virheet. Nuo järvet ovatkin Tampereen eteläpuolelta, joten selaan huomenna nekin läpi. Kiitos ilmoituksesta.--J Hokkanen (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 01.07 (EET)[vastaa]

Hei, kun ilmoitat rantaviivan pituuden, olisi oleellista tietää, miten se on mitattu ja millä tarkkuudella. Ks. Rantaviivaparadoksi. -93.106.150.29 11. tammikuuta 2019 kello 22.34 (EET)[vastaa]

Noin sivusta vastaten ja joskus ehkä keskusteluihinkin aiheesta osallistuneena, niin rantaviiva on se minkä lähteet ilmoittavat. Kun lähteistä on artikkeleita, esim. Järvirekisteri ja Järviwiki, niin siellä voi ehkä kertoa lähteen tietojen alkuperästä ja muodostumistavasta. Sama tietysti koskee yhtä lailla muitakin tietoja ja lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2019 kello 12.46 (EET)[vastaa]

Lisäsit järvelle Kailaanlammi toiseksi nim eksi nimen Kaukjärvi järviwikin viitteen taaksr. Järviwikissä ei kuitenkaan ole tällaista toista nimeä. Oliko lähde muu vai oliko tieto tarkoitetrtu muuhun artikkeliin?--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 14.54 (EET)[vastaa]

Olet oikeassa. Nyt on käynyt virhe! Se voi olla vanhakin virhe, sillä jw:n mukaan järvi tosiaan kuuluisi eri veistöön. Alan selvittelemään artikkelin oikeellisuutta.--J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 16.48 (EET)[vastaa]

Vesistöön kuuluminen on selostettu tekstissä: Järviwikin tieto perustuu vuoden 1993 valuma-aluejakoon, joka on tuolla kohtaa virheellinen, kun vedenjakaja on määritetty peruskartalta väärin vastoin kartassa olevaa tietoa. Valuma-alueen rajaustyökalussa ja ehdotuksessa uudeksi valuma-aluejaoksi tieto on oikein ja vastaa tilannetta joka näkyy aivan samana myös jo peruskartassa 1993. Tuo nimi "Kaukjärvi" vaikuuttaa joltain copypaste errorilta, joita tulee kun käyttää jotain artikkelia pohjana, josta kopioi. Näille muuttuneille valuma-aluetiedoille on myös piilotettu luokka, joka läöytyy sivun wikitekstistä.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 16.58 (EET)[vastaa]

Kaukjärvi tuli ilmeisesti sen vuoksi, että listassa oli "ylimääräinen järvi". Kopipastessa korjasin sitten hammastuksen väärin ja siitä oli seurauksena tämä sekamelska. Ellet olisi ollut valppaana, olisi virhe mennyt läpi huomaamatta.--J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 17.01 (EET)[vastaa]

Nyt vasta huomasin, että tuossa oli myös luokka Kaukjärven valuma-alue. Oikea valuma-alue Loimijoen valueen sisällä on joku muu. (Pitää oikein kaivaa, että mikähän se nyt onkaan.) --Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 17.03 (EET)[vastaa]

Saman virheen johdosta myös wikidatassa on kupru. Voisin sotkun aloittajana korjata kaikki virheet lopulliseen kuntoon käsipelillä.--J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 17.06 (EET)[vastaa]

Korjasin Wikipediassa nuo kolme valuma-aluejaon muutoksen uudessa ehdotuksessa saanutta lampea, mutta jätän loput sinulle, kun tunnet kuprun laajuuden ja syntytavan.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 17.17 (EET)[vastaa]

Huomasin, että teit samaan aikaan muutoksia wikisivulle kuin minäkin. Wikidata on nyt SYKE:n tietojen mukaiset. Järvinumeroa emme voi vaihtaa, joten kaikki mille voimme jotain, on kunnossa.--J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 17.18 (EET)[vastaa]

Järvinumeroa ei tosiaan voi muuttaa, kun numeroinnista uudessa systeemissä ei taida oikein olla missään edes tietoa vielä. Muutenkin olen muuttanut tietoa uuden ehdotuksen mukaiseksi vain silloin kun lähteistä täysin varmasti käy ilmi, että muutos on todellinen. Jos joutuu tekemään omaa päättelyä, niin olen vain kertonut mitä lähteet sanovat tai jättänyt kertomatta mitään, jos on epäselvää, onko muutos todellinen. Uudessakin ehdotuksessa voi olla paikoin virheitä ja epäselvyyksiä, vaikka niitä näyttääkin olevan selkeästi paljon vähemmän kuin vanhassa. Muutamilla paikoilla olen käynyt kumisaappaat jalassa katsomassa, mihin vesi virtaa, mutta en läheskään kaikilla.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 17.27 (EET)[vastaa]

Jos vielä pääset käsiksi vesistöaluejaon 1993 paperijulkaisuun ja vertaat sitä järviwikiin, niin huomaat että tuolla Torronsuon etelälaidalla on paperijulkaisussa o1993 llut vielä suurewmpi joukko järviä väärässä päävesistössä, mutta ne on sittemmin korjattu myöhempiin digitaalisiin valuma-aluejakoihin. Kuitenkin nämä kolme lampea, joista tuo alussa mainittu on yksi, on korjattu vasta uudessa automaattisesti generoidussa valuma-aluejakoehdotuksessa.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 17.48 (EET)[vastaa]

Ajattelin tilata sen taas kirjastooni. Voisin kopioida sieltä Kymijoen vesistön alueiden tietoja ja kaikki etelärannikon vesistöjen tiedot.--J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 18.01 (EET)[vastaa]

Vinkkinä muuten, että kun MML:n avoimessa datassa on pistepilviaineistoja (LAZ), niin niillä voi valuma-aluejakoja luoda itsekin. Ohjelmien pitäisi kai olla nykyään ilmaisia. En ole itse vielä vain ehtinyt opiskella. Mutta kun oma tutkimus ei ole sallittu, niin niitä ei kai paljon voi käyttää wikipediassa. Jollain messuilla joku luennoitsija joskus näytti muutamalla klikkauksella, miten merenpinnan nousu vaikuttaisi hänen lenkkipolkuunsa espoossa.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 18.06 (EET)[vastaa]

Lisäsin kahteen järveen vielä niiden voimassa olevat järvinumerot.--J Hokkanen (keskustelu) 30. tammikuuta 2019 kello 08.44 (EET)[vastaa]

Olen lisäillyt AWB-botin avulla järvinumeroita Kokemäenjoen vesistön järviin. Tarkoitus on pienetää 2,5 tuhannen järvinumeroimattoman järven määrää huomattavasti.--J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2019 kello 17.19 (EET)[vastaa]

En ole ehtinyt tutustua, onko Ruotsista erikseen jotain karttapalvelua vesistöalueista (joku karttapaikkaa vastaava taisi löytyä). Kuitenkin norjasta on sikäläisen karttapaikan ohella myös erinomainen karttapalvelu vesistöistä ja vesistöalueista, ja toisin kuin Suomen vastaavassa Norjan rajan osalta, siinä on tarkasti huomioitu myös valtakunnanrajat ylittävät vesistöt. Vesistöalueluokittelu ja jako osa-alueisiin muistaakseni poikkeaa Norjassa etenkin osa-alueisiin jaon osalta Suomessa noudatetusta, mutta palvelu on sisällöltään huomattavan monipuolinen. Käyttäjäsivullani on kai joitain linkkejä, mutta monet ovat saattaneet jo ehtiä vanhentua.

Itse asiassa olisi tarpeen Luettelo karttapalveluista maittain ja tietysti myös Luettelo karttapalveluista Suomessa. Käyttäjäsivulleni vuosia sitten listasinkin, mutta internetin kehiytys on niin nopeaa, että olisi ollut parempi listata artikkeliksi, koska silloin päivittäjiä olisi enemmän. Kun EU edistää avointa paikkatietoa, niin useissa maissa on tämän kehityksen tuloksena hienoja portaaleja ja karttapalveluita.--Urjanhai (keskustelu) 3. helmikuuta 2019 kello 19.33 (EET)[vastaa]

Huomasin, että myös Routsissa samoin kuin Suomessa, on jokien luettelointi jätetty vain ammattilaisten ymmärtämään muotoon. Ruotsissa on sensijaan julkaistu järvistä monia excel-pohjaisia taulukoita, joita voi hyödyntää helposti.--J Hokkanen (keskustelu) 4. helmikuuta 2019 kello 19.34 (EET)[vastaa]

Botilla tehdyt järviartikkelit sv-wikissä on tuotettu sikäläisestä viranomaisdatasta ja vastaavat käytännössä meidän Järviwikiämme. En ole tutkinut onko siellä vesistöalueista karttapalvelua nykyään.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2019 kello 21.52 (EET)[vastaa]

Totta. Eräs ero kuitenkin on. Ne on tehty yhteistyössä virannomaisten kanssa. Se on ollut varmasti helpompaa ja sitä tietotaitoa on sovellettu myös Suomen järviin. Mitenkä on asian laita Norjan järvissä?--J Hokkanen (keskustelu) 4. helmikuuta 2019 kello 22.04 (EET)[vastaa]

En ole katsonut, mutta luulen että on tehty vain ihmisvoimin.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 08.11 (EET)[vastaa]

Hei, nuo kolme artikkelia Aurejärvi (järvi), Iso-Tappuri ja Vähä Kivijärvi (Ylöjärvi, Lavajärvi) ovat tuolla viittausvirheitä sisältävien artikkelien sivuilla. Ne ovat ilmeisesti joutuneet sinne botin jäljiltä. --Linkkerpar™ 14. helmikuuta 2019 kello 04.47 (EET)[vastaa]

Kiitos huomautuksesta. Korjattu.--J Hokkanen (keskustelu) 14. helmikuuta 2019 kello 12.05 (EET)[vastaa]

Esittelit uutta mallinetta parilla projektisivulla. Siitä huomio, joka tuli aiemmin esille Wikiprojewktissa Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan. Siellä on kunnittaisissa teosten luetteloissa käytetty Geohackin koordinaatteja, jotka luovat linkin mm. karttapaikkaan. Kun muistomerkkien nimet ovat usein pitkiä, niin huomattin, että linkit eivät toimineetkaan, jos nimi oli liian pitkä (en muista enää kuinka pitkä, olisikohan se ollut 40 merkkiä, mutta en ole varma), mutta Käyttäjä:Zache muistaakseni korjasi tämän Geohackissa niin, että jos nimi on liian pitkä, niin se katkaistaan lopusta ja linkistä Karttapaikkaan tulee toimiva (mutta nimen loppu putoaa pois, mikä on hyödyllistä muistaa nimeä muotoillessa, tosin itsekään en muista enää, mikä se pituus oli).

En ole tutkinut, onko rajoitus nimen pituudessa sama uudessa versiossa, sitähän voi varmaan koettaa testata tai ehkä siitä onkin jossain mahdollisesti tieto. Jos tällainen rajoitus on uudessakin versiossa, niin mahtaakohan se vaikuttaa tähän ja voiko siihen vaikuttaa? Ja saako esim. tuon saman automaaattisen nimen katkaisun tarvittaessa aikaan? Jos tällainen rajoitus olisi, se voisi olla hyvä myös mainita ohjeessa.--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 21.36 (EET)[vastaa]

Olet oikeassa. Tämä ei enää toiminut: {{Karttapaikka|01234567890123456789012345678901234567890|6800274|251763|viitattu=24.2.2019}}. Sillä oli yksi merkki liikaa. En ollut tätä itse koskaan huomannut.--J Hokkanen (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 21.57 (EET)[vastaa]

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Malline:Paikkalinkki on ehkä se, jota haettiin yllä. Testataan: 61°N, 21°E. Ainakin edellä olevat 50 merkkiä tulevat näkyviin, kun valitsee "Näytä koordinaatit OSM-kartalla". Sen sijaan, jos tuolta valitsee Karttapaikan, niin linkki antaa virheilmoituksen. Paikkatietoikkuna puolestaan avaa kartan oikeaan kohtaan, mutta ilman mitään tekstiä. --Raksa123 (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 00.35 (EET)[vastaa]

Tarkoitat siis, että rajoitteet tulevat karttapalveluja tarjoavalta taholta. No se vaikuttaa järkevältä. En kuitenkaan vaihtaisi Karttapaikkaa pois tämän takia, on se vain kehittynyt pitemmälle kuin muut karttapalvelut. Laitoin Karttapaikka-mallineen ohjeisiin varoituksen tekstin pituudesta.--J Hokkanen (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 20.57 (EET)[vastaa]

Kyllä karttapaikka on paras ensisijainen karttalähde. Paikkatietoikkuna sopii, jos halutaan esittää joitain erityisteemoja, joita karttapaikassa ei ole. Luultavasti myös tuo karttapaikkaa tarjoavalta taholta tuleva rajoite on kierrettävissä tai ainakin sen vaikutusta lievennettävissä jos osaa hyvin maalinekoodia. Tuo yllä kertomani ongelmahan tuli kun malline wikipediassa vei geohackiin ja geohack karttapaikkaan, ja Käyttäjä:Zache taitavana koodaajana sai (ilmeisesti geohackia puukottamalla?) aikan sen, ettei liian pitkä nimi mallineessa enää rikkonut linkkiä vaan ainoastaan katkaisi liian pitkän nimen. Silloin siis oikeastaan kysymys on suoraan karttapaikkaan vievän mallinen kohdalla se, saako myös tämän wikipediassa olevan mallineen teksemään saman, so. että liian pitkä nimi ei rikkoisi linkkiä vaan ainoastaan nimi katkaistaisiin. Nimen katkaisu ei ole mikään suuri haitta, ja yleensä riittävän lyhyt nimi ei ole kovin vaiukea sommitella. Ja lisäksi karttapaikan omissa linkeissähän on nimen ohella myös kenttä kuvaus (sitä tosin en ole tullut edes kokeilleeksi).--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 21.26 (EET)[vastaa]

Kohteen kuvauksen katkaisu ei ole vaikea juttu ylipäätään. Voisin viikonloppuna tutkia, miten onnistuu.--J Hokkanen (keskustelu) 1. maaliskuuta 2019 kello 13.27 (EET)[vastaa]

Monissa vesistöartikkeleissa, ehkä muidenkin kuin sinun tekemänä, käytetään heti määritelmässä termiä jakovaihe, joka ei sano tavalliselle lukijalle mitään. Nyt kun pyynnöstäni linkkasit yhden niistä jonnekin, en tahtonut jaksaa lukea edes sieltä löytyvää selitystä. Yhtäkkiä lukien kyse on vain tutkimusta, hallintoa tai tilastointia varten tehty jaottelu, joka ei juuri kiinnosta tavallista lukijaa, ei minua ainakaan. Tai ei kyse ole kiinnostavuudesta, vaan siitä turhauttavasta vaikutelmasta minkä lukija saa kun ei ymmärrä kesämökkivetensä artikkelista edes ensimmäistä virkettä. Minusta näin detaljoitua erikoisalan tietoa pitäisi välttää kansantajuisten aiheiden kuten vesistöjen artikkelien johdannoissa. – Kotivalo (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 10.23 (EET)[vastaa]

Meillä on fi-wikissä yleisempänäkin ongelmana, että määritelmävirkkeisiin ahdetaan paljon detaljia. Tätä ei tapahdu vain vesistöissä. Toisaalta detaljien luettelemisessa saattaa jäädä sellainen perusasia mainitsematta, että artikkelin aiheena on lintulaji [17]. Olen joskus näitä nimittänyt "hengästysvirkkeiksi" ja pilkkonut oman näkemykseni mukaisesti [18] [19] [20]. Tietosanakirja-artikkelin aloittamisen yleisistä tyylikysymyksistä voisi herätellä keskustelua kahvihuoneessa. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 11.11 (EET)[vastaa]

Olette molemmat oikeassa. Näin wikipediassa on toimittu jo vuosia! Käyttäisin "kansantajuinen"-termiä tässä yhteydessä harkiten, sillä täällähän on artikkeleita esimerkiksi kvanttimekaniikasta, suhteellisuusteoriassa ja psykoanalyysista, jotka eivät ole kansantajuisia aiheita. Niitä tuskin lukee, jos niistä ei tajua mitään. Siksi artikkelin alussa olevaa määritelmää voisi ryydittää linkeillä, jossa kerrotaan termin meritys (kansantajouisesti?). Olen törmännyt seuraavaan vastustukseen. Jos tekee paljon pieniä artikkeleita eri termeistä, jää kokonaisuus hahmottumatta. Jos kertoo yhdessä artikkelissa kokonaisuuden, on hankalaa löytää siitä ne eri termit, jotka muodostavat kokonaisuuden. Mikä on sopiva lähestymistapa? Aiheen pilkkominen vai tiivistäminen kokonaisuudeksi? Kun uusi artikkeli alkaa tiiviillä määritelmällä, termejä voisi tosiaan linkittää. Käytännössä meillä ei ole kullekin termille omia artikkeleita, joten asia jää teoreettiselle tasolle. Jakovaiheiden ymmärtäminen on käsittääkseni kokonaisuuden ymmärtämistä ja silloin hamottaa yksittäiset käsitteet. Tein Suomen vesistöt-artikkelit maallikkona (ei ole maantieteilijä), ja ratkaisin tulevan tarpeen termeistä jakamalla artikkelin alaotsikoihin. Ajattelin, että ohjauksilla voidaan hoitaa termien linkitykset.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 11.43 (EET)[vastaa]

Lisäisin vielä edelliseen jaaritteluun tämän: Olen itse kokonaisartikkelin kannalla, mutta silloin yhteen artikkeliin tulee eri termejä varten useita ohjaussivuja (yksi kullekin termille). Kuka artikkelinkirjoittaja havaitsee ohjausten olemassaolon? Harva! Joskus tein kullekin termille oman artikkelin. Haittana oli silloin se, että kirjoitin artikkeleihin paljon samoja asioita, joilla valaisin termin taustoja. Niiden ylläpitäminen olisi käynnyt työlääksi ja vaarana oli, että niitä kehitettiin jatkossa epätasaisiesti. Siksi olen mieluummin ohjausten kannalla.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 11.50 (EET)[vastaa]

Mukava kun asiasta syntyi pientä keskustelua, ja löytyi asiaa itseäni syvemmältä miettineitä. En välttämättä kannata yleistä kahvihuonejaarittelua näin keskeisestä ja laajasta kysymyksestä, parempi on kielenhuoltaa näitä Jmk:n tavoin kun silmiin sattuu, siis tehdä eikä puhua. Omatkin aloitukseni ovat usein ensimmäisinä versioina liian hengästyttäviä tietopaketteja, jopa peräkkäisine relatiivilauseineen, mutta yritän muistaa vaihtaa roolia asiasta mitään tietämättömäksi tahvoksi kun teen oman tekstini oikoluentaa. – Itse suosisin laajojen "kokonaisartikkelien" sijaan lyhyitä, muutamassa kymmenessä sekunnissa luettavia artikkeleita, mutta jostain syystä Wikipedian ihanteeksi ovat muodostuneet 1970-luvun neliväripainettujen tietosanakirjojen laajat esseeartikkelit eivätkä sitä edeltävien tietosanakirjojen minun mielestäni "oikeaoppiset" lyhyet ja tiiviit artikkelit. Amatöörien toisistaan välittämättä kyhäämät ja satunnaisista lähteistä täydentelemät laajat artikkelit ovat usein huonompia kuin tiiviit yhden-kahden kirjoittajan kiteytykset, ja melkeinpä huononevat laajetessaan. Siksi en osallistu täällä tähän LA-HA-SA-arviointitouhuun lainkaan, kun minusta siinä mennään lähtökohtaisesti metsään kun ihaillaan pituutta, laajuutta ja kattavuutta. Less is more. – Kotivalo (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 12.17 (EET)[vastaa]

Luulen että mahdollinen kehitystyö onnistuu paremmin projektisivulla, niin kuin jo alemmas ehdin kirjoittaa. Itsekin tykkään lyhyistä aloituksista, ja pidän niitä tärkeinä ja hyödyllisinä, mutta yhtä lailla pitkässä artikkelissa luettavuus on tärkeää. Kun alla viittasin artikkeliin Matti Nykänen niin tärkeintä kai on erottaa johdannon jäsennyksessä olennaisin perustieto ja tä'ydentävä lisätieto. Antti Kalliomäki voi olla poliitikko ja urheilija, mutta Urho Kekkonen nyt vain lähinnä poliitikko.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 12.26 (EET)[vastaa]

Tässähän on nyt vielä sekin, että kun vesistöaluejakoa ollaan uusimassa, niin onko silloin uuden jaon tullessa voimaan mitään jakovaiheita olleenkaan? (Uuden vesistöaluen osa-alueisiin jaon periatteita ei taida vielä olla edes missään julkaistu, niin tätä on vaikea arvioida.)

Sen puoleen pitäisin kannatettavana tuota jmk:n demonstroiman määritelmän pilkkomista. Kun itse olen kirjoittanut järviartikkeleitta ilman bottia niin ainakin muistelesin että olisin pyrkinyt lyhyisiin määritelmiin mutta en nyt voi tarkistamatta mennä vannomaan. Kokonaan muussa aihepiirissä muistan hiljattain poistaneeni artikkelista Matti Nykänen määreen viihdetaiteilija määritelmävirkkeestä ja sijoittaneeni sen johdannon loppuun. Jossain muussa wikissä oli kai tehty sama vielä enemmän understatementillä. Jos rinnastaa tähän, niin vesistön osa-aluejaot ovat vähemmän pysyviä kuin muut ominaisuudet ja siksi ikään kuin lisämääreitä (lukuunottamatta päävesistöä, joka on pysyvämpi).

Ehkä tältä kantilta voisi laitta bottiartikkelipohjan vaikka johonkin projektisivulle kielenhuolliseen vertaisarviointiin. Itsekin olen aina välillä esittänyt joihinkin sanamuotoihin kielenhuoltoehdotuksia.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 12.19 (EET)[vastaa]

Naseva aloitus on OK, mutta sitten sen voisi avata eritasoisille lukijoille. Näin ajattelen matematiikan artikkeleista. Alussa helppotajuista, mutta sitten matemaattisesti tarkempaa ja loogisempaa tekstiä. Lopuksi asian yleistys, jotta kehittynyt lukija saa sen sijoitettua laajempaan kokonaisuuteen. Mutta yleistäen: kannattaako kukin termi käsitellä omassa artikkelissa vai yhdessä muiden termien kanssa?--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 13.30 (EET)[vastaa]

Kun katsoin muutamia aloittamiani järviartikkeleita, niin olin näköjään noudattanut niissä sujuvuutta, mutta jättänyt aseman vesistön osa-alueluokituksessa tarkemmin kuvaamatta. Esimerkiksi artikkelissa Ruukinjärvi mainitsen päävesistöalueen lisäksi vain minkä joen valuma-alueeseen järvi kuuluu, mutta en muita tietoja. Artikkelissa Pikku-Valkee olen maininnut päävesistöalueen lisäksi osa-alueen nimen ja numeron. On selvää, että jos koko vesistöalueen kaikki järvet käsitellään, niin vesistöaluejako on tuotava esiin kaikkien jakovaiheiden osalta. Silloin oikeastaan pitää miettiä vain ilmaisutapaa. Mikä tahansa isompi vesistö on sellainen häkkyrä, että jos niitä haluaa hahmottaa, niin vesistöaluejakoja on pakko käyttää moniportaisesti. Nyt noissa yksittäisistä järvistä kirjoittamissani artikkeleissa ilmaisu voi olla tältä osin selkeää mutta tieto on puutteellista. Ratkaisu kai olisi muotoilla spesifi tieto mahdollisimman selkeästi, vaikka termit ja myös itse osa-alueet linkittäen, mutta samalla sillä tavoin omana osionaan, että itse osa-aluejakosysteemistä kiinnostumaton lukija voi sen halutessaan sivuuttaa. - Vaikka toisaalta jos eri jakovaiheen osa-alueista on hyvät linkitetyt artikkelit, niin lukija joka ei ole kiinnostunut itse jakosysteemistä mutta haluaa saadaa selvää esim. vesistöstä, josta on kiinnostunut, huomaa pian, että osa-alueartikkeleista ja -luokista ja jopa järvinumreroista on hänelle hyötyä. --Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 14.41 (EET)[vastaa]

jJotkut kesämökkiläisethän, jotka ovat perustaneet mökkijärvilleen suojeluyhdistyksiä ja uploadanneet tarvitsemaansa käytännön tietoa järviwikiin, varmasti pian huomaavat tämän spesifin tiedon hyödyllisyyden, varsinkin kun järviwikissä vielä on klikattava vesistöaluekartta jakovaiheittain. Vastaavia käytänön tarpeita voi olla myös wikipediaa käyttävillä.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 14.53 (EET)[vastaa]

En huomannut ajoissa mainostaa luentoa: [21]. Joskus luentoja saatetaan julkaista myöhemmin. --Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 20.05 (EET)[vastaa]

Kiitos. Ollaan siitä kuulolla.--J Hokkanen (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 20.13 (EET)[vastaa]

Ai niin. Tein juuri Kuivatettu järvi ja parantelin Järvenlaskua. Olen käynnyt korjamassa järvien esittelyyn linkin "kuivatettu järvi" ja muuttanut järviartikkelin Wikidata:n kenttään "esiintymä kohteesta" sanan "järvi" tilalle sana "kuivatettu järvi". Kun olet asiasta itsekin kirjoittanut, niin tee sinäkin niin.--J Hokkanen (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 20.21 (EET)[vastaa]

"Oli järvi" vs. "on entinen tai kuivatettu järvi" -aiheesta on myös keskusteltu Töölönjärvessä. --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 12.48 (EET)[vastaa]

Toinen keskustelun tai määrittelyn aihe: onko jokin järvi hävinnyt kuivattamalla, täyttämällä vai esim. umpeenkasvamallatai vai mahdollisesti yhdistelmänä useammasta vaikuttavasta tekijästä. Esimerkki Mätäjärvi Turussa, vrt. [22] ja Keskustelu käyttäjästä:Ilarius#Artikkelitoive. --Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 14.44 (EET)[vastaa]

Kai on todennäköistä, että järviä kuivatettiin peltomaaksi, mutta kun tietoa ei ole annetussa lähteessä, niin kumosin lähteettömän lisäyksesi, joka ei ollut linkkejä. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 20.28 (EET)[vastaa]

Olisiko Helsinkiä käsittelevässä historiikissa asiasta jokin maininta? Edes siitä, keille alue kuului?--J Hokkanen (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 20.31 (EET)[vastaa]

Niin, ja siihen pantiin sitten ratakiskoja. Voi olla, että järvi kuivattiin rautateitä varten, joten kukapa tietää, miksi se kuivattiin, kun lähteessä ei lue syytä. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 20.32 (EET)[vastaa]

Helsingin kaupungista on paksut historiateokset, joista luultavasti löytyy tietoa. Helsingin liepeillähän jo Topelius kertoo, miten Kluuvinlahti täytettiin. (Siitä on Aleksanterinkadulla kertomassa katukiveykseen upotettu metallinen taideteos entisen rantaviivan kohdalla). Tuossakin varmaan löytyy tieto, liittyykö järven häviäminen kaupungin laajenemisesta seuranneisiin toimenpiteisiin vai johonkin mitä tehtiin, kun Töölön kylän takamaat vielä olivat kaupungin läheistä maaseutua.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 14.49 (EET)[vastaa]

Yleisempää kai on ollut, että tuollaisia hyvin pieniä järviä on maatalouden tarpeisiin ennen muinoin kuivattu niityiksi. Siitä on joissakin muiden alueiden pitäjänhistorioissa nimenomaisia mainintoja. Yleistä myös oli, että kun järviä 1700-luvun valistusaatepappien kehotuksesta suurin toivein laskettiin, niin maa ei kelvannutkaan sen paremmin pelloksi kuin niityksi, tai sitten kuivatus ei onnistunut kuin vasta 1900-luvulla pumppuasemia rakentamalla. --Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 15.30 (EET)[vastaa]

Kuivatettu järvi vs. hävitetty järvi eli täytetty järvi tms. Tapoja on varmasti ollut monia. En pysty vähään aikaan osallistumaan keskuteluun, kun windowsin päivityksen jälkeen windows ei enää käynnisty!--J Hokkanen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 10.17 (EET)[vastaa]

Niin, ja rannikon lähellä vaikuttaa myös maankohoaminen. Helsingissä sen vaikutus on pieni muttei kai olematon.--Urjanhai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2019 kello 06.14 (EEST)[vastaa]

Muistaakseni 3–4 milliä vuodessa, eli 30–40 senttiä vuosisadassa. Se voi olla juuri sen suuruinen, että meriveden korkeusvaihtelut eivät enää sotke järvenlaskun aikaansaamaa hyötyä.--J Hokkanen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2019 kello 12.17 (EEST)[vastaa]

Jos luomasi luokka on väärä tai virheellinen, älä suinkaan tyhjennä sivua vaan pyydä sitä poistettavaksi pikapoistona mallineella. Muuten niitä jää lojumaan vesistöjen varteen. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 23.50 (EEST)[vastaa]

Olen vain pikkupäässäni päätellyt, että sen voisi tehdä juuri noin. Mitä ehdotat tilalle?--J Hokkanen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2019 kello 12.13 (EEST)[vastaa]

Tjaa, tänne on jäänyt vastaamaton kysymys. Ehdotin tuossa jo, mutta ehdotan toisen kerran pikapoistomallinetta (Malline:Pikapoisto). Listassa on syitä, joista löytyy sopiviksi vaikkapa Y7 (oma pyyntö) – taikka L2 (uudelleennimetty luokka), jos erityisesti haluaa vielä kirjoittaa lokiin uuden luokan nimen. On myös mahdollista siirtää luokkasivu, jolloin siirtolokiin jää alkuperäinen virheellinen nimi punaisella. Jos luokan vain tyhjentää, sivu jää olemaan tyhjänä ja löytyy aivan sattumalta. --Pxos (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 14.46 (EEST)[vastaa]

Näin tulen tekemään. On varsin harvinaista, että luokkiin pitäisi koskea. Suurin syy lienee kaksoisnimitykset, joita tulee toisinaan vastaan. Muistelen joskus pyytäneeni mallineella poistettavaksi, mutta nyt taisivat pyynnöt unohtua?--J Hokkanen (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 15.20 (EEST)[vastaa]

Artikkelissa Euran pappila kappaleessa Pappila Isovihan jälkeen olit linkittänyt isonvihan isovahakukkaan.[23] Oliko sen tarkoitus olla testi miten kauan vitsisi säilyy? Olit ainoa muokkaaja, ja se pysyi korjaamattomana kolme vuotta. --Abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 18.47 (EEST)[vastaa]

En vitaile täällä useinkaan, hah hah. Mutta ihmettelin itsekin, miten siinä on väärä linkki. Kukaan muukaan ei sitä ole voinut tehdä. Siis kokeillin. Valitsin "Muokkaa tekstiä" ja kirjoitin sanan "isoviha" ja talletin. Valitsin "Muokkaa" ja valitsin sanan isoviha ja painoin Ctrl+K. Silloin wiki ehdottaa erilaisia sanoja, joiden joukossa on "isovahankukka". Vaikka artikkeli "isoviha" on listan kärjessä ja "isoviha (elokuva)" listan kakkosen, valitsee wiki enter-painalluksella linkiksi "isoviha (elokuva)". Olisiko mahdollista, että aikoinaan on käynnyt näin? Olen sittemmin luopunut enter-painalluksesta, koska se on toiminnaltaan välillä sattumanvarainen.--J Hokkanen (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 20.24 (EEST)[vastaa]

Niin varmaan on käynyt, eli arvasin väärin. --Abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 20.27 (EEST)[vastaa]

Tämähän on vähän niin kuin kosketusnäyttöinen puhelin, jossa on pakko kirjoittaa yhdyssanat erikseen että saisi edes siten haluamansa sananosat generoitumaan.--Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 19.47 (EEST)[vastaa]

Kun huomasin asian, olenkin näpäyttänyt valintani hiirellä. Hämmästyttää, että vaikka tulee lista näkyviin näkyvässä järjestyksessä, voi wiki-editori "poimia" niistä "jollakin logiikalla jonkin" linkin. Enter-painallus ei ole edellenkään hyvä ratkaisu! Sekä puhelimen ennakoiva että wikin valinta haluavat tarjota jonkin vaihtoehdon ITTE. ;-) --J Hokkanen (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 10.23 (EEST)[vastaa]

Hei, sinun bottisi on epähuomiossa poistanut tuolta artikkelista Aurejärven valuma-alue lähteen <ref name=oiva>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat | Nimeke = SYKE – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisija = Suomen Ympäristökeskus | Viitattu = 23.2.2016 }}</ref> diffi [24]. Siitä aiheutuu viittausvirhe kun sitä on kuitenkin käytetty muualla artikkelissa. --Linkkerpar™ 9. toukokuuta 2019 kello 03.05 (EEST)[vastaa]

Kiitos huomiostasi. Kehitän itseäni AWB-botin käytössä ja tullainen havainto on tärkeä. Siis: lainausmerit tulisi myös huomioida korvattaessa merrkijonoja.--J Hokkanen (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 10.20 (EEST)[vastaa]

Eipä kestä :). --Linkkerpar™ 9. toukokuuta 2019 kello 12.52 (EEST)[vastaa]

Jos välttämättä haluaa tehdä lammen nimeen tarkennuksen, pitää tehdä täsmennyssivu, josta sen löytää. Eteläpää oli orpona roikkumassa eikä sitä löydä ilman täsmennyssivua. Huomioi että nyt tein sen, siksi koska oli muita Eteläpäitä, mutta ohjeessa sanotaan että tarkennuksia ei tehdä, jos ei ole muita sivuja. --85.76.23.245 26. kesäkuuta 2019 kello 14.32 (EEST)[vastaa]

Kiitos! Tunnen käytännön, mutta se on jäänyt jostakin syystä tekemättä.--J Hokkanen (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 14.52 (EEST)[vastaa]

Moi, osaisitko katsoa pitääkö artikkelin Primitiivinen alkio sisältö paikkaansa? Lähteellä tässä tapauksessa ei ole väliä (paitsi jos sinulla sattuu olemaan pääsy siihen), koska artikkelin teksti on kirjoitettu kauan ennen lähteen lisäämistä ja jossain välissä myös alkuperäisen kielenhuollettu alkuperäisen kirjoittajan jälkeen. --Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2019 kello 11.42 (EEST)[vastaa]

Arikkeli on lyhyt eli tynkä todellisesta asiasta, josta tietävä voisi kirjoittaa 300 sanaa. Kyllä, tosiasiaa siinä esitetään, mutta lyhytjännitteisesti. Tynkämerkintä perään.--J Hokkanen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2019 kello 15.16 (EEST)[vastaa]

Toisaalla (@Susannaanas:) tulivat puheeksi Wikidatan muokkaamisen työkalut ja erityisesti semmoiset kuin Quikstatements ja Openrefine. Onko tämmöisiä tullut vastaan tai kääntäen tarvetta tällaisille? Niillä (tai ainakin kai tuolla Openrefinella) kai voi viedä taulukkona tietoja wikidataan, ja jotain sellaista olet tainnut tehdäkin. Alkaa vaikuttaa, että kohta tällaisten työkalujen opiskelua ei pysty oikein enää välttämään. En nyt osaa sanoa oletko näitten kanssa denemmän opettaja vai opiskelija vaiko molempia, mutta kumpiakin varmaan tarvitaan jos esim. pyritään saamaan koulutusta tai ohjeita aiheesta.--Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 17.02 (EEST)[vastaa]

Kävin lukemassa hänen keskustelusivujaan. Openrefine on minulle uusi, mutta Quickstatements on ollut käytössä kaksi vuotta. Varsinkin sen yhteiskäyttö Excelin kanssa on toiminut viimeaikoina hyvin. Se toimii silloin erikoisen hyvin, jos pääsee itse luomaan järviartikkelin, etemään sille wikidata-tietueen tyhjänä, kun sen Qnumero on kerran itsellä tiedossa, voi syöttää yksinkertaisella komennolla kaikki loputkin kahdeksan tietoa wikidatatietueeseen. Mutt ongelmia tulee jo siitä, että yrittää vanhaan wikidata-tietueeseen syöttää toistamiseen uutta tietoa (esimerkiksi kahdet koordinaatit, kaksi samaa kuntaa, jne.) Tuhannen järven wikidata vie artikkelien luomisen jälkeen aikaa noin 2-3 tuntia. Susannaanaksen kuvailun perusteella voi Openrefine olla parannus tuohon tietojen jälkisyöttöön. Mutta siitä ei ole kokemusta.--J Hokkanen (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 17.17 (EEST)[vastaa]

Olin viikonloppuna työpajassa, jossa demonstroitiin openrefinea. Quikstatement taas ei ollut tuttu kuin nimellä, mutta kun sitäkin vilautettiin, niin sekin näytti ihan järkevältä. Koska openrefinella muokataan taulukon sarakkeiden rakennetta, niin vaikuttaa että se voisi sopia ehkä myös tuohon mutta Käyttäjä:Susannaanas osaa ehkä arvioida juuri tätä casea paremmin koska näkemässäni demossa juuri tuonkaltainen tapaus ei tullut esiin. Siellä näkyy kyllä olevan myös dokumentaatiota kun seuraa linkeistä.--Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 17.40 (EEST)[vastaa]

Kiinnitin huomiota lauseeseen, jossa kerrottiin wikidata-tietueen hakuun viittaavasta toiminnosta. Sellainen on arvokas, esimerkiksi jos vain järvinumerolla etsitään wikidata-tietue, niin silloin voi lähteestä löytyneitä tietoja kohdentaa myös wikiartikkeliin, sillä wikidatassa on tallessa linkki. En tiedä ymmärsinkö sen oikein!--J Hokkanen (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 18.09 (EEST)[vastaa]

Kun lähdin tuonne pystymetsästä niin en osaa ihan varmasti sanoa, mutta saatoit ehkä hyvinkin olla oikeilla jäljillä. (@Susannaanas:) --Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 18.22 (EEST)[vastaa]

Välityslautakunnan ehdokasasettelu on käynnissä 3.-17.9.2019. Olisitko kiinnostunt ehdokkuudesta? Olett kokenut ja tuottelias käyttäjä mutta ulkokehällä jokapäiväisiin kähinöihin nähden. Matemaatikkona osaat ilmaista asioita täsmällisesti ja lyhyesti. Koulumaailmaa tuntevana, sikäli kuin olen ymmärtänyt, olet tottunut myös ihmisten välisiin konflikteihin ja niiden ratkaisemiseen. Asemasi puolesta olet sekä sisällä Wikipediassa että ulkona sen tuottamasta kuplasta. Välityslautakunta yleensä joutuu töihin harvoin, mutta jos ja kun joku isompi hässäkkä pamahtaa päälle, niin töihin voi joutua. Kuitenkin jäseniä on 10 ja päätösvaltaisuuteen vaaditaan kuusi, joten ylivoimaisen esteen sattuessa sota ei kaipaa yhtä henkilöä. Tapauksia varmaan esiintyy samaan tahtiin kuin voisi kuvitella että suurempia järjestyshäiriöitä jossain tavallisessa koulussa, eli todennäköisesti harvoin. Lisäkasi olisi välityslautakunnan toimivuuden ja arvovallan takia hyvä, että ehdokkaissa olisi valinnanvaraa. Jos kaikki pyörii saman pienen piirin ympärillä, se ei ole hyvä. Ennen kaikkea uskon, että pyystyt kriisitilanteissa itsenäiseen ajatteluun ja ehkä jopa nopeaan harkintaan. Valinta on kuitenkin omasi. Töihin joutuminen on arpapeliä. Silloin jos ehdit osallistua mahdollisiin käsittelyihin, uskon että panoksesi voi olla arvokas ja varalla olijoitakin tarvitaan, jos joku jättää lautakunnan tai jos päätösvaltaisuutta ei saavuteta. Olisi tärkeää, että äänestäjillä olisi todellista valinnanvaraa.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 09.55 (EEST)[vastaa]

Huomasin juuri, että välityslautakuntaan oli ehdokasasetteluaika loppunut. En kokemut sitä houkuttelevaksi ja siksi varmaan "pohdinta-aikana" asia unohtui tykkänään. Olen sitä mieltä, että ainakin toistaiseksi pitäytyn tuottamisessa vielä. Kirjoittelen päivittäin artikkeleihin lisäyksiä ja teen uusiakin artikkeleita. Se tuntuu tyydyttävältä, ja koska olen vetäytynyt tarkoituksella pois muokkaajien välisistä riidoista, tuntuisi oudolta sen jälkeen tulla väliin "viranomaistittelillä". Uumoilen, että kun muutan työtapaa eli alankin korjailemaan toisten jättämiä tekstejä ja alan seuraamaan heikkotasoista kirjoittelua, joudun todennäköisesti tekemisiin monien ihmisten kanssa. Silloinko? --J Hokkanen (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 15.01 (EEST)[vastaa]

Ihan tästä riippumatta vielä toinen puoli: äänioikeuden käyttö. Äänestys päättyy 1.10 klo 24.00.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 16.19 (EEST)[vastaa]

Yksittäisen käyttäjän patisteleminen äänestämään vaikuttaa vähän oudolta. --Jmk (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 17.58 (EEST)[vastaa]

En ymmärrä millä tavalla oudolta. Yhtä hyvin voisin patistella kaikkia kahvihuoneessa tai jossain yleisellä keskustelusivulla ja muistaakseni olen niin tehnytkin. Sinun kommenttisi vaikutta vähän oudolta. Kai käyttäjät saavat keskenään julkisesti keskustella. En todellakaan ymmärrä mitä outoa tässä olisi.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 18.04 (EEST)[vastaa]

Suoraan sanoen mielestäni keksit outouksia omasta päästäsi, ja se on mielestäni outoa. Jos tarvitaan noiin voin vaikka heti mennä kahvihuoneeseen sanomaan saman kaikille yleisesti, enkä tässäkään mitenkään "patistellut" mitään "yksittäistä käyttäjää" vaan toistin pelkästään näkemyksen jonka muistaakseni olen aiemmin esittänyt yleisillä keskustelusivuilla yleisesti moneen kertaan. Tällainen käytöksesi tosiaankin vaikuttaa vähän oudolta.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 18.09 (EEST)[vastaa]

Jokainen kai ymmärtää, että on ehdottomasti sekä välityslautakunnan toiminnan, toimintaedellytysten, uskottavuuden, toimintakyvyn jne. ja myös koko suomenkielisen Wikipediayhteisön terveyden kannaltya ensiarvoisen tärkeää, että sen ohella, että on ehdokkaita, myös mahdollisiman moni äänestäisi. Jos sen sanomisessa on jotain "outoa", niin tällainen ajatus on mielestäni todella outo! Eli nin kuin jo sanoin, niin mielestäni nyt todellakin keksit outouksia omasti päästäsi.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 18.13 (EEST)[vastaa]

Mutta ehkä tämäkin kehotus olisi sitten pitänyt esittää ennen äänestyksen alkua, jos asia on noin sensitiivinen. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 18.20 (EEST)[vastaa]

Kirjoitat usein "järvellä ei ole saaria". Se on mielestäni huono, koska se on huono mielestäni. Parempaa suomea olisi kirjoittaa perinteisesti "järvessä ei ole saaria". Ulkopaikallissijat yleistyvät koko ajan, koska kieltä ikävä kyllä käytetään. Suomessa on vain harmillinen piirre, että lallattelulla (epätieteellinen epäsivistyssana) kuvataan omistamista, kun suomessa ei ole att hava/to have-verbiä. Kun nykyään koirillakin on kirppuja, oma sometili ja näkemyksiä, niin ei löydy varmaan enää kirppua, joka olisi koirassa. Järvessä voisi vielä saaria olla, ainakin Wikipediassalla. --Pxos (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 13.54 (EEST)[vastaa]

Juuri näin, tosin tämä voisi olla poikkeus. Onhan sekin aika olennainen ero, onko vene järvellä vai järvessä. -Ochs (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 14.16 (EEST)[vastaa]

Botti muuten yleensäkin saattaa aiheuttaa kielen heikkoutta. Kun kaikki attribuutit kuvataan näin: "Järvellä ei ole kesäasuntoja, järvellä ei ole saaria, järvellä ei ole tulo-ojia, järvellä ei ole..." niin saadaan bottisuomea eli heikkoa laatua. Sellaista ihmisen tekemää wikidataa. Tieto tulee välitetyksi, mutta kaikki lauseet ovat mekanistisia ja pakotetut samanlaiseen muottiin. --Pxos (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 14.00 (EEST)[vastaa]

Tämä ”botti” vie asiallisestakin kritiikiltä pohjaa. En ole botti. Artikkelin luo botti (ohjelma) niistä faktoista, joita se lukee Excelistä, jotka Exceliin ladattiin SYKE:n tietokannasta. Olen muotoillut sille suomea varsin tiiviseen muotoon. Se on edullista, koska artikkeli jää tekstimäärältään pieneksi. Sinne on ihmisen (minä) helppo jatkaa sujuvammalla tektillä. Tämä sujuva teksti on kritiikkisi kohde eli minä. Toiseksi, saatat olla oikeassa, että kielemme on muuttumassa sinusta kielteiseen suuntaan. Olen kuitenkin järvellä-ihminen ja sinä järvessä-ihminen. Sillä ei ole aikaisemmin ollut väliä, kumpaa paikallissijaa on käytetty, sillä niille ei ollut erilaisia merkityksiä. Ehkä nykyään on väliä onko Martti järvellä (kalassa, veneilemässä) vai järvessä (uimassa, sukeltamassa). Meillä (suku ja asuinpaikka) on käytetty ehkä eniten järvellä-ilmaisua. Eli myönnän kirjoittavani artikkelin "samaan muottiin". Niin kuin olen toistanut aiemminkin, järviartikkeli on juuri perustettu, siihen saa kirjoittaa lisää asiaa ja tuoda siihen oman näkemyksensä sen tarvitsevasta asiasisällöstä ja sen kielen ilmaisua voi vaihtaa. Ne ovat vapaata aluetta kaikille, kieli, elävä kielemme, on sekä yhteinen että oma asiamme.--J Hokkanen (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 14.25 (EEST)[vastaa]

Tuo "sillä ei ole aikaisemmin ollut väliä, kumpaa paikallissijaa on käytetty, sillä niille ei ollut erilaisia merkityksiä" ei kyllä missään tapauksessa pidä paikkaansa. Yleensä sisä- ja ulkopaikallissijan merkitysero on aivan selvä, vaikka joissakin tapauksissa käyttöalueet ovat päällekkäisiäkin. Lisätietoa esim. täällä. -Ochs (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 15.28 (EEST)[vastaa]

Hyvä linkki "kirjoittamisen maallikolle". Ja olin epätarkka: on toki yleisesti merkitystä, mutta viittasin järvellä/järvessä-valintaan. Olen käyttänyt voittopuolisesti järvellä- ilmaisua erilaisille asioille: järvellä on ojia, laskuoja, tulo-oja, vapaa-ajan asuntoja (rannassa), asutusta, lahtia, niemiä, saaria, jne. Siitä syntyy ärsyttäväkin toisto. Pxos viitta niihin järviartikkeleihin, joita tehtailen.--J Hokkanen (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 16.06 (EEST)[vastaa]

Voitko tehdä artikkeleita Jyväskylän Taka-Keljon lammista? Voitko kertoa, mistä saa parhaiten tietoa käytettäväksi järviartikkeleissa? Nenoniel (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 16.04 (EEST)[vastaa]

Kun nyt osuin tähän ennen kuin J Hokkanen itse, niin eräät tärkeät lähteet ovat Ympäristöhallinnon Järviwiki http://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu ja Kansalaisen karttapaikka https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ . --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 16.27 (EEST)[vastaa]

Eri paikkakuntien luonnosta voi olla lisäksi esimerkiksi ympäristöhallinnon, kuntien tai kaupunkien, luonnonsuojeluyhdistysten, vesiensuojeluyhdistysten ym. julkaisuja. Näitä voi löytyä sekä internetistä että kirjastoista. Kirjastoista ovat hyödyllisiä kunnallisten kirjastojen pääkirjastojen lainattavat kokoelmat ja käsikirjastot, etenkin maakunta- ja kotiseutukokoelmat, mutta myös lainattavien kokoelmien eri aihepiirien luokissa on usein erityisesti juuri kyseisen alueen luonnosta julkaisuja. Kirjastonhoitajat auttavat varmasti mielellään. Yliopistopaikkakunnilla jotain voi löytyä myös yliopistojen kirjastoista, sekä lainattavista kokoelmista että käsikirjastoista. Jyväskylässä taitaa lisäksi olla Fennica-kokoelma, eli kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Järviartikkeleita enemmän kirjoittaneena ja nyt juuri Päijänteen parissa työskentelevänä J Hokkaselle voi ehkä tulla mieleen jotain.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 16.42 (EEST)[vastaa]

Tässä on: https://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/luontoretkeily ja sieltä: https://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/luontoretkeily/luontopolut Lisäksi: https://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/metsat ja: https://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/viheralueet Ja yleisesti Jyväskylä-tietoa: https://www.jyvaskyla.fi/jyvaskyla Ja Jyväskylän kaupungin julkaisuja: https://www.jyvaskyla.fi/jyvaskyla/julkaisut Ja Jyväskylän kaupungin karttapalvelu: https://kartta.jkl.fi/ims Vasemmalta Karttatasot-kuvaketta klikkaamalla sieltä löytyvät esim. Peruskartta 1922 ja Peruskartat 1963-1972.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 16.52 (EEST)[vastaa]

Kiitos, Urjanhai. Olisin tarjonnut paljolti samoja lähteitä. Itse asiassa Taka-Keljon lammet on jo luotu minimaalisilla perustiedoilla. Eli niillä perustiedoilla, joita Suomen Ympäristökeskus tarjoaa, suoritin AWB-bottiajon kesällä kokoamistani tiedoista. Olisit paikallisena parhaiten perillä Jyväskylän seudun asioista, jollaisia järviartikkelitkin tarvitsevat. Itse lisäilen artikkeliin kartoista havaitsemiani historiallisia tietoja asutuksesta ja ympäristöihmisten vedenlaatutietoja. Mutta koska näkökulmani on kapea, paikallistuntemuksesta olisi hyötyä. Ei olisi pahitteeksi tarttua kirjankin, joista löytyy vanhempaakin tietoa. Huomasin, että olet aloitellut Päijänteen saariakin. Olen tosin kajonnut niihinkin.--J Hokkanen (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 18.47 (EEST)[vastaa]

Nuo Jyväskylän karttapalvelun vanhat peruskartat ovat todella käteviä. Niistä saa tämän vuosisadan historiaa hienosti.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 19.23 (EEST)[vastaa]

Olen valmistelemassa Leppäveden–Kynsiveden alueen bottiajoa, joten siinä vierähtää aikaa. Yhteistyökuvioita kannattaa silta kehitellä ja syventää.--J Hokkanen (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 18.50 (EEST)[vastaa]

Huomasin, että Käyttäjä:Nenoniel olet saanut eston marraskuulle asti. Se haittaa aikalailla kirjoittelua. Omasta hiekkalaatikostasi voi tulla aika iso marraskuuhun mennessä. Mutta toisaalta, jos ei sinua haittaa, voin julkaista joitakin artikkeleita tai niiden lisäyksiä puolestasi. Olen itse kyllä lähdefriikki, mikä vähän arveluttaa. Vaadin hyvin lähteistetyt lisäykset tai artikkelit, itse haen lähteen yhdelle luvullekin, sillä muuten jätän sen julkaisematta. Toisaalta asioiden kuvailemisessa olen vapaamielisempi.--J Hokkanen (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 19.35 (EEST)[vastaa]

Moi, kerroin sinulle joku aika sitten, että eteenkin on väärin ja etenkin on oikea yleiskielinen muoto (ks. esim. Kielitoimiston sanakirja). Jaksaisitko viritellä bottisi ja muut niin, että ne kirjoittavat "etenkin" (vrt. Vuorilampi, Korttajärvi). Tai jos olet eri mieltä oikeasta asusta, voisit ehkä kertoa perusteesi sille ja asiasta voisi keskustella kielenhuoltokahvihuoneessa. --Jmk (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 09.59 (EEST)[vastaa]

Kiitos uudelleen huomauttamisesta. Tämä ei johdu botista, jolta saan faktat järviartikkeliin. Se olen minä, joka kuvailee "elävämmin" järven perusasiat fartarivien joukkoon. En osaa sanoa, miksi eteenkin tuntuu niin paljon paremmalta kuin etenkin. Se on ollut minulla aina, eikä se sitä paitsi ole ainoa virheellinen kieliskeema, joten näiden kitkeminen voi olla vaikeaa. Vahinkoja voisin vähentää liittämällä sen korjaaminen bottiin artikkelien jälkikäsittelyissä.--J Hokkanen (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 13.11 (EEST)[vastaa]

Jos siinä on joku jälkikäsittelyvaihe, jossa noita voisi koneella tarkastaa, niin sehän olisi tosiaan hyvä. Pieni detaljihan tämä toki on. --Jmk (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 13.23 (EEST)[vastaa]

Joskus olen kiinnittänyt huomiota bottiartikkelien konstikkaisiin lauserakenteisiin. Olen kuitenkin tainnut korjata niitä vain johonkin ykaittäiseen artikkeliin, enkä enää muista edes mihin. Jos nämä bottipohjat laiittaisi johonkin kommentoitaviksi, niin voisi ehkä useammalla silmäparilla saada sujuvoitettua ilmaisun pikkuviilauksia.--Urjanhai (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 14.02 (EEST)[vastaa]

Hienoa, jos saat lisättyä bottiin oikeinkirjoitustarkistuksia. Lisäisitkö etsittäviin myös ainakin kirjoitusvirheet (tai murteellisuudet) jäännyt, saannut ja luonna, jotta ne tulisivat korjattua yleiskielen sanoiksi jäänyt, saanut, luona. Kiitos järviartikkeleista!--Jjkankila (keskustelu) 7. lokakuuta 2019 kello 15.40 (EEST)[vastaa]

Botin kirjotusvirheseula on oikein hyvin kehittynyt engalnninkielisessä wikissä. Suomenkielisen wikin oikeinirjoituslista on lyhyempi. Täytyy tutkia, voiko sitä alkaa kasvattamaan.--J Hokkanen (keskustelu) 7. lokakuuta 2019 kello 15.52 (EEST)[vastaa]