Keskustelu käyttäjästä:Raksa123

Arkistoidut keskustelut ja palkintosivu:

Arkisto 1 (10/2007–01/2017) • Keskustelusivulta siirretyt palkinnot

Tutkailin mallinetta Pöytyän kansakouluista. Sijainnit on esitetty OpenStreetMapissa. Onko ja miten mahdollista nähdä sama sijainti esim. Google Mapsin satelliittikuvassa? Yritin (isomman kartan) oikean alalaidan valikosta päästä ko. karttapohjalle, mutta siihen merkkaantui ihan väärä paikka? Pystytkö neuvomaan?--Htm (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 22.36 (EET)[vastaa]

Kokeilin avata Malline:Pöytyän kansakoulut ensin koko selaimen kokoiseksi, sitten zoomasin ihan koulun nro 7 lähelle, valitsin Lisätiedot > Google Maps Kartta. Ainakin silloin Google Maps näkyi ihan oikeasta kohtaa. Koulurakennusten sijainnit on katsottu vanhoista peruskartoista ja merkkien pitäisi olla oikeilla kohdillaan interaktiivisessa kartassa. Epäselvyys koski siis sitä, onko koulut myös nimetty oikein. --Raksa123 (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 22.47 (EET)[vastaa]

Oukei. Ainakin tähän asti tarkistamani 3 koulua (Ihava, Oja, Lankkinen) ovat oikean nimisiä (olen ollut myös puhelinyhteydessä tavallisesti asioista perillä olevaan tahoon ihan varmuuden vuoksi).--Htm (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 23.07 (EET)[vastaa]

Pöytyän historiassa noista taisi olla myös juttua, ja usean muunkin näissä yhteyksissä keskustellun kunnan. Vaikka aukkoja jääkin (esim. muutokset ilmestyneen historian jäkeen), niin niillä aika hyvin saisi usein tarkennettua.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 21.29 (EET)[vastaa]

Kaivoin nämä nyt muuten Pöytyän historiasta artikkeliin Pöytyän koulut, mutta tieto oli siinä valitettavan ylimalkaista etenkin sen suhteen, mikä on Lankkisten koulun suhde Riihikosken kouluun. Myös Elisenvaaran koulun historia oli selostettu epäselväksi, mutta onneksi Elisenvaaran lukion sivuilla oli historiaosio. Muuten koulujen nimissä ei näyttänyt ollleen isompasa häikkää. --Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 22.01 (EEST)[vastaa]

Artikkeliin Luettelo Varsinais-Suomen kansakouluista saa muuten lisätä tuon historiateoksen lähteeksi, jos sieltä kansakoulujen nimet näkee luotettavammin kuin adressista. Ehkä Luokka:Interaktiiviset kartat Suomen kansakouluista mallineet ovat käyneet tarpeettomiksi, koska kaikki koulut on kätevämpi luetella maakunnittaisissa luetteloissa ja toisaalta niistä voi olla Pöytyän koulut -tapaiset tarkemmat artikkelit. Jos Pöytyän kouluartikkeliin laittaa koordinaatit ja Malline:GeoGroup, niin se tekee nuppineulakartan automaattisesti. --Raksa123 (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 22.13 (EEST)[vastaa]

Ainakin luokan sisältö on hyödyllinen ja itse luokkakin siinä mielessä, että siitä näkee kootusti helposti, mistä kunnista karttoja on. Katson lähteiden lisäämistä koululuetteloon kun saan itse kouluartikkelin valmiimmaksi.--Urjanhai (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 12.02 (EEST)[vastaa]

Koetin lisätä, mutta en keksinyt miten mallineeseen Malline:skk saisi lisättyä esimerkiksi lähdeviitteen, joten en pystynyt lisäämään, kun olisi ollut lähde Niittykylän koululle Alastarolla. Tieto on nyt artikkelissa Pöytyän koulut, mutta nykyisellään en siis osaa lisätä lähteitä tuohon mallineeseen.--Urjanhai (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 13.51 (EEST)[vastaa]

Malline:Skka. --Raksa123 (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 12.35 (EEST)[vastaa]

Lisäsit Tartto-artikkeliin tietoa ja linkitit väestöryhmiä. Olisitko halukas tekemään noista väestöryhmistä artikkelit? Artikkelissa on niiden lisäksi enää kaksi punalinkkiä, jotka on tarkoitukseni sinistää lähiaikoina. --Abc10 (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 10.52 (EET)[vastaa]

En ehdi, mutta linkitykset voi poistaa tai vaikka laittaa ohjaamaan artikkeleihin suomalaiset, ukrainalaiset ja valkovenäläiset. Viron väestöryhmistä on tähän mennessä ainakin artikkelit virolaiset (võrolaiset, setukaiset), Viron venäläiset, baltiansaksalaiset (erillistä Viron saksalaiset ei ehkä tarvitsekaan), vironruotsalaiset ja Viron juutalaiset. et:Kategooria:Eesti rahvusrühmad sisältää muutamia muitakin. Jos joku joskus kirjoittaa artikkeleita muistakin, niin tärkeimmät ovat varmaan ne, jotka on mainittu tämän artikkelin en:Demographics of Estonia#Ethnic groups taulukossa, jossa vertaillaan vuosia 1922–2016. --Raksa123 (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 17.20 (EET)[vastaa]

Jos kerran itsenäisinä ovat tarpeen, niitä ei voi ohjata käsitykseni mukaan muihin artikkeleihin. Jääköön siis odottamaan parempia aikoja. --Abc10 (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 18.11 (EET)[vastaa]

Hello! (also @Urjanhai) You asked me to create a location map of Lapland. It is availabe now with file:Finland Lapland adm location map.svg. It has an equidistant conic projection like your location map for Russia. Best regards, NNW (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.28 (EET)[vastaa]

Thank you very much! :) --Raksa123 (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 23.45 (EET)[vastaa]

Siirretty sivulle Käyttäjä:Raksa123/Palkinnot. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.10 (EET)[vastaa]

Suurkiitokset ahkeruudesta! --Lentokonefani asiaa? | syntilista 18. helmikuuta 2017 kello 16.11 (EET) EDIT: korjattu oikea vuosi palkintoon... --Lentokonefani asiaa? | syntilista 18. helmikuuta 2017 kello 16.14 (EET)[vastaa]

Kiitos palkinnosta! --Raksa123 (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 21.43 (EET)[vastaa]

Hei, keskustelusivusi on päässyt aika pitkäksi, ja suosittelisin, että jaat vanhat keskustelut useampaan arkistoon. Helpoiten asia hoituu, kun lisäät täällä esitellyn koodin keskustelusivusi alkuun, jolloin botti arkistoi yli kuukauden vanhat keskustelut automaattisesti. --Msaynevirta (k · m) 20. helmikuuta 2017 kello 12.31 (EET)[vastaa]

Toinen vaihtoehto on arkistoida käsin, jos haluaa säilyttää kronologisen järjestyksen eheänä. Nyt esim. auringonkukkamerkki vuodelta 2013 on vuoden 2017 keskustelu, koska siihen tuli uusi kommentti. Arkistosta tulee botilla sitten ihan sattumanvarainen eikä se ole siistissä järjestyksessä niin kuin nyt. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.13 (EET) Lisäys: Keskustelun osioiden järjestys siis säilyy, jos ottaa palan kerrallaan ja lapioi sen arkistoihin nro 1...n vaikkapa kalenterivuoden mukaan. Niin minä teen, mutta minä nyt olenkin hyvä. Heh. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.18 (EET)[vastaa]

Arkistoitu. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.21 (EET)[vastaa]

Kun Käyttäjä:J Hokkanen pääsi järviartikkelien luonnissa Tarpianjoen valuma-alueelle, niin tämä kiinnitti huomiota alueen kuntarajojen muutoksiin, joista monet ovat hyvin vaikeita tutkia, varsinkin kun vielä ennen 1870-luku läänien ja kirkkopitäjien rajat saattoivat poiketa toisistaan (ainakin kai Kustaa III piirteli rajoja pitkin jokia ja järvenselkiä korkeimman omakätisesti, muistan jostain lukeneeni, ja Hämeen historiassa on näitä lueteltukin). Näitä luultavasti olisi mahdollisuus tarkasti selvittää vain lähdetyöskentelyllä maakunta- ja pitäjähistoriioista ja maanmittauslaitoksen uudistusten luetteloista. MMH:n uudistuskartoissa on se puute, että niitä on netissä vasta Turun ja Porin läänistä koko lääni. Kuitenkin [[Kansallisarkiston digitaaliarkistossa on läänien, kihlakuntien ja pitäjien karttoja eri ajoilta kokoelmassa Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) -arkiston sarjat. Sieltä esim. Urjalan rajoja eri aikoina pystyy hahmottamaan: [1], [2], [3], [4], [5]. Jos näihin yhdistää pitäjän- ym. historioiden ja uudistusten luettelojen tietoja, niin tietoa pitäjien ja kuntien aluemuodostuksen muutoksista on mahdollista koota. Noista esim. nähdään, että Koijärven kylistä Kojo ja Raitoo olisivat alkujaan kuuluneet Tammelaan ja loput Urjalaan, mutta 1920-luvun alussa Kojo olisikin liitetty Forssaan ja Raitoo Urjalaan (Hämeen läänin kartta), ja pian sen jälkeenhän perustettiinkin Koijärven kunta, johon tulivat kuulumaan em. Kojo sekä Urjalasta ainakin pääosin Matku, Raitoo ja Kokko. Ja kun Koijärvi lopetettiin, niin Matku ja Raitoo pääosin kai liittyivät Forssaan ja Kokko ja lähikylät jotenkin jaettiin Forssan ja Urjalan kesken. Ja lisäksi muistan, niin kuin olen maininnutkin, jostain kOijärven historiasta lukeneeni, että kunnan alue aluksi määriteltiin virheellisesti ja päätös myöhemmin korjattiin. Tämä ehkä selittää Koijärven myöhemmästä poikkeavat rajat joissain kartoissa. Ja vielähän Urjalan rajat ovat tainneet muuttua myös suhteessa Punkalaitumeen, Kylmäkoskeen ja Vesilahteen eri aikoina. Ja vielä kai pienissä paloissa moneen kertaan ainakin jossain. Jos näitä haluaisi selvittää, niin se luultavasti vaatisi paikkatieto-ohjelman ja runsaasti kirjaston käyttöä.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 22.59 (EET)[vastaa]

Jos joku osaa, niin noista vanhoista kartoista voisi tehdä Vesilahti#Vesilahden alue tapaan karttatasoja ja kirjoittaa sanallista kuvausta rajamuutoksista. Nyt kun interaktiiviset kartat on käytössä, niin tasot saisi Open Street Mapin päälle, eikä tarvitsisi tyytyä pelkkiin kuvatiedostoihin. --Raksa123 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 23.32 (EET)[vastaa]

Esitystapaa voi joutua miettimään tapauksissa jossa on sekä saatu alueita että menetetty niitä. Vesilahti on ehkä hiukan poikkeuksellisesti vain menettänyt alueita, suuret kaupungit kuten Turku, Helsinki jne taas ovat usein enimmäkseen laajentuneet. Urjala taas on tainnut sekä saada että menettää alueita, ehkä jopa osaksi samoja edestakaisin. Silloin voi olla että esittäminen samala kartalla on ainakin haastavaa. Toisaalta karttojen esityöksi sopii hyvin lähteistetty tiedonetsintä ja sanallinen kuvaus. --Urjanhai (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 01.42 (EET)[vastaa]

Tai siis dynaamisissa kartoissahan toki voi käyttää karttatasoja siten kuin paikkatieto-ohjelmissa, ja ehkä mahdollisesti laittaa niistä näkyvyyksiä pois ja päälle tms.--Urjanhai (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 01.51 (EET)[vastaa]

Hei! Siltä varalta, ettet huomannut tätä kahvihuoneessa, niin toin nuo sv-wikin valtuustomallineet ja tarvittavat moduulit fi-wikiin. Katso Malline:Paikkataulukko rivi. Jos sinulla on parempia ehdotuksia suomenkielisille teksteille tms., sano ihmeessä, niin voin muuttaa ne. --Outilein (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 19.15 (EEST)[vastaa]

Paljon kiitoksia mallineen kääntämisestä. En osaa sanoa tarvitsevatko lkp, nuors, pop, skp ja skyp omaa saraketta, mutta eipä siitä haittaakaan ole, kun eivät näytä tulevan automaattisesti näkyviin. Pitäisi varmaan sopia, missä järjestyksessä puolueet luetellaan taulukossa vasemmalta oikealle, jotta esitystavasta tulisi yhtenäinen. Joka tapauksessa tämän mallineen avulla saa tyylikkäämpiä taulukkoja kuin esimerkiksi artikkelissa Myrskylän kunnanvaltuusto. --Raksa123 (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 02.15 (EEST)[vastaa]

Tämän taulukon valtakunnallisen paikkavertailun perusteella mallineissa olisi tärkeintä ilmoittaa vähintään eduskuntapuolueiden (8 kpl) valtuustopaikat. Vuosina 1976 ja 1980 LKP on ollut merkittävä puolue, joten sen paikat kannattaa ilmoittaa myös. Muiden puolueiden saamia valtuustopaikkoja näyttää olleen hyvin vähän. Valitsijayhdistykset ovat saaneet paljon paikkoja, mutta alaviitteiden perusteella niissä on mukana myös joidenkin puolueiden paikkoja teknisistä syistä. Muut puolueet ja valitsijayhdistykset voisi ainakin aluksi luokitella sarakkeeksi "Muut" ja sitten myöhemmin selvitellä tarkemmin, minkä tahojen valtuustopaikoista on ollut kyse. Eduskuntapuolueiden osalta järjestys olisi VAS, SDP, VIHR, PS, KESK, KD, KOK, RKP, jos noudatetaan eduskunnan istumajärjestystä. "Muut" voisi ehkä laittaa oikeanpuolimmaiseksi sarakkeeksi. LKP oli esimerkkimallineessa sijoitettu Keskustan oikealle puolelle, jossa se varmaan voi olla. (Ping Käyttäjä:Urjanhai). --Raksa123 (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 02.33 (EEST)[vastaa]

Esimerkki on suoraan tuosta esimerkiksi antamastasi Hangon kaupunginvaltuustosta, josta otin kolme viimeistä riviä. Jos sinulla on ehdotus, missä järjestyksessä puolueet pitäisi olla, muokkaa ihmeessä esimerkkiä tai tee vaikka kokonaan uusi. Mallineessa ei sinänsä määritellä puolueiden järjestystä, vaan sitä voi käyttää missä järjestyksessä tahansa. Puolueet otin suoraan tuosta ruotsinkielisestä mallineesta, mutta niitähän ei tosiaan tarvitse kaikkia käyttää. --Outilein (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 14.33 (EEST)[vastaa]

Hei, ja anteeksi melkein krooninen väsymykseni muutamiin asioihin. Yleensä ne eivät koska jotain viime sodan jälkiseuraamuksia, joten puolustelen etten muista miten on sovittu.

Mites nämä tekemäsi luokkamuutokset esim. Suomen entiset kunnat tai olisko se Luovutetut kunnat..? Olen varmaan ollut sopimassa jotain päätöstä miten nämä luokitellaan. Voitko valaista minua jälleen kerran, miten se sovittiin? Palaan asiaan kun palaan reissusta (lännestä tällä kertaa), todennäköisesti 9.7. tienoilla. Hyvää Wikijatkoa t. --Höyhens (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 23.05 (EEST)[vastaa]

Kun aihe kiinnosti, koetin katsoa, mitä muokkauksia raksa oli tehnyt aihepiiriin 5.7.2017 paikkeilla mutta en löytänyt oikein mitään. Voitko laittaa diffiä, niin näkisi mistä muokkauksista on kysymys.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 17.39 (EEST)[vastaa]

Vaikka arvaankin nyt mihin viittat: Joskushan joku muu käyttäjä sai sapiskaa kun loi pieniä entisten kuntien järviluokkia, vaikka silloin esitettiin että jos on vain muutama järviartikkeli per entinen kunta, niin nykyisen kunnan järviluokka olisi riittävä, ja entisen kunnan osalta riittäisi luokittelu suoraan entisen kunjan luokkaan, koska vain muutaman artikkelin sisältävät luokat ovat turhan pieniä ja sokkeloisia. Tällöin tasapuolisuus em. toista käyttäjää kohtaan vaatisi, että jos hänen tällaiset luokittelunsa kumottiin, samaa vaadittaisiin muiltakin.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 18.00 (EEST)[vastaa]

Muistaakseni ainoastaan Säkkijärvi-artikkelista tuli poistettua kaksinkertainen luokitus. --Raksa123 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 12.12 (EEST)[vastaa]

Tiedoksi Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments. Sen yhteydessä on arkeologisten ja RKY-kohteiden ja niihin sisältyvien kohteiden ominaisuuksien lisäämistyötä wikidataan, katsoo ohjeet projektisivulla ja esim. omat muokkaukseni Wikidataan tänään: lisäilin Hämeen härkätiehen kuuluville teille kuulumista RKY-kohteeseen Hämeen härkätie ja sijainteja nykyisissä kunnissa. Itse en ehdi tehdä enempää mutta osanna paikallismaantieteellisiä muokkauksiasi luultavasti myös jonkin verran luokassa RKY olevia kohteita muokanneena ja niitä tuntevana pystyisit luultavasti tekemään tarvittavia muokkauksia. Jotkut voivat vaatia käsitteellistä työstämistä (ks. muokkauksiani fi-wikissä tänään) mutta suuri osa on normaalia viilailua. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 15.34 (EEST)[vastaa]

Lisäksi katso myös: https://www.wikidata.org/wiki/Talk:Q21130185 --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 15.34 (EEST)[vastaa]

Ja: https://www.wikidata.org/wiki/Property_talk:P131#Former_administrative_units Pingasin sinut sinne. Kun on tuo käsite populated place, niin ilmeisesti meillä on sekä ruotsin kuntia että ruotsin kaupunkeja että ruotsin taajamia, vasi o9nko niillä eroa, ja ovatko kummatkin "populated placeja" ja mitä populated place on oikeasti Suomeksi, ja miten Suomen kunnat ja kaupungit ja taajamat (ja Ruotsin vastaavat?) tulee asettaa wikidatassa suhteessa ominaisuuteen "populated place". En ehdi itse nyt perehtynään lainkaan, mutta wikidatan näkökulmasta tämä on kiinnostava.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 14.07 (EEST)[vastaa]

Kommentoin tuonne jotain. Populated place olisi suomeksi asuttu paikka. Ruotsissa kunnat olivat ennen kaupunkeja, kauppaloita tai maalaiskuntia, mutta nykyään ne ovat pelkkiä kuntia. Käytännön syistä fi-wikissä on vain esimerkiksi Oskarshamn (taajama ja historiallinen kaupunkikunta) ja Oskarshamnin kunta (nykyinen kunta), kun taas sv-wikissä on ainakin sv:Oskarshamn (taajama), sv:Oskarshamns stad (historiallinen kaupunkikunta) ja sv:Oskarshamns kommun (nykyinen kunta). Myös sv:Oskarshamns distrikt taitaa olla, muttei vielä sen käännöstä Oskarshamnin piiri (seurakuntien tilalle tulleet entisiä kuntia jokseenkin vastaavat piirit). Wikidatassa Suomen entiset kunnat olisivat mielestäni "Former administrative units", mutta asutut paikat (kylät, taajamat, koulupiirit, ehkä kaupunginosatkin) olisivat "populated place". --Raksa123 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 15.07 (EEST)[vastaa]

Hei! Laitoit Lohja-artikkeliin toiveen: "Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. ... Nämä olisi selkeämpi ryhmitellä Lohjan, Sammatin, Karjalohjan, Nummen ja Pusulan kyliin entisen kuntajaon mukaisesti." Onko sinulla mielessä esimerkkiä kunta-artikkelista, jossa kylät on lueteltu kuvaamallasi tavalla? Jjanhone (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 08.11 (EEST)[vastaa]

Vastaan sivusta: Kunta-artikkelit ovat tämän suhteen hiukan epätasaisia, mutta esim. artikkelissa Loimaa kyliä on lueteltu entisten kuntien mukaan. Samoin joissakin kuntamallineissa, esim. Malline:Salo. Myös viimeaikaisissa suurissa kuntaliitoksissa myös kunnat itse (ainakin Salo, ks. myös Luettelo Salon kylistä, ja Lohja numeroivat kylät järjestyksessä entisten kuntien mukaan ja numerointi kai on tehty Kotimaisten kielten keskuksen kanssa yhteistyössä.--Urjanhai (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 18.21 (EEST)[vastaa]

Loimaan artikkelin ja Salon mallineen ohella esimerkiksi näissä artikkeleissa näyttää noudatetun entisten kuntien mukaista kylien luettelointia:

• Eurajoki#Kylät
• Hämeenlinna#Kaupunkikuva
• Kurikka#Kylät
• Pälkäne#Kylät
• Pöytyä#Kyliä
• Raasepori#Kyliä ja taajamia (Tammisaaren osalta voisi jaotella vielä tarkemminkin)
• Luettelo Sastamalan kylistä

Muitakin esimerkkejä varmaan löytyy, mutta idea käy selväksi noista. --Raksa123 (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 21.47 (EEST)[vastaa]

Kiitos teille! Peukutan tuota Salon & Sastamalan mallia erottaa kylät omaksi artikkelikseen. Lohjallakin kyliä on kymmenittäin. Jjanhone (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 07.55 (EEST)[vastaa]

Siirretty sivulle Keskustelu luokasta:Asutut paikat Suomessa#Asutut paikat. --Raksa123 (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 20.35 (EEST)[vastaa]

Styvt jobbat med distrikten! -- Innocent bystander (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 22.40 (EEST)[vastaa]

Tack. Jag tänker först göra endast mycket korta artiklar över alla. Om man orkar, kan man sedan beskriva distriktenas förhållanden med församlingen 1999/2000 och tidigare svenska kommuner. Tanken var att i fi-wikis distriktsartiklar man handlar också socknen och landskommunen, eftersom man orkar inte skriva tre artiklar om nästan samma sak. Till exempel sv:Blidö socken, sv:Blidö landskommun och sv:Blidö distrikt blir endast fi:Blidön piiri. Det är ett väldigt stort jobb och kommer att ta en lång tid. --Raksa123 (keskustelu) 12. syyskuuta 2017 kello 21.46 (EEST)[vastaa]

Myös yhdistykselle tuli myös kyselyä, että haluattaisiinko osallistua Wikipedia at the Göteborg Book Fair -messuille ja lähinnä kyselen kiinnostaako sinua lähteä tuonne edustamaan Suomea jos saadaan rahoitus matkalle? Lähinnä se mitä voitaisiin saavuttaa tuolla on yhteistyö wmse:n kanssa. --Zache (keskustelu) 4. syyskuuta 2017 kello 17.50 (EEST)[vastaa]

Ja löydettiinkin tähän muuten yksi kiinnostunut. --Zache (keskustelu) 5. syyskuuta 2017 kello 05.22 (EEST)[vastaa]

Kiitos kysymästä, mutta en ole halukas osallistumaan. --Raksa123 (keskustelu) 12. syyskuuta 2017 kello 21.36 (EEST)[vastaa]

Minulla on pian valmiina 1000 järveä botilla ajettavaksi. Joukossa on järviä entisistä kunnista, mutta miten ne poimisi esiin etukäteen? Ajattelin, että niiden osalta voisi jo etukäteen vaihtaa luokittelua entiseen kuntaan (Lukka:Hauho, Luokka:Hauhon järvet,..). Onko sinulla sopivaa konstia tiedossa?--J Hokkanen (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 20.41 (EEST)[vastaa]

Kommentoin sivusta: Ei ainakaan heti tule mieleen muuta kuin MML:n Vanhat painetut kartat -palvelussa olevat vanhat peruskartat. Niiden lähestymiskarttoina olen käyttänyt vanhoja yleispiirteisempiä karttoja, kuten esim. vanhat gt-kartat (näistä on myös karttakirja mistä lie 1980-luvulta) tms. Sekä ympäristöhallinto että MML taitavat päivittää aineistonsa aina kunkinhetkiseen kuntajakoon, joten historiallisia kuntajakoja ei taida olla saatavissa avoimena paikkatietona. Vai tietääkö Käyttäjä:Susannaanas.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2017 kello 12.46 (EEST)[vastaa]

Aiemmistakin JHokkanenBotin muokkauksista on vielä tarkistamatta 17. huhtikuuta 2017 11.33 luotu Raimalammi ja kaikki sitä uudemmat. Voitko sanoa, minkä kaikkien nykyisten kuntien alueella Raimalammi, sen jälkeen luodut järviartikkelit sekä tulossa olevat sijaitsevat, niin sitten voidaan kartoittaa, mitä entisiä kuntia pitäisi lisätä. Helpompaa keinoa kuin katsoa Vanhat painetut kartat -palvelusta ei ole. --Raksa123 (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 14.21 (EET)[vastaa]

No "pian" on ehkä hätäinen ilmaisu. En tee sillä rintamalla mitään, ennen kuin entiset on tarkistettu. Sain juuri virolaiset järvet katottua ja nyt olen palanut Vanajan reitin valuma-alueen järviin. Ne katson loppuun, sekä päivitän vielä tästä uudesta 1000 järven alueesta ne jo olemassa olevat järvet, joiden sisältö on liian suppea, huonosti lähteistetty tai muuten ala-arvoinen. Eli ne kaikki. Olen jo kerännyt 1000 järven listaan kaikki perustiedot. Aloin siinä kehitellä ajatuksia, miten helpottaa esimerkiksi täsmennyssivujen päivittämistä. Se on vielä työn alla, mutta olen jo lisäillyt niihin manuaalisesti uusia linkkejä. Olin itsekin pohtinut "vanhat painetut kartat"-menetelmää, mutta en ole vielä keksinyt siihen mitään tietoteknistä menetelmää. Yksi aputoimi voisi olla muodostaa koordinaattien avulla suorakulmion, jonka sisällä kaikki järvet olisivat automaattisesti entinsen kunnan alueella (yhdessä sellaisen tiedon kanssa, että sijaitsevat samalla esim Hämeenlinnassa). Mutta senkin jälkeen jäisi vielä manuaalisesti tarkistettavaksi joukko järviä. Joten ideointi jatkukoon.--J Hokkanen (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 18.37 (EET)[vastaa]

Nyt on tarkistettu entiset kunnat vanhoista järvistä. Tarkastamattomia ovat kaikki 10. marraskuuta 2017 luodut eli Iso Arajärvi (Pälkäne) ja sitä uudemmat. --Raksa123 (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 00.25 (EET)[vastaa]

Huomasin kyllä, tarkkailulista "täyttyi ääriään myöten" muutoksista. Entisten kuntien luokka helpottaa omaa työtäni, sillä voi kirjoittaa artikkelin esittelyyn entisen kunnan nimen tarkenteeksi. Bottiajon 106 järven jatkokirjoittelussa menee vielä jonkin verran aikaa, mutta varoitan sitten myöhemmin järviprojektilaisia, kun alan ajaa loput 800 järveä. Kokeilin nyt botin ajamista "automaatilla" (teki siis hommat itsekseen, kun olin poissa) ja olen tulokseen tyytyväinen. Jatkossa on tarkoitus valita ajon järvet listalta käsin ja lisätä tulostettavaan tekstiin seudullisia piirteitä. Se on ehkä tylsää, mutta saadaanpahan artikkelin aloitusmuotoon kivenkovia faktoja riittävä määrä. Ne sulautuvat myöhemmin käsin tehtyjen lisäysten joukkoon huomaamattomasti osaksi manuaalista asiaa. Olen keksinyt keinon tunnistaa sen, kuuluuko jokin järvi entisen kunnan alueelle. Keino on matemaattinen ja vaatii kunnan alueen muuttamiseksi joukoksi kolmioita. Jos järven keskipisteen koordinaatit mahtuvat yhteen kunnan alueen sisällä olevaan kolmioon, on myös entisen kunnan sisällä, ja tunnistaminen on saanut positiivisen vahvistuksen. Tällaisia monikulmiotunnistuksia tarvitaan aluemaantieteessä yleisestikin ja erityisesti tietokonepelien hahmojen triangelipeitteiden käsittelyssä. En kuitenkaan osaa tehdä sitä, mutta sellainen on mahdollinen toteuttaa Excelissä.--J Hokkanen (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 12.52 (EET)[vastaa]

Mikseivät pienet ranskalaiskunnat ole pieniä? Oletko vapautettu muokkausyhteenvedoista? –Kotivalo (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 09.18 (EET)[vastaa]

Tällaista muutosta ei pitäisi merkitä pieneksi. Pieni-merkintä on merkki muille käyttäjille, että kyseinen muutos on niin ilmiselvä, että siitä tuskin kenelläkään on erimielisyyttä, eli esimerkiksi kirjoitusvirheen korjaaminen. Vaikka tässä olikin kyse vain yhden sanan poistamisesta, niin se muutti lauseen merkitystä, ja siitä näyttäisi olevan erimielisyyttäkin. Kyse ei ole siitä, onko määritelmä nyt oikein (en tiedä, en ota kantaa), vaan siitä että muutos ei ole itsestäänselvä, jolloin sitä ei pidä merkitä pieneksi. -kyykaarme (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 10.10 (EET)[vastaa]

Kahvihuoneessa oli 2016 keskustelua Pikkukaupunki. Tulkitsin keskustelun ja etenkin PtG:n kommentin niin, että "X on pikkukaupunki/pieni kaupunki..." voi muuttaa muotoon "X on kaupunki...". Tällaisten lisäksi joissakin artikkeleissa oli "X on pieni kylä...", joista olen poistanut noita pieni-sanoja, koska se pienuus riippuu aina siitä mihin vertaa. Mielestäni "X on pieni kunta..." sijaan voi myös sanoa "X on kunta..." ja jättää suuruuden tai pienuuden lukijan päätettäväksi. --Raksa123 (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 14.55 (EET)[vastaa]

En ole varma teenkö oikein, muta olen tullut tuon pienen muutoksen kanssa niin varovaiseksi, että en uskalla laittaa sitä merkintää kuin selvän kielivirheen tai wikityksen tai vandalismin torjunnan yhteydessä. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 03.42 (EET)[vastaa]

Samoin omasta puolestani olen pyrkinyt tekemään niin että jos on mahdollista, että muokkauksella olisi jokin sisällölinen tai johonkin asiaan kohdistuvaan näkemykseen tai muokkausnäkökantaan liittyvä ulottuvuus, niin en ole merkinnyt pieneksi. Tosin joskus voi käydä niin, ettei ehkä huomaa tai tiedosta tälläista ulottuvuutta. Vähän sama varovaisuusperiaate siis kuin palautustoiminnon käytössä: Jos voikin olla kysymys esim. näkemyserosta eikä välttämättä vandalismista tms., niin kumoamistoiminnon käyttö voi olla kohteliaampaa. --Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 09.28 (EET)[vastaa]

Olen kyllä itsekin poistanut noita "pieni kylä" mainintoja. Ne ovat Suomen kontekstissa lähinnä hellyyttäviä. Pikkukaupunki ei ole aivan niin tuulesta temmattu määre, mutta kovin liukuva, ellei ole jotain lähteistettyä luokitusta. Toisessa aihepiirissähän esim. Järviwiki tarjoaa lähteen sille, mikä on suuri, pieni tai keskikokoinen järvi Suomessa, ja näistäkin määreistä on joskus keskusteltu, mutta en muista lopputulosta. Joskus HS kirjoitti Hämeenlinnasta "pikkukaupunkina", mitä vähän ihmettelin, kun kyseessä on sentään maakunnan pääkaupunki. Tämä ehkä paljastaa käsitteen subjektiivisuuden ja suhteellisuuden. Muistan myös jonkun englanninkielisen kappaleen, jossa esiintyy ilmaisu "Helsinki town". Siinä on sitten kai suhteellisuutta toisin päin. (Vrt. Hector: "Ne tekee tästä jotain Nykkiä, vaikka melkein steissiltä voi skimboillakin skutsiin lykkiä")--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 09.40 (EET)[vastaa]

Hei! Muistathan kirjoittaa yhteenvedon muokkauksista sille varattuun kenttään. Yhteenvedon kirjoittaminen on erittäin suotavaa, sillä se helpottaa muutosluetteloiden (kuten Tuoreet muutokset -toimintosivun ja artikkelien historioiden) selailua sekä säästää artikkelin muokkaamiseen aikaisemmin osallistuneiden käyttäjien (= artikkelia tarkkailevien käyttäjien) aikaa, koska heidän ei tarvitse tarkastaa jokaisen muutoksen tarpeellisuutta erikseen. Kiitos! –Pahkiqaz (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 21.42 (EET)[vastaa]

Olen vuoden kehitellyt Suomen järvet-projektiin botti-menetelmää. Nyt se toimii hyvin, vaikka onkin työläs yhdelle miehelle pyöritettäväksi. Ajattelin kuitenkin kysyä, olisiko siitä mitään hyötyä Suomen kylät-projektissa? Vastaus on kyllä, mikäli kyläluetteloon olisi tarjolla (monesta eri lähteestä) tekstipohjaista ja numeerista tietoa. Vastaus on ei, mikäli tietoa on niin vähän, että siitä syntyisi "Hauki on kala"-tyyppistä tuotosta.--J Hokkanen (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 00.26 (EET)[vastaa]

Järvien kanssa botti toimii, koska järvet on melko selkeää rajata kartalta, viranomaiset ovat antaneet niille tunnuksia, yhdistäneet niitä valuma-alueiksi, luokitelleet ne kunnittain ja laskeneet järvien pinta-aloja. Kyliin liittyvistä hankaluuksista on viimeksi keskusteltu sivulla Keskustelu:Korpilahti, lopputulos Malline:Korpilahti. Jotta kylistä voitaisiin kirjoittaa botilla, jonkin lähteeksi kelpaavan auktoriteetin pitäisi

• päättää, mitkä kartalla olevat paikannimet ovat kyliä
• rajata kylät selkeästi kartalle
• sen jälkeen jonkun viranomaisen laskea niihin liittyviä tilastoja.

--Raksa123 (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 00.39 (EET)[vastaa]

Lähtökohtana olisi oltava jokin identifioiva määre. Sen ei tarvitse olla yksikäsitteinen nimi (ei järvissäkään ole) vaan esimerkiksi rekisterinumero (järvinumero). Julkaistavaksi tulisivat nykyään merkittävät kylät tai kulmakunnat, muuta jäisivät tekteihin maininnan tasolle tai luetteloon (näin myös järvissä). Tarvitaan alkajaiseksi viranomaistaulukko, jossa olisivat kaikki taajamat, kylät ja ehkä kulmakunnat. Järvissäkin olen huomannut, että virannomaisnimet eivät ainavastaa karttanimiä, joten ne olisi osa-alueittain tarkistettava (toivottavasti on koordinaatit). Karttarajaus ei ole vielä alaani, joten passaan. Meidän luomaan taulukkoon olisi saatava ne tilastonikkarien käyttämät tunnisteet, jotta heidän tilastonsa osuvat meidän systeemiimme. Alla Urjanhai vannoi Wikidatan nimeen. Se on yksi tapa laajentaa artikkelin sisältöä, mutta koska meillä on suomenkieli, on se kekseliäisyyttä vaativa tapa. Ehkä tietolaatikko sopisi tähän paremmin tai tekstin joukossa oleva mallineen luoma taulukko. Kun perusteet ovat kunnossa, sopii botti hyvin uusien kerättyjen tietojen lisäämiseen kymmeniin tai satoihin artikkeleihin. Silloin kerätystä tiedosta muodostetaan asian esittävä lause, joka on identifioitu kylään. Kun botti hakee artikkelin ja tarjoaa sille lauseen tai tekstinpätkän, käyttöjä (minä/sinä) merkitsee sen lisäämiskohdan artikkelin johonkin kohtaan. Sen jälkeen botti lisää sen tekstiin, tallentaa sen ja avaa seuraavan artikkelin (jne).--J Hokkanen (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 20.04 (EET)[vastaa]

Maarekisterikylät on määritelty, eli se on päätetty, ja niistä taitaa olla jopa Excel-taulukko kunnittain netissä MML:n sivuilla, mutta se ei tuota vielä muuta kuin HOK:n. Rajatkin sisältyvät avoimenba datana olevaan MML:n kiinteistörja-aineistoon, jossa on kiinteistöjen rajat. Kun kiinteistötunnus on muotoa XXX-YYY-ZZZZ-ÅÅÅÅ niin siinä numero YYY on kylätunnus. Jos joku vapaaehtoinen haluaa ja osaa, niin hän voi tästä luoda kyläkartan. Itse esim. eräässä hankkeessa loin yhdestä kunnasta kyläkartan (vie noin muutaman minuutin), mutta koko Suomi taitaa ylittää koodaustaitoni. Kuitenkin esim. Turun karttapalvelussa näkyy olevan yhtenä tasona (layer on suomeksi "taso", ei "kerros") kylänrajat, jotka arvatenkin on tuotettu juuri näin. Joukkoistetuissa hankkeissa (googlaa Mapant) on koko suomen laserkeilauspisteaineistoista tuotettu korkeuskäyrä, ja jos on koodaustaitoa niin joku halutessaan voisi ehkä tehdä saman kylänrajoille, eikä ehkä välttämättä vaatisi edes joukoistamista, mutta eri asia lähteekö kukaan sellaista tekemään. Tietysti voi tutkia, onko joku ehkä sen jo jossain tehnytkin. Tilastotiedoista lienee olemassa väkiluku jollain viranomaisella, mutta en tiedä onko data avointa. Eräästä kunnasta eräs paikallislehti oli joskus kaivanut jostain viranomaistiedoista kunnan kylien väkiluvut mutta en tiedä oliko tästä ollut irroituskustannuksia tms. Onko muuta tietoa kylittäin, en osaa sanoa enkä ehdi ruveta kaivamaan, mutta epäilen. Voi olla että tuo väkilukutietokin liittyy väestökirjanpitoon (vrt. "henkikirjakylä").

Kuitenkin epäilen, kannattaisiko tällaiseen ryhtyä. Luultavasti epäselvyyttä jäisi niin paljon, että valtakunnallisesta aineistosta muodostuisi monsteri, jonka perkaaminen olisi yhtä suuri työ kuin kirjoittaa samat artikkelit suoraan käsin, ja suoraan käsin kirjoittaen tulos olisi kuitenkin parempi.

Tietenkin voisi koota esim. kunnittaiun excel-taulukoita, joihin olisi täytetty tietyn sabluunan (= artikkelimalli) mukaan taulukkoon kylistä tietoa, mutta tämä tieto luultavasti pitäisi koota eri lähteistä käösin ja laittaa kullekin riville lisäksi vielä lähde omaan kenttäänsä. Mutta siinäkin jälleen herää kysymys, kumpi on pienemmän riesan tie: kirjoittaa artikkelimallin mukaan sauoraan vaiko tuon taulukon kautta. Kuitenkin tieto siihen taulukkoonkin pitäisi koota käsin ja aivotyöllä moninaisista ja vaihtelevista lähteistä tai luoda monimutkaisilla paikkatietokyselyillä.

Sinällään kylklä artikkelimallia kylälle voisi pyrkiä luomaan. Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että sama artikkelimalli kävisi kaikenkokoisiulle alueille suurista valtioista pieniin kyliin, mutta tätä voi myös epäillä: osa merkittävistä ominaisuuksista on sellaisia, joita esiintyy vain joissakin osissa hierarkiatasojatkumoa, eikä siksi täsmälleen sama jäsennys välttämättä sovi kaikille aluetasoille. Samoin eri maissa aluyeyksiköiden hierarkiat ja tehtävät voivat olla erilaisia, eikä siksi välttämnättä ole myöskään mitään globasalin "kylän" artikkelimallia. (Samastahan on keskusteltu myös mallineissa, missä suurissa metroipoleissa ja pienissä kylissä kuitenkin on käytössä sama malline. Artikkelimallien kehittäminen kuitenkin on oma iso työnsä. Se vaatii huomattavaa pohdintaa, mitä kaikkea jostain kylästä tai alueesta tulisi kertoa ja tämän hyvin tarkkaa jäsentämistä, ennewn kuinh pääsisi täyttämään taulukkoa, ja lisäksi suuren osan tiedoista joutuisi muodostamaan itse moninaisiua lähteitä kaivamalla ja tuottamaan taulukon kentän pikemminkin lähteisiin perustuvalla luovalla tutkimuksella kuin mekaanisesti poimimalla. Tietysti osan pystyisi poimimaan mekaanisestikin: "Kylän alueelle osuvat osittain tai kokomnaan seuraavat järvet", tämä menee paikkatieto-ohjelmassa sql-kuselynä. Tosin kylän tapaksessa sillä aikaa kun kyselyn ohjelmoi, ne jo katsoo kartastakin. (Ja kunittainen tietohan onkin jo Järviwikissä.) Kuitenkin jos tällaista edes harkitsisi, niin liikkeelle pitäisi lähteä artikkelimallista, so. mitä kaikkia sarakkeita ja mitä mahdollisia sarakkeiden vaihtoehtoisia arvoja juuri kylän kohdalla olisi. Ja koska Wikidata, niin tätä tuskin kannattaisi tehdä muualla kuin wikidatassa.

Wikidatassa taas on paljon korjaamista jo valmiiksi: viimeksi kun katsoin, niin siellä oli määritelty "suomen entisten kuntien kylät" "entisiksi kyliksi", mikä perustuu joko kone- tai sanakirjakäänösvirheeseen tai koko asian täydelliseen tajuamatta jäämisen. Muistaakseni kävin sen sinne johonkin sanomassa, mutta en tiedä onko sitä(kään) korjattu. Kun tuota monumenttivalokuvauskilpailua tehtiin, niin wikidatasta löytyi korjattavasa hirveästi. Niitä me eri aihepiirejä runtevat wikipedistit pystyisimme hyvin korjaamaan, mutta itse en nyt ehdi. Lisäksi juuri siellä tulee käsitemäärittelyjä kuten "asuttu paikka" eli oliko se nyt "populated place". Niissäkin on korjaamista, kun ne ovat siellä miten sattuu. Siksi myöskään käsitteitä, kuten esim. tämä "asuttu paiukka" ei tulisi fi-wikipediassa määritellä sen mukaan, miltä ne mahdollisesti tuntuvat ja kuulostavat suomenkielisinä ilmnaisuna korvaan vaan juuri wikidatan mukaan niin että eri kieliset ilmaisut vastaavat toisiaan (koska alun perinkin esim. tämä "asuttu paikka" aivan ilmeisesti on kansainväliunen käänöslainaväännös!). Esimerkiksi kylä on kaksi asiaa: asutuuna paikkana se on asumusrykelmä (tai se ruutuaineiston taajamaa alemnman tason vastaava asutuskeskittymä), mutta maarekisterikylänä se onkin lopulta hallinnollinen alue ja käsitttää sen asutusrykelmän ohella haja-asutusaluetta. Tietysti haja-asutusaluekin on asuttu paikka, mutta se on silloin humanistisen maantieteen käsite eikä tilastoruutuasumusrykelmän määrittelyä. (Vrt. jonkun pitäjänhistorian nim : "erämaasta eletyksi paikaksi"). Silloin siis hallinnollinen alue maarekisterikylä X sisältää asumusrykelmän asuttu paikka kylä X. Ja vastaavastihan kaikkiin maarekisterikyliin ei muodostu asutusrykelmää, ja ja joku asumusrykelmä voi osua useampaan maarekisterikylään.

Eli väistämättä tässä päädytään wikidataan. --Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 07.02 (EET)[vastaa]

Tätähän voisi testata avaamalla vaikkapaikkatietoikkunaan tai lounaispaikkaan erilaisia karttatasoja ja katsomalla mitä tarinaa niistä syntyisi ja sitten koodaamalla tarinan wikidataan: Pitkäjärvi on kylä kunnassa Somero maakunnassa Varsinais-Suomi. Sen alueelle osuu väestöruutukylä pitkäjärvi jossa on X asukasta. Kylän haja-autusalue mukaan lukien maarekisterikylässä on Y asukasta. Kylän alueelle osuu historiallisen ajan muinaisjäännös Pitkäjärven kylätontti. Lisäksi kylän alueella on yksi määrittelemätön kiviröykkiö. Kylän alueelle osuu maakunnallisesti merkittävä maisema-alue Paimionjokilaakso Somerolla ja koskella (johonkin muuhun kylään voi osua joku valtakunnallinenkin kohde) ja paikallishistoriallisesti merkittävät rakennukset Långsjön kartano, Hovirinnan kievari, Kennin talo, Nummi-Jakasen ja ali-korpilon talo. (Mutta kun talot eivät ole merkittäviä ne eivät ole wikidatassa, mutta ne ovat maakuntamuseon rakennusinventointidatassa, josta ne voitaisiin poimia.) Kylän kautta kulkee matkailutie Hämeen härkätie (seutie 2802). Kylän alueelle osuu järvi Pitkäjärvi ja joki Paimionjoki ja joen paimionjoki sivujoki Puostaanoja eli Palojoki. Kylän alueelle osuu osittain Natura 2000-suojelualue Reksuo. Jos kaikki tämäntapaiset syöttää wikidataan, niin sieltä pullahtaa sitten ulos valmista proosatekstiä napinpainalluksella.--Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 07.19 (EET)[vastaa]

Esitin ylempänä ideani, jolla wikidataa käyttämättä asioita voisi lisätä tekstiin. Zachelta sain osaviittaa, miten voidaan luoda wikidatasta lauseita julkaistavaksi, mutta se vaatii vielä jatkokehittelyä. Vertailun vuoksi, julkaisin 850 järveä ja liitin niihin wikidatatietueet, joihon lisäsin noin 6-8 lisätietoa. Artikkelit julkaisin vaaditut 5 kpl minutissa ja samalla päivystin tapahtumaa luomalla wikidatatietueet 50 kpl erissä. Loput WD-lisäykset tein jälkeenpäin, kun minulla oli koko data käytössäni. Siitä syntyi istumatyötä kaksi ja puoli tuntia. Varsinainen työ oli harrastaa tiedot kasaan ja sitä puuhasin muun oheella syyskuusta alkaen. Data oli valmiina jo marraskuun alussa, mutta pidättelin julkaisua toissapäivään, koska edellinen valuma-alue oli vielä tarkistamatta.--J Hokkanen (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 20.12 (EET)[vastaa]

Kylien käsittely helpottuisi, kun määriteltäisiin kylien nimet ja rajat, ja olisi käytössä tilastoa kylistä:

1. Kun kylinä pidetään maarekisterikyliä ja koulupiirejä, niin on kohtuullisen helppo päättää, mitkä paikannimet Suomessa ovat "kyliä", jolloin kylien luettelointi kunnittain onnistuu. Koulupiireihin liittyvien paikannimien selvittely on kohtuullisen helppoa, mutta maarekisterikylissä on melkoinen työ poistaa naapurikuntien kylien pienet osat.
2. Jos haluaa saada selkeän ja koulupiiritkin huomioivan rajakartan, niin joutuu ihan itse keksimään ja piirtämään kylille selkeämmät nykyajan asutukseen nähden mielekkäät rajat. Silloin kartalta olisi helppo todeta, missä vaikkapa Kalsun rajat ovat. Kylien rajaamisprojekti pitäisi kuitenkin toteuttaa jossain muualla kuin Wikipediassa niin, että siinä muodostuisi lähteeksi kelpuutettava aineisto.
3. Vaikka rajat periaatteessa voisikin piirtää oman mielensä mukaan, niin tilastoja kylistä ei silti vielä olisi.

Jos joku osaa koodata kartan saatavilla olevista (historiallisten) maarekisterikylien raja-aineistoista, niin on ansainnut Wikipedian Hirvensydän-palkinnon. Avoimien aineistojen tiedostopalvelussa on Kiinteistörekisterikartta, jonka vektoriversio sisältäisi kaikki kohteet. Suomi on kuitenkin tuossa pilkottu todella moneen osaan, sillä yhtä peruskarttaruutua kohti on neljä vektoritiedostoa kiinteistöjen rajoista ja tunnuksista. Jos joku osaisi

• koota aineiston yhteen
• kunta- ja kylänumeron perusteella muodostaa mekaanisesti kunkin kunnan kylät
• värittää kylät samalla värillä niin, että klikkaamalla näkyvät (samassa kunnassa olevat) kylän osaset
• hankkia sopivan pohjakartan, jonka päälle rajat asetetaan
• tehdä edelliset karttapalvelun muodossa pelkkien kuvatiedostojen sijasta,

niin sitten olisi historiallisista maarekisterikylistä kunnollinen kartta saatavilla. --Raksa123 (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 20.20 (EET)[vastaa]

Todettakoon että ainakin joissakin kunnissa on tullut vastaan karttoja koulupiirien rajoista. Niitä kuitenkin on todennäköisesti vaihtelevasti, ja useimmiten pikemminkin kai arkistoissa kuin julkaistuina. Lisäksi koulupiirijako on muuttunut jatkuvasti kun ensin on tullut uusia kouluja ja sitten kouluja on lopetettu. Siksi kooulupiiri on historiallisesti hyvin epästabiili. Käytännössä se mitä itse olen tarkoittanut täällä koulupiirillä, on sama kuin artikkelissa Suomen kylät esitetty talouskylä. Joskus se voi olla samaniminen kuin joku (rekisteri)kylä, mutta voi käsittää joko sitä pienemän tai sitä suuremman alueen. Jos halutaan joku mielekäs poikkileikkaus, niin tyypillisellä suomalaisella maaseudulla se olisi vaihe, jolloin kouluja on ollut eniten, siis käytännössä kai yleensä 1960-luvun alkupuoli. Usein näistä on karttoja myös 1970-luvun kunta- jas seutusuunnitteluaineistoissa, missä voi olla listattuna myös esim. kylien palveluita. Talouskylissä kuitenkin ajallinen epämääräisyys on edelleen ongelma. --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 20.53 (EET)[vastaa]

Rekisterikylissä taas on se ongelma, että jos vertaa karttoihin rsim. artikkelissa maarekisterikylä tai Suomen kylät, niin eri aikoina erilaiset maanmittaustoimitukset ovat deformoineet kyliä enemmän tai vähemmän (ja nykyaikaa kohti myös esim. tiealueet, yhteismetsät ym.). Ja muutenkin kylissä on pirtaleisuutta, mikä yleensä johtuu siitä että sama jakokunta on voinut sisältää monta kylää. Selkeitä karttoja pitäjittäin siis saataisiin jakokunnittain. Vanhoissa pitäjissä kuten Mynämäki tosin koko pitäjänkin metsät ovat voineet olla yhteisiä ja jopa suurion osa pitäjästä on voinut olla metsämaiden osalta samaa jakokuntaa. Ja lisäksi kun suurten kaupunkien keskustoissa taitaa olla kiinteistörajakartassa kyliin perustumaton tonttijako, niin tästä tulee suuria aukkoja (esim. Turun karttapalvelussahan on kyllä kyläjako omana karttassonaan, eli tieto kyllä voi joskus olla jossain muualla). Siksi koko Suomen kartta olisi lähinnä jonkinlainen "repaleinen" likiarvo, ja sen aikaansaaminen jää siis riippummaan siitä, haluaisiko joku sellaisen tuottaa.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 21.07 (EET)[vastaa]

Toisaalta kun nyt on vanhat painetut kartat, niin itse olisin kiinnostunut entisten kuntarajojen tuottamisesta niiden avulla. Mutta siinähän taas noita kyliä käyttämällä voisi tuottaa niiden rymittelyinä myös karkeasti entiset kunnat ja sitten tarkentaa nämä vanhoista painetuista kartoista. Mutta sekin olisi suuri työ. Ja lisäksi monien kuntien rajat ovat muuttuneet useaan kertaan pienissä palasissa. Joistain kunnissa myös näistä on kartttoja esim. kaupunkien kartttapalveluissa tai historiateoksissa tai jopa wikipediassa. Siksi valtakunnallinen kartta olisi hyvin suuritöinen ja kuntakohtaisetkin kartat suuritöisiä. Tosin joistain kunnista tai kaupungeista niitä olisi hyvin kiinnostava tehdä. --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 21.15 (EET)[vastaa]

Open Street Map on eräs hanke missä tällaista tietoa voisi olla, mutta kun siellä mennään vasta nykyisessä maastotiedossa, niin sekin on ikuisuusprojekti. --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 21.15 (EET)[vastaa]

Tämä muokkaus vaikuttaa hyvältä aiakin tuossa tapauksessa. Isommissa kaupungeissa (esim. Turku tai Pori) noin ei ehkä voi tehdä, mutta tämä on osa sitä kokemusperäistä harkintaa, jota hanke tuottaa edetessään. Kun alueet muutenkin on ohjeistettu esittämään (sini)linkkeinä, niin tuossakin kuitenkin voisi tuon kunnan itsensäkin ehkä lasittaa sinilinkkinä. - Mutta tämä vain omana pähkäilynäni.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 21.26 (EET)[vastaa]

Kiitos panoksestasi viikon 06 kilpailussa vuonna 2018. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|vaaleanvioletti|viikko=06|vuosi=2018}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Yritykset ja tavaramerkit. Onnea matkaan! Terveisin Geohakkeri ja UKBot (keskustelu) 12. helmikuuta 2018 kello 18.31 (EET)[vastaa]

Lisätty sivulle Käyttäjä:Raksa123/Palkinnot. --Raksa123 (keskustelu) 15. helmikuuta 2018 kello 00.30 (EET)[vastaa]

Onnittelut! Voitit viikon 09 kilpailun vuonna 2018! Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|sininen|viikko=09|vuosi=2018}}
{{VK palkinto|hopea|viikko=09|vuosi=2018}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Naiset. Onnea matkaan! Terveisin Lentokonefani ja UKBot (keskustelu) 5. maaliskuuta 2018 kello 08.33 (EET)[vastaa]

Lisätty sivulle Käyttäjä:Raksa123/Palkinnot. --Raksa123 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2018 kello 14.46 (EET)[vastaa]

Hei, Lempaalan Vaskelasta kirjoitetaan että SE on mainittu Novgorodin verokirjassa v 1500. Kuka tietäisi asiasta lisää? Sukuani on aikoinaan mennyt sinne Wake miesten puolisoiksi  –Kommentin jätti Kari.Swahn (keskustelu – muokkaukset)

Hei, jos laitat kysymyksen sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti), niin siellä joku voisi osata neuvoa, mistä saa lisätietoa. --Raksa123 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2018 kello 13.05 (EET)[vastaa]

Aiheesta oli joskus puhetta. Satuin tutkimaan MMH:n uudistusten luetteloa: [6], [7], [8], [9]. Näistä käy ilmi rajamuutoksia silloisella kauppalalla 1951. Vuonna 1951 liitettiin kauppalaan osia Hirvikosken kylästä ja jotain lisää 1956, 1951 Juvan kylä kokonaan, 1951 loput Vesikosken kylästä, josta osia oli litetty aiemmin 1922, ja 1951 Mäenpään eli Ylistaron mäenpään kylä kokonaan. Loimaan kotiseutumuseossa on esillä painettu Loimaan pitäjänkartta 1930, jossa tämä aiempi raja myös näkyy (voi löytyä myös esim. Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta, mutta en ole ehtinyt tutkia, löytyykö nykyisellään mistään netistä). Jos sitä vertaa vanhimman peruskartan kylänrajoihin, niin nähdään, että Loimaan kauppalasta tuli Ypäjän rajanaapuri vasta 1951. Sitä ennen kauppalaan kuulunut Kemppilän kylä ei ulottunut Ypäjän rajalle ja Ypäjään rajoittuva Mäenpään kylä ei kuulunut kauppalaan ja Vesikosken kylän Ypäjään rajoittuvat tilat kuuluivat vielä maalaiskuntaan mutta tulivat 1951 kuulumaan kauppalaan niin kuin myös koko Ypäjään rajoittuva Mäenpään kylä. Lisäksi myöhemmin joskus vuosituhannen vaihteen jommalla kummalla puolen liitettiin Loimijoen pohjoispuoliselta osaltaan Ypäjään rajoittuvan Sieppalan kylän Loimijoen pohjoispuolinen osa maalaiskunnasta kaupunkiin hiukan ennen kuin koko maalaiskunta liitettiin kaupunkin. Alkujaan Loimaan kauppalaan siis kuuluivat vain Peltoisten ja Kemppilän kylät ja osia Vesikosken kylästä ja tällöin se oli kokonaan maalaiskunnan ympäröimä. --Urjanhai (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 02.08 (EEST)[vastaa]

Tähänhän liittyy myös ennustus, jonka teki noita Prättäkitti: "Maa vyötetään rautaisella vanteella ja Peltoisten Välimetsään tulee kaupunki." Loimaan rautatieasema tosiaan näkyykin osuvan juuri Peltoisten kylään, eli ennustus siis toteutui. (Tosin eri asia onko ennustus todellisuudessa syntynyt ennen vai jälkeen kuin näin tapahtui.)--Urjanhai (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 09.54 (EEST)[vastaa]

Vanhoissa painetuissa kartoissa vanhimmat Loimaan peruskartat ovat vuosilta 1962 ja 1963, joten onko jossain vielä vanhempiakin? Luettelo osakuntaliitoksista Suomessa (toistaiseksi 1935 eteenpäin ja 1970-luvun loppuun asti) sisältää vähintään 1 asukkaan asuttamien alueiden siirtoja

• kunnasta kaupunkiin 1938 (1 as.)
• kaupungista kuntaan 1939 (1 as.)
• kunnasta kaupunkiin 1951 (1 547 as.).

Sieppala siirrettiin joskus 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Muuten kun Avoimissa aineistoissa on vektorimuotoinen kiinteistörekisterikartta, niin paikkatieto-ohjelmassa pystyy melko helposti suodattamaan kartasta tietyn kylän rekisterinumeron sisältävät kiinteistöt. Ainoa ongelma on, että karttalehdet ovat kooltaan todella pieniä, joten pitää ladata monta eri tiedostoa kokonaisen kunnan saamiseksi. --Raksa123 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 14.27 (EEST)[vastaa]

Vanhimpien peruskarttojen ajankohta vaihtelee huomattavasti eri osissa Suomea kartoituksen etenemisen mukaan. Aivan ensimmäisiä lehtiä on jopa 1940-luvun lopulta ja osasta voi puuttua kiinteistörajat. Loimaalla ensimmäisewt lehdet ovat 1960-luvulta ja esim. Pohjois-Satakunnassa 1970-luvulta. Ennen peruskarttoja tehtiin pitäänkarttoja 1:20 000 kahdessa lehtijaossa: polyedriprojektiossa, jossa lehtijako poikkeaa peruskartoista, ja suppeammilta aliueilta peruskarttaa vastaavassa lehtijaossa. Näissä näkyvät myös tilan, kylän ja kunnan rajat. Suuri osa lehdistä on 1920-luvulta mutta viimeisiä tehtiin kai vielä 1950-luvulla. Maanmittausalaitoksen artkistossa Jyväskylässä on pitäjänkartoista myös väritetty sarja johon on käsin lisäilty sekä piirrosmerkinnöin että tekstein tietoja osakunaliitoksista (NÄITÄ OLEN NÄHNYT esim. valkeakosken alueella) ainakin 1960-luvun alkupuolelle, ehkä pidempäänkin. Painettuiona näitä karttoja on epätäydellisesti Kansallisarkistossa käyttökarttakokoelmassa ja täydelisemmin Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa. Näistä kaikista kolmesta arkistosta voi myös tilata karttojen skannauksia laadukkaina 300 dpi kuvatiedostoina hintaan joka ainakin joskus on ollut noin 10 euron luokkaa per tiedosto. MML:n osalta tilaus ei tapahdu arkistossa vaan MML:n toimipisteissä. Toisinaan kopioita osakuntaliitoksia koskevista asetuksista on myös yllä linkitettyjen uudistusten luettelojen alussa kunkin kunnan osiossa, mutta niitä on näköjään vain osassa kunnista, esim. loimaan kohdalla ei ollut. Kuitenkin asetuskokoelmat on julkaistu, joten sieltä nitä voisi yrittää kaivaa (en o9le ehtinyt tutkia, onko netissä). Usein osakuntaliitoksista on tietoja myös pitäjänhistoroissa. Itse olen ennen tietojen avaamista jossain hankkeissa käyttänyt noita kiinteistötietoja joko ostettuina tai hankkeessa mukana olleen tahon luovuttamina ja niilllä tosiaan saa piirrettyä kyläarttoja tuolla tavoin. Tosin esim. tie, yhteiset alueet, yhteismetsät ym. jävt ulkopuolelle, ja lisäksi kaiken aikaa on tapahtunut maanmittaustooimituksia, joissa on mukana tiloja eri kylistä niin että kylänrajat näiden tuloksena muuttavat muotoaan. Nyt kun sama data on netissä avoimerna, se on tosiaan lehdittäin ja yhdistelyä joutuisi tekemään. Jos osaisi koodata, niin yhdistelyn voisi ehkä automatisoida. Yhdistetystä aineistosta haku ja visualisointikin onnistuu helposti muutamassa minuutissa.--Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 10.25 (EEST)[vastaa]

Paitsi lehtijakoisina noita pitäjänkarttoja julkaistiin ainakin joistain kunnista myös kunnittain. Eri yhteyksissä niitä on tulklut vastaan eri kunnista. Niissä mittakaava voi olla muukin kuin tuo 1:20 000, useinn hiukan pienempi. Esim. tuo Loimaan kotiseutumuseolla oleva oli sellainen. En ole tutkinut onko niitä missään netissä. Luultavastio niitä kuitenkin pitäisi olla Kansalliskirjaston Frnnica-kokoelmassa, mutta en tiedä onko esim. Kansallisarkistossa. Siellä on vastaavia painettuja karttoja pikemminkin satunnaisesti. Tai onko MML:n arkistossa. Myös karttoihin erikoistuneissa divareissa näitä voi olla mutta ne myös ovat luultavasti hyvin haluttuja.--Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 10.33 (EEST)[vastaa]

Kansalliskirjastolla pitäjänkarttatiedostoja on 63 kappaletta netissä. --Raksa123 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2018 kello 21.12 (EEST)[vastaa]

Erinomaista. Nämä ovat mm. juuri sitä sarjaa, johon tuo Loimaankin kartta kuului. Nyt puuttuvat enää lehtijakoisina tehdyt pitäjänkartat. –Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 01.17 (EEST)[vastaa]

Mikähän noiden lisenssi on? Joka tapauksessa käyvät lähteiksi ja ovat todella hyvä lähde.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 01.18 (EEST)[vastaa]

Mutta tallennusmuoto hankala: pdf, jossa kartta aivan tarpeettomasti hajoaa selaimessa kahdelle sivulle allekkain.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 01.23 (EEST)[vastaa]

Tai siis ero on näköjään vain siinä, että kun KA:ssa isot kartat on kuvattu kahdessa osassa ja julkaistu erillisinä jpg-kuvina, niin tässä ison kartan eri skannauksissa kuvatut osat on yhdistetty samaan pdf-tiedostoon. Eli kummassakin se, joka haluaa yhdistetyn tiedoston, saa tehdä yhdistämisen itse.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 01.30 (EEST)[vastaa]

Lisenssi täytyy varmistaa jokaisesta tiedostosta erikseen, mutta esimerkiksi tässä ja muissakin vilkaisemissani se on "Public Domain". --Raksa123 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2018 kello 12.26 (EEST)[vastaa]

Kun joku kysyi jostain kartoista, niin saatoin jakaa edelleen esim. yllä annettuja linkkejä. Aiemmin listattiin netissä olevia karttoja jonkun fi-wikin karttaprojektin sivuille Wikiprojekti:Historialliset kartat. Kun projekti liittyi johonkin rahoitettuun hankkeeseen, sivustoa ei ole taidettu ko. hankkeen aikoinaan päätytyä päivittää.

Sivustoa (tai oikeastaan lähinnä sen alasivuna olevaa linkkilistaa) voisi ehkä yrittää (kuka vain ehtii) yrittää muuttaa "ajattomammaksi" ja ei hankespesifiksi niin että se sisältäisi esim. päivitetyn ja päivitettävän listan digitaalista historiallisista kartoista netissä ja ehkä vielä erikseen omana toisena alasivunaan laajemmin linkkejä ja resursseja historialliseen kartta-aihepiiriin wikimedian projektiperheessä. Ja yllätys yllätys, näyttää että juuri nyt en itse ehdi. (Ja kun en ole projektin "omistaja" niin ehkä tuo paremmin sopiikin sivun "perustajalle", jos hän ehtii - ei voi nyt tosiaan puhua edes co-founderista, kun Käyttäjä:Susannaanasin panos oli niin suuri.) - Mutta ainakin me sivun suomalaisia karttalinkkejä muokanneet voisimme pystyä päivittämään linkkilistaa.

Toisaalta siltä osin, kuin esim. palvelut tai aineistokonaisuudet, joissa karttoja tai muita aineistoja on, ovat artikkelin aiheina tai sisältönä mdrkittäviä, jotain voisi sijoittaa artikkeliavaruuteenkin, vähintäänkin selostuksia linkkeineen, minkälaisia aineistoja missäkin palvelussa on. Tällainen artikkeli on esim. Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Siellä on karttojen ohella suunnaton massa myös muita lähteitä kuin karttoja, jotka yhtä lailla ovat kiinnostavia.

Ping myös Käyttäjä:Lentokonefani, Käyttäjä:Susannaanas, joskin epäilen, ehtivätkö hekään sen paremmin.

Toisaalta, mikäänhän ei estä hakemasta tällaiseen rahoitusta esim. Wikimediasäätiöltä. Nyt vain on niin kiire että en ehdi tätäkään. Jos joku ehtii, niin voin kyllä olla kiinnostunut ja yrittää ehtiä.--Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 11.03 (EEST)[vastaa]

Uusiksi: Ping myös Käyttäjä:Lentokonefani, Käyttäjä:Susannaanas. --Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 11.05 (EEST)[vastaa]

Tai kun katsoin sivua niin päättyneen (tai joukkoistettuna jatkuvan) projektin sivustona se on ihan hyvä nytkin), mutta tuo alasivu: Wikiprojekti:Historialliset kartat/Kartta-aineistot olisi se, mikä kaipaisi päivitystä. - Joskin tietysti se mitä on mahdollista sijoittaa artikkeliavaruutyeen, on syytä sijoittaa sinne.

Voisi myös kirjoittaa artikkeleita eri kartoista, tyyliin Kalmbergin kartasto (ping Käyttäjä:J Hokkanen), jolloin artikkelin luontevaa sisältöä olisi muun ohella tieto siitä, missä ko. karttoja on netissä. Tätä voisin itsekin tehdä sitten kun ehdin (mutta se on eri asia milloin näin tapahtuu) tai jos joku maksaa tai jos ehdin laatia rahoitushakemuksen. Tämä artikkelien kirjoittaminen eri karttasarjoista olisi luultavasti paras ratkaisu, koska tietenkin kaiken sen, mikä voi olla artikkeliavaruudessa tulisi olla artikkeliavaruudessa, ja jos on esim. artikkeliavaruuteen soveltumatonta luettelotyyppistä dataa, niin sittenkin on vielä syytä tsekata muut Wikimediaprojektit.--Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 11.20 (EEST)[vastaa]

Ehkä pitäisi olla artikkeli Suomen kartat tai Luettelo Suomen kartoista, jossa kerrottaisiin, mitä kaikkia karttoja Suomesta on laadittu ja nuo Wikiprojekti:Historialliset kartat/Kartta-aineistot -sivulla olevat linkit saisi ehkä jotenkin ujutettua lähdeviitteiksi. Aiheesta muualla -osioksi tuollainen lista taitaa olla liian pitkä. --Raksa123 (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 12.25 (EEST)[vastaa]

Artikkelissa Suomen seutukunnat mainitaan, että seutukunnat eivät ole enää vuodesta 2014 olleet virallisia hallinnollisia aliueita. Tulisiko tämä tieto (edellyttäen että tieto on oikea) päivittää ja lähteistää nykyistä paremmin artikkeleihin ja luokitteluihin? Tekemistä näköjään kasaantuu enemmän mitä monikaan ehtii tehdä. Monia aiemmin päivittämiäni aihepiirejä en ole ehtinyt päivittää enää vuosiin. --Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 12.27 (EEST)[vastaa]

Itse asiassa artikkelin tieto seutukuntien lakkaamisesta on epätarkka. Ne näyttävät edellleen olevban voimassa tilastollisena aluejakona: [10].--Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 18.18 (EEST)[vastaa]

Lisäsin tämän tiedonm artikkeliin Suomen seutukunnat mutta en tutkinut seuraako tästä muita muutoksia.--Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 18.30 (EEST)[vastaa]

Väestötilastossa seutukunnat ovat edelleen olemassa yhtenä alueluokituksena, joten seutukuntatietoa ei ainakaan ole pakko poistaa artikkeleista kokonaan. Onko seutukunta-artikkeleissa mielekästä olla muuta sisältöä kuin tieto siitä, mitkä kunnat seutukuntaan ovat milloinkin kuuluneet? Forssan seutukuntaan tuli joskus kirjoitettua täydennystä, mutta sekin sisältö voisi sopia paremmin sivulle Lounais-Häme. --Raksa123 (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 12.35 (EEST)[vastaa]

Oikeastaan kun seutukunnat eivät ole kokonaan lakanneet (niin kuin artikkelin tekstistä saattoi saada käsityksen, ennen kuin päivitin sitä), niin seutukunnat lienee kuitenkin hyvä säilyttää. Eli sen puoleen väärä hälytys kun vasta tuon kirjoitettuani tarkistin lähteistä. Jos vertaa vaikka Lounais-Hämeen kaltaisiin alueisiin, jotka eivät muodosta maan kattavaa yksiselitteistä aluejakoa, niin ovathan se sentään maan kattava yksiselitteinen aluejako ja perustaltaan alkujaan myös toiminnallinen, vaikka niiden (lakanneen) aluepoliittisen merkityksen takia rajauksia lopulta tehtiinkin esim. työssäkäyntialueista poiketen.--Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 12.42 (EEST)[vastaa]

Tosin jossain syrjäseuduilla saattaa olla aivan fiktiivisiä miniseutukuntia, mutta kokonaisuudessaan varmaan käsittelyn muuttaminen ei maksaisi vaivaa.--Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 12.44 (EEST)[vastaa]

Tähän lisäys, että seutukunta-artikkeleista saattaa puuttua tietoa kuntien seutukunnista tloiseen siirtymisistä tai siirtymisten ajankohdista tai tiedot voivat olla ilman lähdettä.

Nämä aluemuutokset ovat kuitenkin kiinnostavia, koska aiemmin seutukunnilla on ollut aluepoliittista merkitystä, ja nykyäänkin aluemuutoksilla varmaan on alkuepoliittisia perusteita.

Siksi kysymys: Osaatko sanoa onko noille seutukuntamuutoksille jotain lähdettä, josta tietoja voisi kootusti löytää, lisätä ja lähteistää?--Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2019 kello 10.43 (EET)[vastaa]

Doriasta Tilastokeskuksen alueluokitusjulkaisuista löytyy melko varmasti nämäkin muutokset. --Raksa123 (keskustelu) 21. maaliskuuta 2019 kello 00.54 (EET)[vastaa]

Kiitos. Täytyy pitää tämä mielessä. Nyt ainakin joiltain osin seutukuntien kuntamuutoksista kaikki tiedot eivät ole aivan täydellisiä. --Urjanhai (keskustelu) 21. maaliskuuta 2019 kello 07.56 (EET)[vastaa]

Vuoden 1993 julkaisun alkusanoista löytyy muuten virke "Valtioneuvosto päätti kesällä 1992 maakuntajaosta, joka korvaa osittain lääni- ja seutukaava-aluejakoja tilastoissakin." Perustuuko nykyinen maakuntajako alkujaan siis tuohon vuonna 1992 tehtyyn päätökseen? Tästä keskusteltiin hiljattain jossain artikkelissa. --Raksa123 (keskustelu) 21. maaliskuuta 2019 kello 01.01 (EET)[vastaa]

Artikkelissa Suomen maakunnat viitataan johonkin lakiin vuodelta 1994 (en ole tainnut lisätä sitä sinne vaan joku muu, jos oikein muistan ulkoa) ja lisäksi mainitaan että "lopullisesti maakaunnista päätettiin valtioneuvoston päätöksellä 1998". Jos joku päätös on jo 1992, niin se voi ehkä olla osa samaa prosessia. Tätä varmaan olisi hyvä tutkia.

Osana tätä prosessia myös siihenastiset maakuntaliitot ja seutukaavaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi. Sitä ennen voi katsoa, että maakunnat eivät olleet yksiselitteisesti määriteltyjä, koska seutukaavaliitot saattoivat poiketa lukumäärältään (ainakin Länsi-Uusimaa ja Helsinki) ja rajoiltaan (kai monin paikoin) maakuntaliitroista, ja oli myös kuntia, jotka saattoivat kuulua useampaan maakuntaliittoon tai ei mihinkään.

Kysymykseksi siis taitaa jäädä, että jos on tehty useita päätöksiä tai säädetty lakeja eri aikoina, niin mikä valitaan. Tähän voisi auttaa alkuperäisalähteiden ohella jokin enemmän sekundäärinen lähde jossa olisi määrittelyjä sisältävä yhteenveto, mutta noitakin ehkä voi yrittää tulkita ja lisätä artikkeliin.

Lisäksi artikkeliin Suomen maakunnat taitaa olla nyt lähteistettynä maakuntaliittojen ja seutukaavaliittojen yhdistämisvuosia. Siitä saadaan maakuntajakoa koskeneiden eri päätösten lisälsi vielä yksi mahdollinen määrittely.

Jos noiden välillä pitää valita niin pitäisi kai etsiä jotain nykymaakuntien muodostumista käsittelevää luotettavaa yleisesitystä tai selostaa lähteiden perusteella mitä päätettiin minäkin vuonna.--Urjanhai (keskustelu) 21. maaliskuuta 2019 kello 07.54 (EET)[vastaa]

Jos haluaisin lisätä yksittäisten kuntien kouluartikkelien taulukkoihin yhteen sarakkeeeseen koordinaatit, niin mitä mallinetta suosittelisit? Jos koordinaatit pystyisi suoraan pasteamaan kansakoululuetteloartikkeleista samassa muodossa, se auttaisi. Toisaalta olisi hyvä, jos puuttuvia koordinaatteja pystyisi pasteamaan myös karttapaikasta, niin kuin ainakin siinä mallineessa pystyy, jota käytetään taideteosprojektissa.--Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2018 kello 13.55 (EEST)[vastaa]

Malline:Skk ja Malline:Skka sopivat vain maakunnittaisiin luetteloihin, joissa oli tarkoitus säästää mahdollisimman paljon koodia, jotta artikkelin koko ei kasvaisi liian suureksi. Pitäisi tehdä vielä kolmas versio Malline:Skkb, jos haluaisi lisätä luetteloihin koulun nimen, pohjois- ja itä-koordinaattien sekä lähdeviitteen, lähdepyynnön tai selvennyspyynnön lisäksi muitakin sarakkeita. Toisaalta tarkemmat tiedot voi olla järkevämpää lisätä vain kouluartikkeleihin, kuten Pöytyän koulut.

Sivulla Pöytyän koulut on järkevintä käyttää tavallista Malline:Coord. Se toimii koodilla tyyliin {{Coord|60.891387831|22.236106361|region:FI|nimi=Heinijoen kansakoulu|näyttö=rivi}} joka tuottaa 60.891387831°N, 22.236106361°E. En osaa sanoa, miten paljon parametrien (Wikiprojekti:Maantieteelliset koordinaatit#Parametrit) kanssa kannattaa säätää vai riittäisikö pelkkä region:FI. Muuten noita Luokka:Interaktiiviset kartat Suomen kansakouluista karttoja ei ole päivitetty pitkään aikaan, vaan siellä voi olla vielä enemmän puutteita ja virheitä kuin maakunnittaisissa luetteloissa. --Raksa123 (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 12.32 (EEST)[vastaa]

Taideteosprojektissahan on vähän enemmän parametrejä sisältävä malline (taisi olla lisäksi "Region"), mutta varmaan tuollainen yksinkertainen on paras. Jos tulee lisätarpeita niin voi vaihtaa. Käyttäjä:Htm taisi myös olla näihiin perehtynyt.--Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 12.56 (EEST)[vastaa]

Patsasluetteloiden koordinaatit ovat {{paikkalinkki|60.744762344|22.629694309|region:FI-19_type:landmark|nimi=Aarre Aaltosen muistokivi}} eli siellä on region, type ja nimi. --Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 18.46 (EEST)[vastaa]

Mikä olisi type-parametrin arvo koululle, joka voi olla joko entinen ja hävinnyt tai edellleen toiminnassa oleva?--Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 19.46 (EEST)[vastaa]

edu on "Koulu, oppilaitos tai yliopisto". --Raksa123 (keskustelu) 23. elokuuta 2018 kello 15.10 (EEST)[vastaa]

Kirjataan tähänkin ylös, että apumallineet Malline:Skk, Malline:Skka ja Malline:Skkp on poistettu käytöstä, koska ne rajoittivat liikaa taulukoiden muokkaamista. On parasta käyttää aivan tavallisia taulukoita näissä. --Raksa123 (keskustelu) 27. joulukuuta 2018 kello 22.45 (EET)[vastaa]

Kansallisarkisto jakoi linkit eurooppalaiseen Mapire palveluun viedyistä Suomen historiallisista kartta-aineistoista:

• Kalmbergin kartasto: [11]
• Senaatin kartasto: [12]
• Topografinen kartta 1:100 000 Luovutetusta karjalasta (Sama kuin MML:n Karjalan kartat -palvelussa): [13]
• Karttoja koko euroopasta: [14]

--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2018 kello 19.20 (EET)[vastaa]

Eikö ne olleet kunta-artikkeleissa ihan mukavia?--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2018 kello 21.35 (EET)[vastaa]

Periaatteessa kyllä, mutta ne on luotu melkein kaksi vuotta sitten ja sen jälkeen maakunnallisten luetteloiden sisältö on kehittynyt, kun on huomattu tarvittavan lisää täsmenteitä, joidenkin nimettömien koulujen nimet ovat selvinneet ja muuta vastaavaa. Maakunnittaisten luetteloiden tekeminen on koodin käsittelyn kannalta helpompaa kuin interaktiiviset kartat. Lisäksi on helpompaa, jos muutoksia riittää tehdä 19 sivulle kuin jokaisen kunnan omaan karttaan. Mahtaisiko sellainen ratkaisu toimia, että kunta-artikkelin lopun Katso myös -osiossa olisi linkki tyyliin Luettelo Kanta-Hämeen kansakouluista#Loppi ja otsikon alle laittaisi GeoGroupin, niin silloin kartan näkisi sitä kautta? Suoraan kunta-artikkeliin niitä ei GeoGroupin avulla taida mitenkään saada. --Raksa123 (keskustelu) 29. joulukuuta 2018 kello 21.50 (EET)[vastaa]

Jos luetteloihin tekee tuollaiset {{GeoGroup|section=Loppi}}-tyyliset lisäykset, niin samalla voisi ottaa otsikoiden linkitykset pois. Mutta millainen johdatuslause kannattaisi silloin laittaa? Ehkä paras vaihtoehto artikkeleihin olisivat sellaiset kartat, joissa olisivat kaikki merkittävät asutusmaantieteelliset kohteet (rekisterikylät, koulupiirit, taajamat jne.), mutta sellaiset saisi ehkä tuotettua jotenkin Wikidatasta vastaavien kohteiden koordinaattien perusteella automaattisesti, kunhan kyseiset artikkelit on ensin luotu. --Raksa123 (keskustelu) 29. joulukuuta 2018 kello 22.08 (EET)[vastaa]

Nähtävästi sekin toimii, jos laittaa Loppi-artikkelissa sopivaan kohtaan {{GeoGroup|article=Luettelo Kanta-Hämeen kansakouluista|section=Loppi}}. Silloin tulee teksti "Näytä tämän osion koordinaatit "Luettelo Kanta-Hämeen kansakouluista" OSM-kartalla", jota klikkaamalla pääsee maakuntaluettelon koordinaatteihin perustuvaan karttaan. --Raksa123 (keskustelu) 29. joulukuuta 2018 kello 22.27 (EET)[vastaa]

Kiinnostavuutta näillä on lähinnä approksimaationa kyläkeskusverkosta laajimmillaan. Se on koko kuntaa jatellen luonnollisesti vain yksi teema muiden joukossa. Kun en tunne tekniikkaa (so. en ole perehtynyt), niin en osaa arvioida teknistä puolta. Ehkä kunnittaisiin kouluartikkeleihin nuo voisivat sopia. Eräs vertailukohta ovat nuo kunnittaiset taideteoskartat, mutta en tunne niidenkään tekniikkaa. Niitä on säätänyt kai Käyttäjä:Aulis Eskola. Tietysti jos karttoja joutuisi säätämään erikseen yksi kerrallaan, niin se on hankalaa. Noihin taideteoskarttoihin sisältö kai päivittyy automaattisesti.--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2018 kello 22.51 (EET)[vastaa]

Taideteosluetteloiden GeoGroupit tuottavat kartat automaattisesti sen perusteella, mitkä koordinaatit kyseiseen luetteloartikkeliin on laitettu. GeoGroupin avulla koulujen koordinaatit saa tosiaan tarvittaessa kunta-artikkeliin maakunnittaisista koululuetteloista, mutta tuo teksti on silloin vähän hämäävä. Kyläkeskusten sijaintien approksimointiin ei oikeastaan tarvitsisi edes selvittää koulurakennusten täsmällistä sijaintia, vaan pelkät kylän/koulupiirin paikannimen koordinaatit riittävät. Luetteloartikkelin luominen rekisterikylistä ja koulupiireistä koordinaattien keräämistä varten (Luettelo Kanta-Hämeen asutuista paikoista, Luettelo Lopen asutuista paikoista?) voi olla hankalaa, kun ensin pitäisi tietää kaikki tarvittavat kohteet. Sama ongelmahan oli navigaatiomallineiden sisällön suunnittelussa. Ehkä paikannimien koordinaatit saisi ajettua automaattisesti Wikidataan, jossa niihin voisi käsin lisätä tiedon siitä, onko kyseessä rekisterikylä, koulupiiri, taajama vai jokin muu kohde. --Raksa123 (keskustelu) 29. joulukuuta 2018 kello 23.04 (EET)[vastaa]

Koulu on siitä hyvä, että se tuottaa sijainnin helposti, varmasti ja objektiivisesti. Jos ajatellaan kyläkeskusta ja rekisterikylää, niin sijainnin määrittely on monimutkaisempi. Mutta paikannimidata voisi olla sillle objektiivinen approksimaatio. Tosin esim. kaikista rekisterikylistä sitä ei ole. Kun en ehdi tähän nyt paneutua, niin sen puolesta en oikeastaan pysty esittämään käytännössä juuri mitään arvioita, mutta tuo paikannimien vienti wikidataan voisi olla toimiva. Sv-wikissähän käytettiin Suomen osalta laadultaan erittäin heikkoa Geonames-tietokantaa luonnonpaikkoja käsittelevien bottiartoikkelien luomiseen, mutta korjattiin sitä sitten Suomen MML:n avoimella paikannimidatalla, mikä paransi tulosta huomattavasti. Täkeä on silloin muistaa tuo MML:m määrittely, oliko se nyt "kylä, kaupunginosa tai kulmakunta". Kuitenkin, jos tätä wikidatassa tarkennettaisiin, pitäisi tarkennetuille määreille pyrkiä löytämään objektiivinen määrittely. Rekisterikylille ja taajamille sellainen onkin, samoin (aiemmalle tai nykyiselle) kolupiirille, ja myös esim (aiemmalle tai nykyiselle) postinumeroalueelle. Vastaavasti objektiivinen määrittely olisi myös "entinen tai nykyinen koulupiiri, joka ei ole rekisterikylä" (katsottu fi-wikipediassa mahdolliseksi artikkeliaiheeksi) tai "kulmakunta, joka ei ole entinen tai nykyinen koulupiiri eikä rekisterikylä" (ei katsottu fi-wikipediassa mahdolliseksi artikkeliaiheeksi). Tai sitten kaupungeissa kaupunginosan ohella myös asuinalueita (osa merkittäviä) tai pienalueita, suuralueita ym (osa mahdollisesti merkittäviä).--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 09.54 (EET)[vastaa]

Kiitokset ripeästä hyppäämisestä mukaan luokitteluprojektiin.

Luonnostelemaani alustavaa menettelytapaohje-ehdotuksen luonnoksen pohjatekstiä projektin alasivulla saa myös kommentoida ja vaikka vaikka täydentääkin ehdotusluonnosta.

Siinä on vielä myös turhaa toistoa, mutta sitä en ehdi nyt enää tänään poistaa.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 00.10 (EET)[vastaa]

Hei! Teit artikkelin, jonka tietosisältö on lähes olematon eli hauki on kala -ohjesivulla mainitun tyylinen. Artikkeli on nyt merkitty poistettavaksi 24 tunnin kuluttua, jos sitä ei laajenneta vähintään tyngäksi. Olisitko ystävällinen ja laajentaisit artikkelia, ja välttäisit jatkossa hauki on kala -tyylisten artikkelien kirjoittamista, kiitos. Sananselityksille oikea paikka on Wikisanakirja. Joka tapauksessa tervetuloa Wikipediaan! Artikkelista Kulla (Dragsfjärd) –Styroks (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 23.30 (EET).[vastaa]

Mistä lähtien hauki on kala on määreitelty noin? Eihän tuo ole mikään HOK.--Urjanhai (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 12.32 (EEST)[vastaa]

Kiitos paljon, hyvää työtä! Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 24. syyskuuta 2019 kello 20.10 (EEST)[vastaa]

Keskustelussa Keskustelu:Pusula#Päivitetty lähteistetty tieto ihmettelin kun MML:n kunta- ja sijaintialueluettelossa 2013 ei löytynytkään kaupunginosia ainakaan Lohjalta, vaikka aiemmin muistan, että MML:n jossakin tuollaisessa luettelossa olisi ollut myös kaupunginosia. Oliko kyseessä siis eri luettelo, vai onko luettelon (ei enää päivitetä) sisältö muuttunut kun päivitys lopetettiin?--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2019 kello 10.37 (EET)[vastaa]

Vastasin keskustelusivulle. --Raksa123 (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 13.37 (EEST)[vastaa]

Jatkona tähän: Itse artikkeli Kaupunginosa näyttää lähteetömänä ja sisällöltään epätarkkana täyttävän Fingerporista tutun määrittelyn sille, mikä on epämääräinen artikkeli. Sattuuko olemaan suoraan tiedossa parempaa lähdettä käsitteen "kaupunginosa" määrittelylle? - Tai pitäisi kai oikeastaan mobilisoida joukkoälyä kahvihuoneessa.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2020 kello 14.13 (EEST)[vastaa]

Koitin etsiä, mutta en onnistunut löytämään sanalle määritelmää. Kielitoimiston sanakirjassa kylä on kyllä määritelty, mutta kaupunginosalle ei ole määritelmää. Kaupunginosasta, korttelista ja tontista puhutaan monilla asemakaavoitussivuilla (esim.), mutta missään ei taideta erikseen määritellä sanaa kaupunginosa. Tässä puhutaan asemakaavoituksesta, mutta tuo on vain Helsingin aineisto. Maanmittauslaitoksen luettelossa E-sarakkeen otsikkona on "Sijaintialue (rekisterikylä/kaupunginosa)". Metatietoja en ole löytänyt, joten niitä pitäisi jonkun kysyä Maanmittauslaitoksesta erikseen. Kahvihuoneessa joku voisi löytää paremman määritelmän kaupunginosalle, ehkä paperisesta tietosanakirjasta. --Raksa123 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2020 kello 15.23 (EEST)[vastaa]

Porista löytyi tällainen toteamus: "Kaupunginosan nimi, järjestysnumero ja rajat määrätään asemakaavassa." ja "Asemakaavoittamaton maa-alue kuuluu maarekisterin mukaiseen kylään." Tästä herää kysymys, että kun jokin alue kaavoitetaan, niin muutetaanko kiinteistötunnuksia silloin aina asemakaavan mukaisiksi? Esimerkiksi Forssassa Kuhalan kaupunginosan (numero 007) pitäisi mitä todennäköisimmin olla kaavoitettu, mutta silti siellä on joitakin tontteja, jotka kuuluvat Kuhalan kylään (numero 405) --Raksa123 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2020 kello 16.00 (EEST)[vastaa]

Lohjan karttapalvelussa voi asettaa näkyviin sekä kaupunginosat että asemakaavamääräykset (Metatietojen mukaan "Aineisto osoittaa, millä alueilla on voimassa oleva asemakaava."). Tästä nähdään ainakin se, että kaupunginosajako ei kata koko Lohjan aluetta, koko kaupunginosan aluetta ei välttämättä ole kaavoitettu (esim. entinen Sammatin kunta ja entisen Lohjan kunnan Vappula), asemakaavoitettua aluetta voi olla myös kaupunginosien ulkopuolella (esim. Karjalohjan kirkonkylä, Nummen kirkonkylä, Saukkola, Pusulan kirkonkylä ja pari muuta kohdetta). Nummen kk, Saukkola ja Pusulan kk on siis kaavoitettu, mutta kaupunginosia niissä ei ole. Mitä tulee kiinteistöjen numerointiin, niin Pusulan kirkonkylässä kiinteistöt näyttäisivät kuuluvat kylään numero 542 eli Pusulaan. Hämmennystä MML:n luettelossa aiheuttanut alue "104 Pusula" ei näkyisi esiintyvän kiinteistötunnuksissa ainakaan kirkonkylän kohdalla. --Raksa123 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2020 kello 20.19 (EEST)[vastaa]

Nyt vasta keksin mahdollisen lähteen: asemakaavoistahan, ja muista sen tapaisista säädetä'n laeissa ja asetuksissa. Ne taas ovat netissä, jokin Finlex tai sen tapainen, johon näkee useoin viitteitä. Löytyisikö siis sieltä? Ja jos löytyy, niin ehkä löytyy myös aiheesta oppikirjoja tai oppimateriaaleja.--Urjanhai (keskustelu) 3. heinäkuuta 2020 kello 08.59 (EEST)[vastaa]

Lisäsin muutaman kohteen. Keskustan alueella en jaksanut ruveta lisäämään aluemäärittelyjä, kun karttapalvelusssa ei tainnut olla ainakaan suoraan näkyvissä kaupunginosajakoa. Lisäksi Parmantiellä on betoininen muistomerkki, josta ei löytynyt tietoja, mutta jonka voi arvata liittyvän jotenkin Parma-yhtiöön niin kuin toisella puolella valtatietä olevan torninosturinkin. Jostain siitä varmasti löytyisi tietoa. Muita puuttuneita löysin, mutta en etsinyt aktiivisesti uusia.--Urjanhai (keskustelu) 29. elokuuta 2020 kello 13.43 (EEST)[vastaa]

Rattaalta näyttävästä muistomerkistä ei ole enempää tietoa. Lisäsin puuttuvat kaupunginosat Paikkatietoikkunan kiinteistötunnuksien tuella. --Raksa123 (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 16.56 (EET)[vastaa]

Satuin huomaamaan että Savon maakuntahistoriat on viety nettiin. Aiemmin muistan että Satakunnan maakuntakirjasto eli Porin kaupunginkirjasto on vienyt nettiin ainakin ison joukon Satakunnan pitäjänhistorioita. En ole ehtinyt tutkia, onmko näin tehty laajemmin. Linkitin Savon historiat artikkeliin Savo, mutta en tiedä onko Satakunnan pitäjien historioirta linkitetty ao. kuntien artikkeleihin. Nämä olisi kiinnostava tutkia ja linkittää, mutta kun juuri nyt en ehdi niin mainostan nyt vaikka tässä. Ehkä pitää laittaa kahvihuoneeseenkin.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 15.09 (EEST)[vastaa]

En ole ehtinyt perehtyä aiheeseen. Satakunnan kuntien historiateoksia oli tosiaan jollain sivustolla netissä, mutta en ole nähnyt kunta-artikkeleissa linkityksiä niihin. --Raksa123 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2021 kello 13.31 (EEST)[vastaa]

Tästä näkyy kartalla, mistä päin Suomea aineistoja on digitoitu. Aineistot eivät välttämättä ole pitäjähistorioita, vaan voivat olla muutakin aineistoa. Lisäksi voi olla muitakin sivustoja, joihin kirjoja on skannattu. Tälle sivulle on koottu laajempaa linkkilistausta digitaalisiin aineistoihin. --Raksa123 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2021 kello 15.54 (EEST)[vastaa]