Keskustelu käyttäjästä:J Hokkanen/Arkisto 4

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Kerro nyt, mitä se AWB tarkoittaa: Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Suomen järvet. Linkkisi menee ties minne... --Aulis Eskola (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 21.32 (EET)[vastaa]

Niinpäs meneekin. OK. AWB lienee parempi linkki. Se on yksinkertainen ohjelma, jolla voi lukea tietokantaa, ja mahdollisesti Excelilläkin tehtyjä tiedostoja (CSV), ja sen voi ohjelmoida tulostamaan datasta lauseita. Se osaa luoda wikipediaan uusia artikkeleita ja avata vanhojakin, ja kirjoittaa niihin tekstiä. Se voidaan käynnistää manuaaliseksi, puoliautomaattiseksi ja automaattiseksi. Pääasiallinen käyttö lienee esimerkiksi luokiien muuttaminen, kirjoitusvirheiden etsintä tai korjaaminen, linkkien muuttaminen tai luonti, jne. AWB:tä käytetään kuin bottia ja se vaatii bottitunnuksen. Sen tehokkuudesta voidaan keskustella, mutta ainakin itse olen päässyt excelin hyödyntämisessä niin pitkälle, että AWB vain nopeuttaisi työskentelyä. On tutustumisen arvoinen ohjelma (en ole käyttänyt vielä).--J Hokkanen (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 21.41 (EET)[vastaa]

Ladattaessa "yksinkertainen ohjelman" latauspaketin se viekin tilaa vain 1007 kB.--J Hokkanen (keskustelu) 29. joulukuuta 2016 kello 18.40 (EET)[vastaa]

(@Aulis Eskola:@Ville Siliämaa:@Makele-90:@Urjanhai:@Teemu:@Raksa123:) Bottihakemuksen hyväksymisessä tulisi olla yhteisön myönteinen konsensus. Olen ajatellut tarjota botti-apua järviartikkeleiden tuottamisessa. Kirjoitin botti-käytöstä alla olevaan esityksen. Onko "toisten puolesta puhuminen" julkeaa (Suomen järvet-projekti), vai puhuisinko vain omasta puolestani? Mitä muita perusteluja tai kannanottoja voisi tällaisessa yhteydessä vielä tuoda esille?--J Hokkanen (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 09.55 (EET)[vastaa]

Voisit jossakin kohdassa - ei varsinaisessa bottihakemuksessa, mutta sivussa ja linkattuna - kertoa vaiheittain toimintatavasta. Järvien tietojen tuottaminen automaattisesti / puoliautomaattisesti Wikipediaan on sen verta jännä, suuri ja keskinen asia, että olis hyvä kuvata vaiheittaisena luettelona, mitä tietoa otetaan mistäkin sekä miten sitä käsitellään ja käytetään. Ehkä olet tällaisen selityksen jossakin jo antanutkin, mutta en heti löytänyt. Siis jonkinlainen vaiheittainen jäsennelty prosessin kuvaus.

Rantaviiva-asia järvitiedoissa kiinnittää taas huomioni:

- Ei ole kerrottu rantaviivan mittausperiaatetta. Rantaviivan pituusarvot ovat radikaalisti erilaisia riippuen määritysmenetelmästä.

- Rantaviivojen pituudet ovat absurdin moninumeroisia. Teknistieteellisisesti ajatellen lukujen numeromäärät pitäisi olla jossakin suhteessa arvon mittaustarkkuuteen.

- Ei ole kerrottu edes onko se kokonaisrantaviivan pituus (saarien rantaviivat mukana) vai vain mannerta vastaan oleva rantaviiva.

Jos annetuista luvuista ei kerrota, mitä ne esittävät, numerosarjoilla ei ole mitään merkitystä. Jos luvuista ei haluta kertoa jonkin linkin avullakaan, mitä on mitattu ja miten, luvut olisi hyvä jättää kokonaan pois. Koska eri lähteiden takana olevat mittausmenetelmät ovat erilaisia, vain osa rantaviivan pituusarvoista on vertailukelpoisia edes karkeasti keskenään.

En-WP:ssä on rantaviiva-asia hahmotettu joteskuten ja on huomautus "not a well-defined measure". Jos aihe kiinnostaa, voin selittää mittausteknistä taustaa ja kaivaa materiaalia tästä asiasta, jonka tunnen teknistieteellisesti.

Tarkan teknillistieteellisen ihmisen sydämeen sattuu, kun esitetään pseudolukuja... --Aulis Eskola (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 11.55 (EET)[vastaa]

No järven rantaviivan pituudesta minulla on (matemaattistieteellinen, ;-)) seuraavaa tietoa/kokemusta. Maantieteelliset pinta-ala-, joen pituus- tai rantaviivan pituus-määritykset tehdään mittakaavaorientoinuneesti (vrt Kochin käyrän animaatio). Valtaosa SYKEn rantaviivan tiedoista on saatu pisteyttämällä rantaviivan graafi 20 metrin välein ja laskemalla syntyvän konveksin monikulmion pinta-ala maamittauslaskentamenetelmällä. Uudet rantaviivan pituudet ovat korvaamasa järvi järveltä 10 metrisellä pisteytyksellä. En osaa sanoa, onko olemassa keskimääräistä kokonaisvirhelukua, joka kertoisi kuinka suuri on tehty virhe verrattuna raja-arvoon 0 metrisellä pisteytykselle. Siirtymä 20 metrisestä 10 metriseen on kiinnostava asia tutkia, kunhan tietäisi vanhan rantaviivan ja uuden ero (tilastollisesti). Mutta en kajoaisi rantaviivan pituuteen, koska se on lähteistetty tieto. Olen kuitenkin soveltanut kohtuutta järvi-artikkeleissa sijoittamalla tietolaatikkoon SYKEn arvon, mutta puhunut siitä leipätekstissä pyöristetyllä arvolla. Ehdotankin, että svwikin tapaan järvi-mallinen Rantaviiva nimikkeeseen laitettaisiin linkki artikkeliin, jossa esiteltäisiin rantaviivan pituuden laskeminen. Voin laittaa sulle "puoliautomaattisen" kirjoittamisen esimerkin (Excel-tiedosto) Vedenlaatu-asiassa, jos sinua kiinnostaa se aihe.--J Hokkanen (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 12.14 (EET)[vastaa]

Mittausmenetelmän muuttuessa rantaviivan pituuden arvo tapaa muuttua helpostikin kertaluokassa 10%. Muutos on myös sen takia tapauskohtainen, että eri rannat ovat eri tavoin sokkeloisia - millaisten prosessien kautta luonto on mitäkin rantaa muokannut. Muutos on myös erilainen eri mittakaavoissa työskenneltäessä, koska sokkeloisuuden aste vaihtelee samassakin järvessä riippuen miten tarkasti sitä katsomme. Lue en:Fractal dimension, siellä on myös rantaviiva-esimerkki.

Luvut pitäisi pyöristää noin kolmeen numeroon, vaikka ilmoitettaisiin mittausmenetelmäkin. Siis jos tehtäisiin mitenkään teknistieteellisesti oikeaoppisesti mittatulosten ilmoittaminen.

Sv-WP on näköjään havahtunut rantaviiva-asiaan samaan tyyliin kuin en-WP :) Kannattaisin edes tuollaista huomiota meillekin.

Menetelmäsi kiinnostaisi minua. Asiaan multa liikenevää aikaa en tiedo kyllä taata... --Aulis Eskola (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 15.16 (EET)[vastaa]

Vaikkei kukaan pyytänytkään linkkejä, annan niitä kuitenkin: Malline:Järvi ja Rantaviivaparadoksi. Siellä on rautalankavyyhtejä asiasta ja keskusteluja. On linkkejä eteenpäin - myös WP:n ulkopuolelle viranomais- ja tiedepuolelle.

Puhun taasen aiheesta kaikkine taustoineen, koska sinulla, Hokkanen, on varmaankin matemaattisluonnontieteellisenä ihmisenä mahdollisuus ymmärtää mittausmekanismia. Asiaa on mahdoton tai ainakin hyvin hankala ymmärtää, jos ei ole matemaattista ja teknistä koulutusta ja ajattelutapaa. Asia on toisaaltaan hyvin yksinkertainen, kuten paradoksiartikkelissa on esitetty. Toisaltaan vain muutamat matemaattisteknisesti ajattelevat ihmiset ymmärtävät, miten mitattavaa arvoa ei saa tässä tapauksessa kirveelläkään lähestymään yhä tarkemmin jotakin "oikeaa arvoa" käyttämällä tarkempia mittausmenetelmiä. Mitä tarkemman kartan teet ja mitä tarkemmin yrität määritellä arvon, sitä suuremman arvon saat. Rantaviivapituuden absurdiuskin (ilman tarkkoja mittausmenettelykuvauksia luvun kyljessä) kuvattiin tarkasti vasta vuonna 1967 / Mandelbrot!

Mutta rantaviivanpituus on käytännössä niin toisarvoinen seikka, että ketä kiinnostais. Ihmisistä on kiva listailla ja heitellä numerosarjoja nippelitietoina, vaikka niillä ei olisi mitään todellisia perusteita :( --Aulis Eskola (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 12.22 (EET)[vastaa]

Muistelen Kochin hiutaleesta, että (lukiossa) laskimme sen pinta-alan olleen äärellinen, mutta reunaviiva äärettömän pitkän, kun animaatioprosessi käytiin äärettömän pitkälle läpi. Koska monikulmiomääritys johtaa epäoleeliseen raja-arvoon ääretön, voisi rantoja seuraava "soutaminen" tai "käveleminen" olla intuitiivisempi malli (humanistinen määritelmä rantaviivan pituudelle. Kun ihminen kertoo, että sillä on 150 metriä rantaa, on hän mitannut sen SYKEn tapaan rajapyykkien etäisyytenä tai kulkenut suurinpiirtein rantaa myöten sitä seuraten. Matemaatikkona en pyöristelisi rantaviivan pituutta senkään vuoksi, että matemaattisesta määritelmästä riippuen voisi olla äärellisen mitan ja äärettömän tuloksen välissä (;-)). Eli käsissämme on suure, josta arki-ihminen ei saa utetta tieteen avulla, mutta on vakuuttunut uskon avulla.--J Hokkanen (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 12.51 (EET)[vastaa]

Tuo Kochin hiutalehan on kiva harjoitus paperilla ja teorissa matematiikassa. Havaitaan, että on kuvio, jonka pinta-ala on äärellinen, mitta ympärysviivan pituus ääretön :) Tuokin säkkyrä on kuvattu vasta vuonna 1904 (yhden ruattalaisen toimesta)! Tästä voitaisiin edetä rantaviivoihin.

Mutta tämä harjoitus on niin teoreettinen, että vain muutamat matemaattiseen ajatteluun taipuvaiset ja tottuneet ihmiset ymmärtävät asian oikeasti. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 14.41 (EET)[vastaa]

Palautetta huonosta rantaviivatiedosta voi mielestäni lähettää Valtion ympäristöhallinnolle. Eli kun kyseessä on tieto, joka on lähteessä, niin kyseessä on tieto, joka on lähteessä, ja Wikipedia voi aivan hyvin kertoa tiedon, joka on lähteessä. Sinälläänhän olemassa oleva tieto ja sen laatu on ilmaus tapauskohtaisista olosuhteista: Suomessa ryhdyttiin tuottamaan kvantitatiivista tietoa järvistä automaattisen tiedonkäsittelyn ja niillä tehtävien hydrologisten analyysien tarpeisiin jo varhain, ja silloin kun tämä aloitettiin, saatettiin hyvinkin käyttää joku digitointipöytää tai jopa sellaista paperisen kartan päällä pyöritettävää mekaanista matkamittaria (en tiedä kumpaa, valuma-alueet digitoitiin 1990-luvulla digitointipöydällä, mutta ymp. hallinon järvitieto taitaa olla peräisin jostain korteista, jotka siis ilmeisesti ovat olleet pahvia, ja täytetty käsin tai kirjoituskoneella, voisi kuvitella, ja silloin siis luultavasti jo aiemmin, ehkä 1970-luvulla). Ja näistä sitten tiedot on syötetty tietokoneelle, mistä ovat tuloksena nykyiset tietokannat. Eli tietty prosessi tiettynä ajanjaksona on tuottanut sen ainoan parhaan ja kattavan tiedon, joka meillä on. Ja nyt kun laserkeilaus juuri on tuottamassa koko maasta tarkempaa sijaintitietoa, mitä on ollut tähän asti, niin on odotettavissa muutaman vuoden sisällä, tai sanotaan arvauksena kymmenen vuoden sisällä, todennäköisesti vesistötietokin tuotetaan uudestaan tarkempana. - Samalla kun tietysti tämä paradoksi on ja pysyy. Mutta sitä suurempi virhelähde on esim. se, että monet tiedot näyttävät olevan peräisin jostain 1970-luvun kartoista, jolloin monien pienten, laskettujen järvien vesipinta-ala nykyisellä kartalla voi olla joku ihan muu kuin 1970-luvulla. Samoin kuin esim. pohjoisimmassa lapissa suuri joukko järviä puuttuu aivan kokonaan jne. Nythän uttaa tietoa on jo tuotettu uomista ja uutta valuma-aluejakoa valmistellaan, mutta senkin työn kuluessa esim. korkeusmallit ovat parantuneeet. Ja samoin nyt nykyinen peruskartta on monin paikoin tarkkuudeltaan auttamattomasti vanhentunut. Eli näyttää että lähteiden epätarkkuudesta ei päästä ihan nopeasti, vaikka edistystä tapahtuukin koko ajan.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 14.26 (EET)[vastaa]

Mittauksista saa kyllä viranomaisilta (ainakin nykyisistä mittauksista Suomessa) lukuarvon kylkeensä kaipaamia määritysmenetelmätietoja. Mutta Wikipediassa ei ole ymmärretty, että mittauksessa ovat parina mitta-arvo ja mitä on mitattu miten. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 14.48 (EET)[vastaa]

Ja sitä paitsi muutoinkin rantaviivatiedon merkitys on sen suuntaa-antavuudessa: olennaista tiedossa on se, että sen tarkoitus, jota varten tieto on katsottu aiheelliseksi kerätä, on juuri se, että sen avulla nähdään pinta-alan ja rantaviivan suhde, eli onko järvi aava ulappa niin kuin Säkylän Pyhäjärvi, vaiko monimutkainen labyrinnti kuten Saimaa. Tällä luultavasti (en ole varma kun en ole hydrologi) on merkitystä hydrologisissa tarkasteluissa, jotka ovat hyvin matemaattisluonnontieteellisiä, ja siksi luullakseni tieto on kerätty. Samoin tiedosta suuntaa-antavana on hyötyä esim. maankäytön suunnittelulle (ja ehkä joku lakipykälä vaatii sen "tarkastikin", en tiedä). Ja mitä rantaviivan määrittelyä (esim. lasketaanko saaret vai ei) viranomaiset ovat päätyneet käyttämään, on taas heidän päätöksensä Wikipedian ulkopuolella.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 14.35 (EET)[vastaa]

Rantaviivan pituus on tosiaankin karkea ja suuntaa antava arvo. Siksi yritys kertoa se mielettömimmillään jopa viiden numeron tarkkuudella on hupsua. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 14.50 (EET)[vastaa]

Olen kirjoitellut käsin Länsi-Suomen järviä yli 1000 artikkelin verran ja käyttänyt hyödykseni Exceliin koottuja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietoaineistoja. SYKEstä saa varsin hyvän peruspaketin järven perustietoja, mikäli järveä on tutkittu muita järviä tarkemmin. Koska Excel osaa itsekin muokata tietoja, olen kehittänyt koontilomaketta eteenpäin niin, että se huolehtii lähdeviitteistäkin automaattisesti fiwikin mallinteiden avulla. Näin on syntynyt Kansalaisen karttapaikan linkit (malline) ja Vanhojen painettujen karttojen linkit (malline). SYKEn avulla syntyy järven tietolaatikkomalline, valuma-alueen vesistöjen navigointimalline ja samoin järveen liityvät luokat (kunnat, entiset kunnat ja valuma-alueet) automaattisesti. Olenkin koekäyttänyt bottiohjelmaa AWB tähän tarkoitukseen tehtyäni ensin bottihakemuksen. AWB:n laajennus CSVLoader hyödyntää Excel-taulukoita ja molempien yhteiskäyttöä voi kehittää helposti tästä vielä eteenpäin. Kokosin toisessa botin näyteajossa Excelillä luodut 60 pikkujärveä hiekkalaatikkooni (Käyttäjä:J Hokkanen/HL7), joista niitä voi nyt tarkastella. Järven leipätekstin olen jättänyt niissä minimaaliseksi, mutta muut tietorakenteet on muodostettu sellaisiksi, joita käytämme kaikissa muissakin fiwikin järvissä. Huomaa, että luettelossa on merkittynä xx-merkinnällä ne järvet, joista oli jo olemassa järviartikkeli ennen bottiajoa. Niiden tietorakenne on erilainen.

Koska AWBllä voi suorittaa täydentäviä bottiajoja valmiisiin artikkeleihin, voidaan luotuihin artikkeleihin tehdä sillä Excelin avustuksella laajoihin aineistoihin perustuvia täydennyksiä. Niihin voidaan sijoittaa oman otsikkonsa alle esimerkiksi vedenlaatua esittelevä luku, joka kootaan Excelillä SYKEstä. Tällaisesta on esimerkkinä järven Iso Savijärvi Vedenlaatu-luku. Siinä on melko yksityiskohtainen perusasiat esittelevä tekninen osuus, jollaisia olen tehnyt joihinkin käsin kirjoitettuihin artikkeleihin. Vaikka se on pääosin Excelin luoma, on ”kirjailijalla” tekstissä oma vaikutuksensa sisältöön ja tulkintaan. Tuollainen teksti on siten tuotettu ”puoliautomaattisesti”. Artikkelin Maantietoa-luku on yhdistelmää Excel-dataa ja käsinkirjoitettua tekstiä, jota ammennetaan Kansalaisen karttapaikasta linkin välityksellä. Monissa artikkeleissä on myös Vanhat painetut kartat-linkkejä. Niihin vedotaan järven lähihistoriaa valottavassa osuudessa Historiaa. Tämä on mahdollista SYKEn julkaistua järvitiedon yhteydessä sen karttalehden tunnuksen, missä järvi sijaitsee. Kun Vanhat painetut kartat-palvelusta rakentaa kolmannen Excel-taulukon, jossa poimitaan kustakin karttalehdestä kartan painamisvuodet, on näistä tiedosista mahdollista koota Excelin avulla kuhunkin karttalehdelle johtavat linkit. Näin onkin menetelty järveä käsin kirjoiteltaessa, josta ovat esimerkkinä sekä Urvantajärvi ja Vallonjärvi (SYKn vedenlaatuarvojen avulla) että Pieni Porrasjärvi ja Alasjärvi (Tampere) (kolmannen osapuolen vedenlaatu-arvio). Näissä näkyy myös kokeilu, jossa Vanhat painetut kartat-linkeistä on poimittu huomioita järven lähihistoriasta.

Olen edellä selostanut valmisteluita tietotekniikka-avusteiselle artikkelinluonnille, joka toimisi Wikiprojekti Suomen järvet-hankkeen sisällä. Jos asia saa yleisen hyväksynnän, voidaan alkaa tuottamaan valituista vesistöistä aineistoa, jonka julkaisu nopeutettaisiin bottiajoilla. Aineiston jälkimuokkausta saisi kuka vain jatkaa (fiwikin periaatteita), mutta ”perälautana” toimisi lopultakin Wikiprojekti Suomen järvet. Uudet ajot alkaisivat vasta kun kaikki aiempien ajojen artikkelit täyttäisivät projektin määrittämän minimitason. Mikäli hankkeen kokemukset ovat myönteisen rohkaisevia, voisi kokemuksesta olla hyötyä laajemminkin.

Pyydänkin kaikkia, joilla on asiasta mielipide, tuomaan bottiajon sallimisesta/kieltämisestä julki perustellut mielipiteensä. (tekstin loppu)--J Hokkanen (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 09.55 (EET)[vastaa]

[[Luokka:Vanajanselän alue]] [[Luokka:Hattulan järvet]]

End of message.--J Hokkanen (keskustelu) 26. tammikuuta 2017 kello 22.00 (EET)[vastaa]

Oletko verrannut sv-wikin aiempiin Ruotsin järviartikkeleihin? Satunnainen esimerkki: sv:Ahvenjärvi (Karesuando socken, Lappland, 755468-177439). Tuossa on kyllä niin korkean asteen hydrologiaa, etten tajua ihan kaikkea, mutta lähinnä voi vertailla sitä, että on yhdistetty tietoa myös muista lähteistä. Tämä tosin on edellyttänyt kai paikkatietokyselyjä. Omaan harkintaan jää, mitä yhdistettäisiin ja kuinka paljon.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2017 kello 22.21 (EET)[vastaa]

Mutta ei tuokaan mikään liian tynkä mielestäni ole.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2017 kello 22.21 (EET)[vastaa]

Maantietoa-kappaleessa virkkeet voisivat olla peräkkäin ilman rivinvaihtoa. Muuten näyttää oikein hyvältä. --Raksa123 (keskustelu) 26. tammikuuta 2017 kello 23.13 (EET)[vastaa]

Vaikeasti ymmärrettävää tietoa on tosiaankin jaettu svwikissä, se on totta. Nuo valuma-alueet ym voisivat olla tietolaatikossa hierarkisesti nimettyinä, vai miten näette asian? Olen toistaiseksi luetellut niitä fiwikin järvien esittelytekstissä, mikä ei ole tavalliselle lukijalle merkittävää tai havainnollista tietoa. Järven perustietopakettia voisi laajentaa AWB:llä toteutettavilla täydentävillä bottilisäyksillä. Vedenlaatua voi lisätä aloitustapahtuman jälkeen ja siihen voisi toimittaa myös lyhyen ympäristökuvauksen. Luonnonsuojelualueet ja Natura-lausekkeet vaativat oman erillisen lähteen. Karttalähteistä en ole saanut välttämättä ajantaiaista tietoa. Nyt tarvitaan täydellinen järvinumero lista, johon voisi alkaa sijoittaa fiwikissä käytettäviä järvien miniä ja wikidatan tunnuksia. Mistähän sellaisen saisi? --J Hokkanen (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 15.44 (EET)[vastaa]

Kuvittelisin, että lukijalle voi olla apua valuma-alueista, jos ne vain saadaan ilmaistua selkeästi, koska valuma-aluekohtaisia listauksia pääsee tekemään esim. järviwikissä.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 23.23 (EET)[vastaa]

Tässä on JHokkanenBot-tunnuksen alla tehty ensimmäinen ajo, jonka kohteina olivat pienet järvet tai lammet Vanajaselän alueelta: Limojärvi, Kaavijärvi, Mustameri (Hattula), Joutsenlampi (Hämeenlinna), Metsälampi (Hämeenlinna), Supanlampi, Lampinen (Hattula), Armijärvi (Hattula), Hirvilampi (Hämeenlinna), Kahtoilampi, Hattelmalanjärvi ja Ahvenistonlampi (Hämeenlinna). Tarkistin tiedot ja ne ovat oikein.(@Urjanhai:@Raksa123:)--J Hokkanen (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 19.29 (EET)[vastaa]

Lisäilee artikkeleihin luokkia, joita ei ole olemassa.--MAQuire (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 19.42 (EET)[vastaa]

Näin se tekee. Kun nyt olen ladannut kokeeksi 60 järveä, alan luoda noita luokkia, joihin ei aikaisemmin ole ollut järviä, mitä luokitella. En osaa sanoa, kumpi on järkevämpää, luoda aluksi tyhjä luokka vai luoda luokitus, johon voi lisätä järviä? Nyt kuitenkin luon nuo luokat, tunnn sisällä siitä, kun aloitin ensimmäisen järven lisäämisen.--J Hokkanen (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 20.27 (EET)[vastaa]

Tuskinpa noiden järkevyydessä on eroa, kunhan tulee tehtyä säällisessä ajassa. Kunhan pisti silmään, kun katselin noita uusia artikkeleja ja tänne tulleita kommentteja. Uskoinkin melko varmaksi, että asia on jo otettu huomioon.--MAQuire (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 20.32 (EET)[vastaa]

Hei, hienoa että olet saanut botin toimimaan! Boteilla luotuihin artikkeleihin voisi varmaan lisätä mallineen {{Botin luoma}}? Ja varmaan on syytä keskustella kahvihuoneessa ensin aletaanko artikkeleita luomaan systemaattisesti boteilla. En usko että bottihakemustasi hyväksytään, ennen kuin yhteisön konsensus on takana boteilla luoduille artikkeleille. Stryn (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 19.54 (EET)[vastaa]

Kiitos. Yritin ensin sellaista tapaa, jossa koko artikkeli olisi kirjoitettu käsin ja sitten ladattu AWB:n avulla fiwikiin. Jostakin syystä tuo menetelmä ei toiminut viikon yrittämisen jälkeen. En ole myöskään löytänyt ketään, joka tuon tietäisi omasta kokemuksestaan. Nyt otin sitten työn alle CSVLoaderin, eli lisäosan, jolla AWB tuottaa CSV-tiedostosta suoraan tekstinpohjan. Olen jo tuottanut yli 1000 järveä Exceliin taulukoimieni SYKE:n tietojen ja karttapaikasta täydentämien tietojen avulla. Niistä syntyy 1700 merkkiä oikeata data, johon olen kirjoittanut pienen selostuksen järven maantieteestä, lisännyt vedenlaadusta oman luvun ja hieman lähihistoriaa. CSV-tapa ei ole niin hyvä tapa julkaista artikkelia, mutta sillä saa julki artikkelin pohjan.

Ajattelin ensin, että bottiartikkeleihin voisi lisätä piiloitetun luokan, jolla artikkelit saisia kätevällä tavalla jatkokäsittelyyn. Modifioidut artikkelit poistetaan luokasta sitä mukaa, kun ne on käsitelty. Botti-mallinen on hyvä senkin vuoksi, että lukija tajuaa suhtautua kyseiseen artikkeliin. Onko sellaisen artikkelin mahdollista löytää helposti jatkokäsittelyä varten?--J Hokkanen (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 20.27 (EET)[vastaa]

Jos tarkoitat, että onko mallineen käyttöpaikat helppo löytää, niin onhan ne. Artikkelien lähdekooditeksteistä voi etsiä merkkijonoa "Botin luoma" haluttu botin nimi parametrina. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 21.13 (EET)[vastaa]

No hyvä kuulla. En koskaan luonnut listaa artikkeleista tuolla tavalla. Sekö "rasittaa" palvelinta yhtä paljon kuin piiloitetun luokan ylläpito? Ajattelin sitä juuri siltä kannalta, että kuka vain voisi etsiä artikkeleita, joihin laittaisi lisätietoa. Jos bottiartikkelit sallitaan, tulee pohtia etukäteen, miten artikkeleihin pääsisi helposti käsiksi. Siinä asiassa kaikki ehdotukset ovat tervetulleita.--J Hokkanen (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 21.19 (EET)[vastaa]

Yksityinen henkilökohtainen mielipiteeni on, että käytetty menettely ja käytetyt lähtöaineistot ovat sen verran laadukkaita että en näe tuossa suuria ongelmia. Laatu on parempi kuin monissa manuaalisesti luoduissa artikkelialoituksissa. Tämähän on vielä puoliautomaattinen sikäli, että taulukkoon on täytetty kuvailutietoja käsin, kun periaatteessa vaikka kaiken voisi ottaa myös suoraan valmiista tietokannoista tai tuottaa kyselyinä.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 23.16 (EET)[vastaa]

Tiedot ovatkin luotettavia, siitä SYKElle kunnia. Joitakin kuvailevia asioita voidaan tuottaa käsin kirjoittamalla, mikä onkin ollut jatkomenetelmä. Poikkeus on vedenlaatu-osiot, jotka Excel kirjoittaa jos-lauseiden ohjaamana. Yhden vedenlaatu-osion tuottamiseen kuluu aikaa 20 minuttia, sillä se alkaa SYKEssä usean vuoden mittaustaulukon kopioimisella ja tietojen lajittelulla. Sitten teksti vielä oikoluetaan, ennen julkaisua. Varaan sellaisen vain suurille tai tutkituille järville aluksi. Nyt botilla tuotetut järvet eivät vielä sisällä niitä.--J Hokkanen (keskustelu) 27. tammikuuta 2017 kello 23.58 (EET)[vastaa]

Sv-wikissä oli kuulemma tuotettu esim. kuntiin kuulumistiedot paikkatietokyselyillä, mikä edellytti että käytössä olivat järvet paikkatietomuodossa ja kunnat paikkatietomuodossa. Samoin kain suhde joihinkin suojelualueisiin. Mutta näin automatisoitunakin tämä on tietenkin työekonomiakysymys. Suurta osaa järviwikin tiedosta ainakin pitäisin hyödyllisenä. Ja jos ottaisi koko Suomen maaperäkartan, korkeusmallin ja valuma-aluerajat, ja vielä vaikka rakennus- ja väestötiedot niin voisi tuottaa samanlaista suuria kaaria piirtävää epiikkaa kuin ruotsalaisten geonames-botti: "Sammpalinanmäen ympärillä asuu tuhansia ihmisiä ja etäisyys turun keskustaan on alle 500 metriä.", "Teinienkiven ympäristö on hyvin tasainen eikä sen ympärillä asu paljon ihmisiä." Mutta voi olla pelkkä hydrologinen tietokantatietokin on riittävä, vaikka tietysti esimerkiksi rannan maalaji, asutus, ympäristön ojitustilanne ym. voisivat olla kiinnostavia, mutta luulen, että ensivaiheessa pelkkä hydrologiatieto voisi olla selvempi. Mutta jotkin varmasti oleelliset perustiedot kuten esim. kunta ja maakunta olisi mahdollista toteuttaa myös näin. Kuitenkin sekin taitaa olla työekonomiakysymys.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 14.45 (EET)[vastaa]

Nythän näköjään SYKE:n valuma-alueen määritystyökaluun on tullut uusia toimintoja, joilla saa esimerkiksi valuma-alueen maankäytön. Kun tällainen tieto on helposti saatavissa ja erittäin helppo varmasti ja toistettavasti tarkistaa, niin esim. sitä mitä ilmeisimmin kannattaa käyttää. Sekä ekologisesti että hydrologisesti että aivan yleistietona nämä ovat hyödyllisiä ja merkittäviä tietoja.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 16.19 (EET)[vastaa]

Huomasin aamulla saman. Se toimii jopa niin, että kun tallentaa haun linkin, toistaa se lähdeviitteen klikkaajalle kaikki tilastotiedot yksi kerrallaan niin, että ne voi kirjata tai tallentaa itselleen. Aloin jo haaveilemaan valuma-alue-mallineesta, jossa nämä tiedot olisivat tietolaatikossa valuma-alue-artikkelissa tai järviartikkelissa järven valuma-alueen tietojen joukossa.--J Hokkanen (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 17.03 (EET)[vastaa]

Ja kun valuma-alueen saa mille tahansa pisteelle uomassa tai uoman ulkopuolella EDIT: järvessä, niin nyt myös saa jokaiselle järvelle valuma-alueen, toisin kuin aiemmalla versiolla. Tosin malli taitaa olla edellen sama karkea kuin aiemmin, päätellen esim. tästä: [1].--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 17.41 (EET)[vastaa]

Ei kun ei saakaan, vaan pisteen pitää olla uomassa tai järvessä, eli mille tahansa pisteelle ei ainakaan vielä saakaan, vaikka sitäkin joskus luvattiin. Mutta järville siis saa, tai jos vaan on joku pienempikin lampare, joka sattuu olemaan kartassa.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 17.46 (EET)[vastaa]

Mutta muuten, jos tuo on 10 metrin pikseleillä tehty, ja nykyään on jo kai (vai onko?) 2 m pikselikoon malleja, niin tuleeko tuohon joskus pikselikoon päivitys? Se voisi tuoda esiin esim. suurimmat kaivetut uomat, joiden vaikutus ei isolla pikselikoolla ehkä näy. Oletko seurannut, onko tästä tietoa?--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 17.53 (EET)[vastaa]

En ole nähnyt siitä mitää suunnitelmaa. Isteasiassa SYKEssä on vielä 20 m ja 10 m arvoja iloisesti rinnakkain. En osaa sanoa mitään--J Hokkanen (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 18.07 (EET) päivitysvauhdista.[vastaa]

Katselin joitakin kokeeksi. Eräät vaikuttavat erikoisilta, esim. tämä: [2] ja tämä: [3]. Jos järvien valuma-alueet menisivät näin, niin läntisempi kuuluisi itäisemmän valua-alueeseen. Kuitenkin peruskartan mukaan itäisemmän pinta on korkeammalla. Tämä ei taas voi olla olla mahdollista, jos molemmat tiedot ovat oikein. Lisäksi verrattuna kartttaan läntisemmän järven valuama-aluerajan kulku on omituinen eikä vastaa korkokuvaa vinovalovarjosteen tai suunnistuskartan mukaan. Jos osaisin pelata pistepilviaineistoilla, niin voisin testata.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 21.05 (EET)[vastaa]

Avaatko tuon vielä minulle. Klikkasitko molemmissa linkeissä ensin Saarijärveä vai jotain muuta järveä?--J Hokkanen (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 21.14 (EET)[vastaa]

Ensimmäisen piti olla saatu Saarijärveä klikkaamalla, Toisen kaitalammia. Niistä etelään olevilla Mulkkulammilla tulee aivan mahdottomia valuma-alueita: [4] ja jos klikkaa Karatelampea: [5], niin työkalu ilmoiuttaa Mulkkulampien kuuluvan Karaten valuma-alueeseen, vaikka Karaten pinta on korkeammalla kuin Mulkkulampien. Tämä on tietenkin hankalaa suppamaastoa, joten ehkä tässä ollaan työkalun "älykkyyden" äärirajoilla.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 22.20 (EET)[vastaa]

Luultavasti kaikissa "normaaleissa" tapauksissa työkalu toimii ihan hyvin. Tuollahan, kun vesi ei virtaa pintaa pitkin vain pinnan alla, koko valuma-alueen määrittely on tavallista vaikeampaa sekä teoriassa että käytännössä. Mutta esim. koko Suomessa tuollaisia tapauksia on vain vähäinen murto-osa kaikista. --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 22.29 (EET)[vastaa]

Tässä vielä yksi aivan mahdoton: [6]. (Ja toinen: http://paikkatieto.ymparisto.fi/value/Index.html?runWorkflow=CatchmentFromId&jarviUomaId=2005090812545 ) Tämä viitannee yksinkertaisesti bugiin. Kun aiemmin olen käyttänyt palautekarttapalvelua, niin tavallisestihan virheet ovat uuden rajauksen hyväksi vanhaa vastaan, mutta tässä on pakko olla joku bugi.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 22.54 (EET)[vastaa]

Ei tuo ole sen järkevämpi kuin aiemmatkaan. Vesi valuu vääriin suuntiin, mikä voi tosiaan johtua bugista. Uumoilen, että ohjelmalla on ohjelmointivirhe tai se luo järven ympäristöön verkon hiiren klikkauspisteen ympärille. Silloin verkko asettu joka kerta eri paikkaan ja tulos vaihtelee. tai sitten se on bugi...--J Hokkanen (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 23.24 (EET)[vastaa]

Kyllä lähtökohtana jotenkin täytyy olla itse järvi, koska se määrittelee järven ensin (so. lähtötiedoksi on jotenkin syötetty järvet ja lammet), ja jos ei ole järveä eikä uomaa, niin se sanoo ettei ole, eikä anna määrittää mitään. Kuvauksessa taas muistaakseni mainittiin aiemmin, että järvet on jotenkin "poltettu" malliin. Mutta vaikka lähtökohtana olisikin järvi, niin ruudukon harva silmäkoko voi silti ehkä tuottaa tuon saman efektin.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 23.35 (EET)[vastaa]

Havaitsin saman joen valuma-alueen kanssa. Tähtäyspiste, jolla se etsii uomaa, tulee olla selkeästi lähempänä uoman vartta kuin esimerkiksi haarautumispisteen kohtaa. Ohjelma pelaa varman päälle ja ottaa uoman varren mielummin vasta kauempana yläjuoksulla kuin joen suulla. Tein täydet ajot Moisionjoen valuma-alueelle ja Koskenjoen valuma-alueelle, josta tulkitsin valuma-alueen maankäyttötyypit ja ilmoitin ne prosentteina. Koska tunnen niiden valuma-alueiden rajat (kirjoitin jo niiden järvet), huomasin toisessa reuna-alueella rajan erilaisen kulun JärviWikiin verrattuna. Nyt kun olet havainnut ohjelman suorituksessa anomalioita, tulee VALUMAn toimintaan olla varauksellinen.--J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 09.51 (EET)[vastaa]

Jos valuma-alueissa on eroa järviwikiin, niin silloin voi päteä Pekka Saurin aforismi: "Häiriö on todellisuudessa, älkää säätäkö päätänne". Eli kun valuma-alueet järviwikissä on digitoitu peruskartan pienennöksiltä 1990-luvulla, niin siellä on edelleenkin suuria virheitä, joiden takia monilla kokonaisilla järvillä valuma-alue voi olla väärä, ja lisäksi on paljon pieniä virheitä, jotka ovat vastoin korkeuskäyriä. Ja lisäksi siis niin, että jos olisi luettu sitä 1990-luvun peruskarttaa oikein, niin virhettä ei olisi tullut. Eli se peruskartan pienennös ei ollut siihen työhön hyvä. Tästä minulla on esimerkkejä, jotka ovat nähträvissä kartoista, ja joitain olen varmistanut myös maastossa. Toinen virhetyyppi, joka tuottaa eroja, on se, missä oja on tehty vastoin maaston kaltevuutta jonkun töyrään poikki. Silloin 1990-luvun digitointi saattaa ilmaista todellisen valuma-alueen, mutta uusi ehdotus, joka on tuotettu tämän työkalunkäyttämällä tiedolla, ilmoittaa maaston todellisen kaltevuuden tuottaman vedenjakajan, joka voi poiketa ihmisen muokkaamasta tilanteesta. Tästäkin olen havainnut esimerkkejä kartalla, ja joitain olen tarkistanut myös maastossa. Kolmas tapaus on sitten se, missä töyrään poikki on ehkä mennyt luonnonpuro, mutta niin kapeasta uomasta, että ruutukoko ei ole ottanut sitä huomioon. Tällaisen olen päätellyt jossain kartalta, mutta en ole päässyt tarkistamaan maastossa, joten tämä jää vielä hypoteesiksi. Kuitenkin olen luonut luokan Luokka:Ehdotetut muutokset Suomen valuma-aluejakoon, jossa on lueteltu julkistettuun valuma-alue-ehdotukseen sisältyvät muutokset. Mutta koska on ilmeistä, että julkistetussa ehdotuksessa on saatettu "paikata" koneen tekemiä mahdollisia virheitä (ja saatetaan ehkä paikata myös otettaessa lopputuotetta "virallisesti" käyttöön), niin päätelmä, että työkalun tuottamiin lopputuloksiin on syytä suhtautua varauksella, lienee aiheellinen. Yleensä peruskarttaan (karttapaikka) vertailemalla voi nähdä, onko tulos likimain oikea vaiko niin karkea tai virheellinen, että se on käyttökelvoton. Mutta samanlaisia virheitähän on järviwikissäkin. Yksi virhetyyppi tulee tuosta 1990-luvun digitoinnista, lisäksi ainakin pohjoisimmassa Lapissa puuttuu suuri määrä järviä. Ja lisäksi rantaviivat usein näyttävät edustavan 1970-lukua. Tutkimalla näkisi ovatko pienet harjujärvet ainoa kohderyhmä, jossa virheet ovat todennäköisiä ja yleisiä. Luulen kuitenkin, että jos aineistoa päästään tarkentamaan pistepilviaineistolla, niin tulos paranee. Nythän oikeastaan herää ajatus, onko uusi valuma-aluejako pistepilviaineiston ansiosta jo syntyessään vanhentunut.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 11.37 (EET)[vastaa]

Olen huomannut useinkin ojien virtausnuolien olevan suunnaltaan "vääriä", mutta juuri tuon töyrään puhkaiseminen ei ole kartasta aina varmistettavissa. Periaatteessa ojankaivaja laajensi työllään valuma-aluetta kertomatta siitä muille. Innostuin VALUMA-työkalusta jo niin paljon, että ajattelin rakentaa valuma-alue-malineen, jossa sen maankäyttöluvut olisivat mukana. Mutta kannattaako sellaista tietoa alkaa levittää, ennen kuin ohjelman luotettavuus selviää?--J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 11.44 (EET)[vastaa]

Muistelisin jossain yksittäisessä kartassa havainneeni väärin merkityn virtausnuolen, eli kaikkeen pitää suhtautua kriittisesti ja tarkistaa. Monet noista ojankaivuista, joita olen havainnut tuntemillani alueilla, ovat olleet maa- tai metsätalousinsinöörien suunnittelemia, maataloudessa sotien jälkeen ja metsätaloudessa 1960-luvulla. Silloin on tietenkin laskettu, mistä ojan saisi taloudelisimmin (so. esim. vähimmin kaivumetrein), ja joskus ovat ehkä maanomistus- tai muut hallinnolliset kokonaisuudetkin vaikuttaneet, tai sitten vain sattuma. Jos tuota käyttää kriittisesti, eli pienillä valuma-alueilla vain jos tulos näyttää vastaavan korkeuskäyriä, niin tieto on hyödyllinen. Isommilla alueilla taas pienten virheiden vaikutus kokonaisuuteen on vähäinen. Aina ei tilannetta voi varmistaa ilman maastokäyntiä, ja joskus virhetulkintoja pääsee myös lähteisiin. Wikipediaa ajatellen kai oma tutkimus on jätettävä järviwikiin (joka juuri rohkaisee siihen!) tai julkaistava muualla.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 12.40 (EET)[vastaa]

Totta, omaa tutkimusta on vaikeaa kirjoittaa täällä tekstin joukkoon. Eikä se ole edes suotavaa. Jos VALUMAn tietoja aletaan hyödyntää, voisvat prosentit olla lähemmäs kokonaislukuina, ja neliökilometrit ilmaistaisiin vanhemmalla luvulla kirjallisen lähteen kera ja VALUMAn tulos olisi suluissa sen rinnalla). Näin lukija näkisi kaksi arvoa. Mutta, nyt kun muistin (@Aulis Eskola:) alla olevan keskustelun, jossa en-wikissä ilmoitetaan, että rantaviivan mitta on "huonosti määritelty mitta", niin saman voisi tehdä pinta-alan kanssa. En vain keksi, miten siihen merkityn linkin taakse voisi kirjoittaa spekulaatioista, että ala on voitu määrittää väärin, samoin kuin rantaviivan pituus voi olla riippuvainen askemitasta (20 m, 10 m tai 2 m askeleet).--J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 13.01 (EET)[vastaa]

Tuollaiset alueetkin voivat toki olla hankalasti määriteltäviä tarkasti. Mutta ei niissä ole vastaavaa mekanismia kuin rantaviivassa, jonka pituus pitenee jatkuvasti tarkastelutarkkuuden kasvaessa. Sikäli "huonosti määritelty mitta" tuntuisi oudolta ilmaisulta alueen kohdalla. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 00.37 (EET)[vastaa]

Niin, sen saman järven pinta-alahan ei taida kasvaa, vaikka tantaviiva pitenisikin. Sen sijaan jos esim. laskennassa käytetyn ruudukon hilakoko pienenee tai määritysmenettely muuttuu, vedenjakajan kulkuun voi tulla joskus suuriakin muutoksia, jos tarkemmalla silmäkoolla tuleekin esiin vaikkapa jonkun töyrään puhkaiseva kapea puronotkelma tai ihmisen tekemä oja tai kaivanto. Tai jos malli tulkitsee esim. vaikka ympäristöän korkeammalla olevaksi rakennetun valtatien virtausesteeksi, mutta ei huomioi sen alta rummuissa kulkevia uomia, niin tarkkuus taaas ei paranekaan, ennen kuin mallille kerrotaan korjaava tieto.--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 09.19 (EET)[vastaa]

Huomaan, että @Aulis Eskola: karsastat rantaviivan pituutta sen huonosti toimivan määrittelyn vuoksi. Matemaattisestihan fraktaalisen rantaviivan mitta leviää integraalissa käsistä kun mittakaavaa pienentää. Mutta maamittausteknisesti se on järkevä suure, jolla on merkitystä esimerkiksi rantatonttien arvioimisesta tai ekologisesti humusvaikutuksen arvioimiseksi (pitkä rantaviiva = suurempi humusvaikutus). Tarkoituksenmukaista olisi käyttää mittakaavana askelta, jolla ihminen kiertää rantoja. Jos rannat mitattaisiin puolen metrin pisteistöllä, saataisiin vaikutelmaltaan totuudenmukainen rantaviivan pituus. Se ei kuitenkaan poikkea paljoakaan kahden metrin pisteistöllä tehtävästä rantaviivan määrityksestä. Uskon kuitenkin, että tarkennuksia tullaan tekemään viel tulevaisuudessa. Tästä tuleekin mieleen, että järvissä on kolme suuretta, joiden perään voisi laittaa leiman. Vedenpinnankorkeus noudattaa nykyään kahta eri standardia (N60 ja mikä se vanhempi olikaan). Pinta-ala ja rantaviiva 20 metrin ja 10 metrin askellusta. Pitäisiköhän näiden perään laittaa leimat: 123,4 m (N60), ja 2,334 km (20m)..--J Hokkanen (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 09.36 (EET)[vastaa]

Kaavoituksessa ja rakentamisen suunnittelussa käytetään varsin pedanttejakin mittausohjeita rantaviivan pituudelle. Tällöin rantaviivanpituus on kohtuullisen tarkka, koska mittausmenetelmä on vakioitu (voidaan päästä jopa muutamien prosenttien tarkkuuteen). Mutta murtoviivan pätkä tapaa olla tuossa käytössä pidempi kuin mainitsemasi: usein 50m tai 100m. Kaikenmoisissa hetteiköissä ja kivikoissa 10m on jo kovin toimimaton murtoviivan pätkä, kun vedenkorkeuskin tapaa vaihdella melkoisesti. Katso tarkemmin Keskustelu mallineesta:Järvi (hae "kaavoit"). --Aulis Eskola (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 18.57 (EET)[vastaa]

Sanoisin, että pääsääntöisesti kannattaa ilmoittaa uuden valuma-alue-ehdotuksen mukainen arvo. Ongelmiahan on lähinnä yksittäisten järvien pienissä valuma-alueissa, joita ei vanhassa valuma-aluejaossa ole edes määritelty. Suuremmissa valuma-alueissa, so. niin suurissa, jotka on saatettu määritellä myös vanhassa valuma-aluejaossa, uusi ehdotus on yleensä tarkempi ja yleensä korjaa vanhan virheitä. Jos esim. töyräiden puhkaisemisen takia joku yksityiskohta uudessa olisi karkea, niin vastaavasti vanhassa on yleensä saman verran tai runsaasti enemmän virheitä ja epätarkkuuksia, ja sen takia uusi yleensä on kaiken kaikkiaan parempi. (Tai voi harkita käyttääkö sittenkin vielä vanhaa siihen asti kun uusi on vahvistettu ja korvaa sitten uudella.) Kaksi arvoa olisi mielestäni liian konstikas, kun kumpikin on kuitenkin tunnustettava likiarvoksi. Yksittäisen järven kohdalla useimmiten luku on saatavissa vain uudesta, ja vain joissakin tapauksissa (sattumalta järven valuma-alue = jonkin jakovaiheen valuma-alue vesistöjaossa) vanhasta. Nämä on oikeastaan kumpikin nähtävä "primäärilähdetyyppisiksi" lähteiksi, joissa virheen tai vähintään epätarkkuuden mahdollisuus. Näitä mahdollisuuksia voi tarkastella jossain esim. valua-aluejakoa käsittelevässä artikkelissa. Tässähän kyllä ruudukon silmäkoko aivan ilmeisesti voi vaikuttaa tulokseen, ja jos on niin, että mallin rakentaminen on aloitettu kun ei vielä ollut kattavaa valtakunnallista pistepilviaineistoa nykyisellä tarkkuudella, niin tarkkuus voi kuin voikin myöhemmin parantua. (Ja joka osaa pelata pistepilviaineistoilla, voisi itsekin tehdä tarkempia määrityksiä, niitä vesistöjenhoitajat kai tekevätkin sillä!) Lisäksi tietoja yks. järvien valuma-alueiden pinta-aloista voi olla kirjallisuudessa, kuten järvien hoitosuunnitelmat. Vanhemmissa ne on voitu piirtää peruskartalle karttatulkintana ja niissä voi olla karkeutta (sattumalta olen joitakin päässyt vertaamaan maastossa), mutta uudemmissa ei ole mahdotonta että vesistösuunnittelija on räplännyt pistepilviaineistoja ja parhaassa tapauksessa käyttänyt niitä rinnan maastotyön kanssa (en ole tämmöisiä nähnyt, mutta olen kuullut kuvauksen työprosessista).--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 09.01 (EET)[vastaa]

Voisiko työkalun resoluutio vaikuttaa asiaan. Jos ajatellaan, että valuma-alueet muodostetaan ruuduista (oliko VALUMAn sivuilla esimerkki?!), joiden kulmapisteiden eri korkeuserot "virittävät" levyn, jota pitkin ohjelma saa veden virtaamaan. Jos ruutujen kulmapisteet saavat sattumalta maaston tiheässä kumpareikossa hassuja arvoja, voivat "levyt" kallistua mielivaltaisiin suuntiin. Rauhallisemmin kumpuilevassa maastossa tämä olisi näin ajateltuna mahdotonta.--J Hokkanen (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 22.55 (EET)[vastaa]

Tämä lienee joku sellainen. Silloinhan kun tuo perustettiin, ei kai ollut vielä 2 m korkeusmallia. Voisi kuvitella että kun tarkka pistepilviaineisto kattaa koko maan, niin viimeistään silloin malli pannaan uusiksi. --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 23.14 (EET)[vastaa]

Botti näyttää tuottavan ihan hyviä artikkeleita. Aiemmin näin ei ole tehty, mutta olisiko hyvä idea lisätä tietolaatikkoon myös tarkemmat tiedot järven kuulumisesta vesistöihin ja niiden osiin? Armijärvi (Hattula) kuuluu ainakin neljään eri alueeseen:

• Kokemäenjoen vesistö
• Vanajaveden–Pyhäjärven alue
• Vanajanselän alue
• Leteenojan valuma-alue

Viimeinen noista ei ehkä ole merkittävä. Pystyisikö botilla toteuttamaan myös maininnan laskuojasta tai sen puutteesta itse artikkelitekstiin? Tulevatko entiset kunnat mukaan automaattisesti vai pitääkö ne käydä lisäämässä käsin tekstiin, mallineeseen ja luokitukseen? Ainakin Luokka:Hämeenlinnan järvet sisältää nyt monta tarkemmin ottaen Kalvolassa sijaitsevaa järveä. Jos Malline:Järvi kehitetään myöhemmin monipuolisemmaksi, niin toivottavasti näiden vanhojen tietolaatikoiden muuntaminen uuteen muotoon onnistuu myös botilla. --Raksa123 (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 14.02 (EET)[vastaa]

Nämä tiedot minulla on Excel-taulussa valmiina ja botille helposti annettavissa. Järvimallineessa ei niille kuitenkaan ole paikkaa ja koska vesistöalueista ja niiden alaisista valuma-alueista on meneillään uudistus (julkaistaan tänä vuonna), se on ajankohtainen nyt. Järvimalline voisi olla yhteensopiva kaikkien maailman järvien ja niiden valuma-alueiden kasnaa, mutta onko se mahdollista käytännössä. Pitäisikö olla maakohtaiset järvimallineet vai pitäisikö tehdä tutkimusta kieliversioiden välillä? Takaisin asiaan: Mikäli vesistöt lisättäisiin järvi-mallineeseen ja vielä niiden valuma-alueet, joudutaan ainakin valuma-alueet vaihtamaan toisiin jossakin vaiheessa. Ehdottaisin, että järvi-mallineeseen kirjattaisiin MOLEMMAT vesistöjaot, jotta lukija voisi siirtymävaiheessa käyttää vanhaa kirjallisuudessa olevaa tietoa ja uudessa kirjallisuudessa käytettävää tietoa. Hakuja voisi siten tehdä kahdella eri luokittelulla, hyvä juttu minusta! Entiset kunnat puuttuvat Excel-taulukostani, ne on lisätty artikkeleihin käsin (esim. Pahalammi (Ylöjärvi, Länsi-Aure), luokkana, aina joku muu kuin minä itse, esim. sinä!). Botilla tietolaatikot ovat paras paikka sijoittaa muuttuvaa tietoa, sillä tiedon paikka on helposti löydettävissä ja korvattavissa. Esimerkiksi entinen kunta voidaan liittaa sulkuihin nykyisen kunnan perään näppärästi.--J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 14.21 (EET)[vastaa]

Aika monessa entinen kunta taitaa olla vasta luokan nimessä, muttei mallineessa. Täytynee lisäillä niitä käsin. Ottaako botti muuten huomioon sen, jos järvi kuuluu useampaan kuin yhteen nykyiseen kuntaan? Järviwikissä näkyy ainakin joillain sivuilla ilmoitetun kaikki kunnat, joiden alueella järvi sijaitsee. --Raksa123 (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 13.32 (EET)[vastaa]

Huomasin myös, että Ikaalisten valuma-alueella entinen kunta oli esitelty luokituksessa, mutta ei mallineessa. Uudessa Excelissäni kaksi kuntaa huomioidaan automaattisesti mallineessa, tekstissä ja luokissa, joten ne tulevat botissa huomioiduiksi. Kolmas kunta tuottaa Excelissä jo virheen, jonka huomioin käsityönä. Ne ovat onneksi harvinaisia. Kunhan saan bottilipun, alan kokeilla miten mallineisiin voidaan lisätä järvinumeron ja entisen kunnan. Eteei sitten tavitse tehdä niitä käsin.--J Hokkanen (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 16.30 (EET)[vastaa]

Järviwikissä tilanne taitaa olla se, että lähtötiedossa oli alkuun vain yksi kunta kullekin järvelle, mutta sitten tarkat wikipedistit ja ehkä muutkin järviwikin käyttäjät rupesivat ilmoittamaan Järviwikin kahvihuoneen kauttta viranomaisylläpitäjille usean kunnan alueelle ulottuvia järviä, mutta on luultavaa että näitä täydennyksiä on ilmoitettu vain pienestä osasta järviä. Samoin karttapaikan haussakin taitaa olla vain yksi kunta.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 17.35 (EET)[vastaa]

Niitä on jo aikoinaan ilmoiteltu ja käsin korjailtu, ja sama työ jatkuu edelleen, eli Järviwiki (ja järvirekisteri) ei ole kovin hyvä lähde sille, missä kunnissa ja maakunnissa järvi sijaitsee. –Makele-90 (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 17.51 (EET)[vastaa]

Kansalaisen karttapaikan listassa on hakutoiminnon tuloksissa myös vain yksi kunnan nimi, varmaan sen kunnan, johon järvi kuuluu (pinta-alataan) enimmäkseen.--J Hokkanen (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 17.39 (EET)[vastaa]

Sekin on mahdollista, että järvi on merkitty siihen kuntaan, johon järven nimen koordinaatit osuvat. --Raksa123 (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 19.36 (EET)[vastaa]

Totta vieköön, sehän on paljon yksinkertaisempi selitys sille! Itse en ole luottanut JärviWikiin vaan Kansalaisen karttapaikkaan. Minulla on Excelissä koordinaatteihin perustuva linkki, joka aukaisee järven karttanäkymän ja voin poimia kartasta muuaman mitan ja tarkistaa laskujoen nimen.--J Hokkanen (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 20.42 (EET)[vastaa]

Hei, älä muuta artikkelin lähteiden mukaisia tietoja antamatta uusia lähteitä. Tuollainen toiminta on artikkelin väärentämistä. --Esamatti1 (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 11.57 (EET)[vastaa]

Anteeksi, ei ollut tarkoitus. Lisäsin kyllä virolaisten viranomaistietoja Keskkonnaregister'istä. Laitoin niitä järvi-mallineeseen lähdemerkinnällä ja korjasin niidenmukaisiksi joitakin kohtia tekstissä. Saatoin siis tehdä jonkin muutoksen niin, ettei sille näy lähdeviitettä. Mitä kohtaa tarkoitat, muutan sen takaisin tai merkitsen siihen viitteen.--J Hokkanen (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 12.01 (EET)[vastaa]

Muutin jo. Emajokeen ja muihin Viron jokiin liittämäsi viitteet eivät myöskään lähteistä lausetta "Järveen laskevista joista suurimmat ovat...", vaan ovat nähdäkseni aiheeseen suoranaisesti liittymättömiä lisäyksiä, jotka kuuluvat omiin artikkeleihinsa. --Esamatti1 (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 12.07 (EET)[vastaa]

Aivan. Oliko tarjoamani lähde "epäkurantti" tähän tarkoitukseen? Sehän löytyy viranomaisivulta, jossa esitellään Viron suurinta vesistöä.--J Hokkanen (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 12.24 (EET)[vastaa]

Jokiin liittämäsi viitteet kertovat (sikäli kun osaan lukea ja ymmärrän viroa) vain että joet ovat olemassa ja niillä on erinäisiä aiheeseen liittymättömiä ominaisuuksia. Kyseiset lähteet eivät nähdäkseni kerro, että nämä joet olisivat suurimpia Peipsijärveen laskevia jokia. Numerotietoja löytyy varmasti erilaisia ja ne ovat sinällään minulle melko yhdentekeviä. Kannattaisi kuitenkin miettiä, onko yhden maan viranomaistyönä laadittu tietokanta luotettavampi lähde kuin virolaisten ja venäläisten Peipsijärvi-tutkijoiden laatima tieteellinen teos. --Esamatti1 (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 12.34 (EET)[vastaa]

Kannattaa kyllä. En aivan olettanut, että puolustat lähdettäsi "lievällä nokkapokka-meiningillä". Minullahan ei sitä kirjaa ole itselläni, joten uskon sanaasi, että se on pätevä. Omat lähteeni perustuu PDF-tiedostoon ja viranomaisverkkosivulle. Kirjasi painamisvuosi on 2012, joten heillä on ollut mahdollisuus löytää tuoreimpia tietoja, kuin minun 2006 julkaistulla julkaisulla. Ensi ajatukseni oli, että virolaisilla olisi ollut (omat) uudet luvut, koska järvestä oli "löytynyt" syvempi kohta ja että rantaviivan pituus on kilometreinä pitempi (vaikutus syntyy lähes aina käyttämällä lyhyempää pisteväliä). En kykene arvioimaan, kummalla tutkijaryhmällä on ollut hallussaan tarkemmat tiedot Peipsijärvestä. Toivottavasti tämä asia ei aiheuta meidän kahden henkilön välille jatkuvaa skismaa, sillä tähän asti vain asiat ovat riidelleet. Huomioin vielä, että muutin myös järven tietolaatikon numeroita, jotka ovat nyt erit kuin tekstissä. Annan sinulle harkintavastuun tehdä niille mitä haluat, sillä en puutu niihin sen enempää.--J Hokkanen (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 12.50 (EET)[vastaa]

On turha puhua nokkapokkameiningistä, jos ei osaa käyttää lähteitä tai ymmärrä lähdekritiikin merkitystä. Tilastoja on erilaisia, ja voisi ehkä olettaa, että aiheen tuntevat tutkijat osaavat niistä valita mielestään oikeat tiedot. Minulla ei ole mitään henkilökohtaista suhdetta Peipsijärveen, satuinpahan vain joskus löytämään tuon kirjan kierrätyshyllystä ja päätin laajentaa artikkelia. Olisi tietysti hyvä, jos laatikon ja leipätekstin luvut olisivat samat. Ja vielä parempi, jos laatikkoon ei tarvitsisi tehdä viitteitä, jotka ovat vielä väärässä paikassa mittayksikköjen edellä. Halutessasi voit muuttaa nuo luvut leipätekstiin lähteillä varustettuina. Kaksilla tai mahdollisesti vielä useammilla luvuilla ei ainakaan leipätekstissä kannata lukijan päätä sekottaa. --Esamatti1 (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 13.24 (EET)[vastaa]

Eiköhän tämä ollut tässä. Kritiikki on nyt otettu vastaan.--J Hokkanen (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 13.35 (EET)[vastaa]

Tätä palkintoa ei ole vielä jaettu kovin montaa kertaa, mutta mielestäni ansaitset sen:

{{Hirvensydän|Suomen muinaismuistojen kattavasta käsittelystä ja järjestelmällisestä työstä Suomen järvien parissa. --[[Käyttäjä:Raksa123|Raksa123]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raksa123|keskustelu]])}}

Kiitos, aihe on sydäntäni lähellä ja kirjoittelen siitä vielä lisää.--J Hokkanen (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 13.55 (EET)[vastaa]

Nyt tuli matemaatikolle töitä: Helsingin sanomat 12.2.2017:"Wikipedia määrittelee iteroinnin näin: 'Yleinen nimitys menetelmille, joissa samoja työvaiheita toistetaan niin kauan, kunnes halutaan toistot lopettaa.'"

--> Onko tämä määritelmä oikea? Jos esimerkiksi poimin puolukoita tai pinoan klapeja, niin kyseessä on työ, jossa samoja työvaiheita toistetaan, kunnes halutaan toistot lopettaa, mutta koska koulussa matematiikan tunnilla opetettiin, mitä iterointi on, niin tiedän että ne eivät ole iterointia.--Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2017 kello 07.55 (EET)[vastaa]

Ei se ole matemaattinen määritelmä. Lehden "iterointi" on sellaisen toiston määritelmä, jota väsytään lopulta tekemästä. Kuulostaa "ei tavoitteellisestä liukuhihnatyöltä". Matemaattinen iterointi on määritelty sekä tavoitehakuiseksi että kehittyväksi toistoksi. Tavoitteena on laskulle jokin tila, ja kehittyvyys takoittaa ideaa, jolla voidaan käyttävää luku viedä lähemmäksi tavoitetilaa. Toistetaan siten, että joka askeleella kehitystä tapahtuu hieman ja joka kerralla arvioidaan muutoksen suuruus. Kun muutos on niin vähäistä, ettei kannata enää laske uusia kierroksia, ollan ilmeisesti jo lähellä optimiarvoa. Oletus on, että kehitys vie kohti tuntematonta tavoitearvoa joka kerta ja että sitä lähestyessään askeleen lyhenevät koko ajan (peräkkäisten askelten erotus on pieni). Silloin voidaan (omalla riskillä) lopettaa toisto. matemaattisesti tietenkin vedetään toisto katkeraan loppuun eli äärettömän monta kertaa. Raja-arvo on kysytty tavoitearvo. Näin siis abstrakti selostus.--J Hokkanen (keskustelu) 13. helmikuuta 2017 kello 11.44 (EET)[vastaa]

Huom. määritelmä ei ollut lehden oma vaan Wikipedian artikkelista Iterointi lehteen lainattu: Wikipedia:Medianäkyvyys#Wikipedia lähteenä. Yliopistotason matemaatikkona voit auttaa wikipediaa korjaamalla tai selventämällä tarvittaessa määritelmää artikkelissa. Ongelma siis on se, onko Wikipediasta löytyvä määrittely iteroinnille kunnossa, ja onko HS:n toimittaja tehtävänsä tasalla kun viittaa Wikipediasta ottamaansa lähteettömään määrittelyyn, joka lukion käyneen mielestä on jotenkin omituinen. (Olen kuvitellut, että toimittajat enimmäkseen olisivat käynet lukion, mutta kun olen käynyt pitkän matikan, niin en tiedä, sisältyykö iteroinnin käsite myös lyhyeen oppimäärään.)--Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2017 kello 12.53 (EET)[vastaa]

Se on säilynyt pitkässä matematiikassa syventävän kurssin numeerisen matematiikan kurssissa. Sen käy arviolta alle 20% lukiolaisista. Voin vilkaista artikkelia.--J Hokkanen (keskustelu) 13. helmikuuta 2017 kello 14.49 (EET)[vastaa]

Maallikkona olisin kiinnostunut, meneekö kakunleikkuuesimerkki edes iteroinnin piiriin. Saatan olla väärässä kun maallikkona epäilen sitä, mutta epäilen silti.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 10.41 (EET)[vastaa]

Tietojenkäsittelyssä kahvinkeittäminen on paljon käytetty analoginen esimerkki tietojenkäsittelyn proseduuri käsitteelle ja minusta kakaunleikkuu on hyvä esimerkki monotonisesti toistettavalle proseduurille, jossa toistoa jatketaan kunnes saadaan haluttu tulos. Samaa esimerkkiä voidaan käyttää rekusiiviselle kakunleikkuulle. Silloin kakku leikataan vain eri tyylillä, mutta lopputulos on sama. Matematiikassa toiminnan päämäärä on usein eri kuin tietojenkäsittelyssä, koska siinä on usein päämääränä saada aikaiseksi laskennan tulos. Mielestäni siinäkin toistuu tietojenkäsittelyn teema tuloksen vaiheittaisesta ljalostumisesta (kakkuviipaleet pienenevät). Matematiikassa iteraatiolla voidaan tuottaa pistejono, joka lähestyy toivottua tulosta, funktiojono, joka alkaa muostuttaa haluttua funktiota jokiasessa pisteessä, jne. Artikkeli on mielestäni kunnossa ainakin yleisellä tasolla. Pitää kuitenkin lukea se vielä läpi tarkemmin.--J Hokkanen (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 14.11 (EET)[vastaa]

Tuota vähän uumoilinkin. Toisaalta, kun käsitteen iterointi alkuperäinen merkitys lienee matemaattinen, niin herää kysymys, onko mitään "yleistä" merkitystä muu kuin matemaattinen. Mutta kun osaan tietojenkäsittelyä vielä vähemmän kuin matematiikkaa, niin en osaa arvioida. Luulen sitä paitsi, että tuo Sipilän käyttämä metaforakin viittaa enemmän raja-arvon lähestymiseen, eikä pelkkään toistton. Siinä merkityksessähän se on mielekäs, mutta pelkkänä toistonahan se olisi samaa kuin vatulointi, eli ei mielekäs tavoiteltava asia, vaan päämäärätöntä jahnaamista.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 14.33 (EET)[vastaa]

Toistoalgoritmi, jossa etsitään tai kerätään näytteitä on "vatulointia". Siinä on periaatteena kattavuus ja jokaisen vaihtoehdon esilletuominen. Satunnaislukugenerointi on itserointia joko yhden satunnaisluvun hakemisessa tai satunaislukuja tuotettaessa runsaasti. Eli "päämääräöntä tekemistä" siinä mielessä, ettei tulos parane kovin paljon.--J Hokkanen (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 14.49 (EET)[vastaa]

Urjalassa näkyi peruskartassa 1961 välillä Rutajärvi (Urjala) - Kokonjärvi (Urjala) Urjalan kirkonkylän luona kuivatettu Vanhajärvi.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 22.23 (EET)[vastaa]

Ja vieressä Uutisjärvi, aloitin jo molemmat.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 15.11 (EET)[vastaa]

Ja sastamalassta löytyi umpeenkasvanut Iso Mustajärvi: [7] - Vieressä myös samanlainen Pikku Mustajärvi. --Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 11.37 (EET)[vastaa]

Mitä etelämmäksi mennään, sitä enemmän järiä on kuivatettu. Se on kiehtova lähihistoriallinen alue.--J Hokkanen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 19.03 (EET)[vastaa]

Jos huomasit bottiajossa huomautettavaa, kerro se tähän osioon.--J Hokkanen (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 20.24 (EET)[vastaa]

Pieniä huomioita (en tiedä onko näistä erimielisyyttä):

• sanan ja viitemerkinnän välissä ei pitäisi olla välilyöntiä (koskee myös tietolaatikkoa ja lihavoitua nimeä)
• käsittääkseni otsikon "maantietoa" pitäisi olla standardi "maantiede"
• joissain artikkeleissa on tyhjä rivi ennen lähteet-otsikkoa
• mielestäni tynkämerkinnät ovat edelleenkin hyödyttömiä. --Epiq (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 22.25 (EET)[vastaa]

Vastaan takaperin: Tynkämerkinnän ohjeistus on mielipidekysymys, koska "konsensus" on sinun tapauksessa se, että tämä ei ole tynkä, ja toisen mielestä, se on tynkä. Olen ollut johdonmukainen siinä suhteessa, että tietolaatikko ja kaksi lausetta on vielä tynkä, koska järvi on monisyinen kokonaisuus ja se tulisi sisältää maantiedon ja biologian asioita ollakseen edes alustus asiaan. Mutta kun kaksi asiaa kolmesta on täytetty (maantieto, biologia, historia) on esitetty ole mielestäni vähintään oikeutettu poistamaan tynkämallineen. Tämänkin jälkeen on eräät "perässähiihtäjät" käyneet lisäämässä tynkämallineen käsin tekemiini artikkeleihin. Ota siitä sitten selvää.. Maantieto, arkisempaa ja ei niin käsitteellistä ympäristökuvausta, maantiede, tieteeseen pohjautuvaa kuvausta. Molemmat käsitteet ovat käytössä. En muista, onko järvien kirjoittelussa suositeltu toista, mutta otan illalla selvää. Tyhjä rivi on vahinko, joka jäi bottikoodien väliin. Onnistuin poistamaan se tallantamisen yhteydessä useimmista artikkeleista, mutta en sitten aivan kaikista. Minua on pitkään ärsyttänyt viitemerkin ja sanan välistä raon puuttuminen. Ehkä pian taivun sen poisjättämiseen. Aion sitten painostaa raon lisäämiseen muita konsteja käyttäen myöhemmin. Rumuus on silmiinpistävää ja häiritesee sujuvaa lukemista, koska se "tökkäsee silmään" eli tekstin yli pyyhkäisevässä lukemisessa silmä jää siihen "kiinni". Se on kuin tavallista korkeampi kynnys, jota talon isäntä ei enää viitsi korjata. Kiitos kommenteista, korjaan ne pois, kun alan editoida pohjia illalla. Otan näitä huomioon, jos seuraavia ajoja tulee.--J Hokkanen (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 10.01 (EET)[vastaa]

Ehkä tämä on hifistelyä, mutta voisiko botti puoliälykkäästi valita Järvi-mallineeseen coord_scale-parametrin vaikkapa pituuden tai pinta-alan perusteella. Vesimuodostumien (waterbody) oletusmittakaava on 1:100000, jolloin 200-metrinen Velkoja (Hämeenlinna) kutistuu kartalla 2-millimetriseksi. Mielestäni alle 1 km pituinen järvi voisi mennä mittakaavaan 1:10000 (näkyisi max 10-senttisenä, versus 1 sentti satatonnisena). (Tai jos pinta-ala on helpompi käsitellä, niin vaikkapa alle 1 neliökilometrin.) --Jmk (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 17.35 (EET)[vastaa]

Tunnustan tietämättömyyteni, koska en ole milloinkaan huomannut Coord_scalen vaikutuksia missään. Oletusmittakaavaa 1:100000 en ole tavannut. Tosin valitsen aina Kansalaisen karttapaikan karttojen avaamisessa. Voitko antaa karttapalvelun, jossa tällä parametrillä on vaikutuksensa? Kannatan sen käyttöä, jos siitä on hyötyä. Lisäksi se voisi olla tulevaisuudessa merkittävämpi parametri kuin nykyään.--J Hokkanen (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 11.24 (EET)[vastaa]

No esimerkiksi juuri se Kansalaisen karttapaikka. Ota Velkojan vanhempi versio [8], klikkaa koordinatteja, päädyt tällaiselle kartanvalintasivulle. Huomaa mittakaava 1:100000 siellä yläpalkissa. Jos nyt klikkaat siitä vaikka Google Mapsia tai Karttapaikkaa, saat kartan jossa Vanajavesikin näkyy pienenä laikkuna eikä Velkojaa näy ollenkaan. – Kokeile sitten samaa Velkojan uudemmasta versiosta, kartta avautuu nyt huomattavasti suurempana. --Jmk (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 11.52 (EET)[vastaa]

Näin siinä tosiaan käy. Olen käyttänyt tekemääni Kansalaisen karttapaikka-mallinetta niin usein, että tähän vaikuttaminen on jäänyt huomiotta. Voin tosiaan vaikuttaa tähän yksinkertaisesti jo Excel-taulukossa. Parametrille voidaan laskea mittakaava, jossa järven pituus vaikuttaa sen suuruuteen. Parhaan laskentatavan keksimiseen pitänee vain kokeilla eri tapoja. Lopulta mittakaavan ratkaisee se näkymä, joka aukeaa järven ympäriltä. Jo nyt voisi kokeilla joillakin luvuilla, millainen näkymä siitä aukeaa.--J Hokkanen (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 12.14 (EET)[vastaa]

Kokeilemalla löytynee sopiva nyrkkisääntö. Jos nyt ihan lonkalta heittäisi, niin (järvi)kohde saisi näkyä vähintään sentin pituisena, ja 3–10 cm voisi olla hyvä tavoitekoko. (Todellinen koko näytöllä senttimetreinä on kuitenkin likimääräinen: mitä mittakaavaa pyydetään → miten karttapalvelu siihen reagoi → miten se toteutuu käyttäjän fyysisellä näytöllä...) Toisaalta näkymän yhtenäisyyden kannalta ei ehkä kannata käyttää kovin hienojakoista mittakaavojen luetteloa (tyyliin 1:12000, 1:13000, 1:14000). Pienille lammille voisi valita vaikka listasta 1:10000, 1:30000, 1:100000. Jos kilometriin asti olisi 1:10000 (1 km = 10 cm), välillä 1–3 km olisi 1:30000 (= 3,3–10 cm), siitä ylöspäin 1:100000 (3–10 km = 3–10 cm). Jotenkin tuohon tapaan lähtisin itse kokeilemaan. --Jmk (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 15.36 (EET)[vastaa]

Onko tietoa, miten karttapalvelut huomioivat sellaisen mittakaavan, jota se ei suoraan tue. Pyöristääkö se sen lähimpään maittakaavaan, vai hylkääkö se ehdotetun mittakaavan ja korvaa sen 100000 mittakaavalla? Jos palvelu pyöristää arvon, voisi Excelillä laskea millaisen arvon hyvänsä. Muuten se tulisi valita listalta.--J Hokkanen (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 15.50 (EET)[vastaa]

Kyllä ne pyöristävät. Mutta minusta käyttäjäkokemuksen kannalta olisi mukava, etteivät (pyydetyt) mittakaavat olisi 1:19341. Se satatonninen ei ole mikään yleinen karttapalveluiden (kuten Karttapaikan tai Googlen) oletusmittakaava, vaan se Wikimedian kartanvalintahörhäke päättää että jos coord-mallineessa tyyppi on waterbody eikä mittakaavaa ole valittu, niin sitten asetetaan satatonnia. --Jmk (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 17.24 (EET)[vastaa]

Jos tuota järvimallinetta muuttaisi sen verran, ettei se pakottaisi tuota km²-merkintää, niin ilmeisesti botti pystyisi ilmaisemaan järven koon myös hehtaareina? Esimerkiksi Kyynärälammen 0,01518 km² on kyllä melkosen epäselvä lukijalle (tekstissä näyttäisi toki olevan paremmin hehtaareina). --PtG (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 08.53 (EET)[vastaa]

Olen samaa mieltä. Järvimalline on nyt muutoksen edessä. Zachella on jopa toimivia ratkaisuja asiaan. Toistaiseksi tulee neliömetrit jakaa miljardilla, jotta lukema toimisi. Havainnollisuudestahan tässä on todellisuudessa kyse: suuret järvet neliökilometreinä ja pienet hehtaareina! Jäykkä Järvi-malline (ylipäätään jäykät mallineet) ei ole antanut mahdollisuutta antaa vaihtoehtoisia suureen arvoja. Jos suureen yksikön poistaisi, ja käyttäjä antaisi sen itse, asia olisi ratkaistu (et-wikin tapa). Kuitenkin pinta-ala-yksiköiden muunnokset eivät kuulu tavallisen suomalaisen yleissivistykseen kovinkaan yleisesti. ne tahtovat mennä väärin. Joten tukitoimia niiden suhteen olisi paikallaan.--J Hokkanen (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 11.24 (EET)[vastaa]

Mitä enemmän olen tätä pohtinut, niin sen enemmän olen sitä mieltä, että botilla luoduissa artikkeleissa kannattaisi käyttää suoraan {{Järvi WD}} -mallinetta jolloin halutut ominaisuudet voisi pistää siihen suoraan sen kummemmin miettimättä yhteensopivuutta aikaisemmin kirjoitettujen parametrien kanssa. Samoin järven perustiedot (vähintään järvinumero ja, että kohde on järvi) vaikka järven tiedot olisivatkin kiinteästi fiwikiin kirjoitetut. Järvi WD -malline vaatii vielä muokkausta ainakin sen suhteen, että miten koordinaattien parametrit välitetään geohack:lle, koska nyt se ei välitä muuta kuin lat ja long arvot. Sinänsä esimerkiksi arvauksen oikeasta geohack:n oletusmittakaavasta varmaankin voisi tehdä pinta-alan perusteella ja muuntaa näytettyt arvot yksikoltään järkeviksi ihan arvojen itsensä perusteella. --Zache (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 15.27 (EET)[vastaa]

Olin ehdottanut Järvi-mallineeseen lisäkenttiä, siis laajemman kuin millä itse olet työskennellyt. Olisiko syytä harkita WD-mallineen sisältöä samantien (Järvi-projektin sivuilla)? Itse voisin muokata Excel-taulukoitani niin, että se tulostuu siinä automaattisesti. Niiden wd-järvien kokemuksista viisastuneina mallinneen kehitystyö etenisi rivakammin.--J Hokkanen (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 15.50 (EET)[vastaa]

En ole täysin tietoinen, mihin suuntaan nykyään mallineita kehitetään näiden wikidata- ja bottijuttujen ansiosta. Lisäsin tuohon perusjärvimallineeseen nyt vaihtoehtoisen kentän pinta-ala_yksikkö, jota voi käyttää. Jos se on tyhjä, niin käytetään edelleen km². Näin nyt alkuun, mitäs muuta, pinnankorkeus on hyvä metreinä, mutta voisiko rantaviivaankin laittaa vaihtoehdon. --PtG (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 16.37 (EET)[vastaa]

Parempi paikka uudistuksille olisi uusi Järvi-malline, Järvi WD. Sitä on kehitellyt Zache, joten keskustele hänen kanssaan parametrien yksiköiden laatumuutoksista. Samalla kun kehtetään mallinetta, kiinnitetään huomiota yksiköiden vaihtoehtoihin, viitteiden latomiseen tietolaatikossa ja erityisesti WikiDatan esittämiseen siinä. Tietokenttien lukumäärää tarkistetaan samalla kertaa.--J Hokkanen (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 16.50 (EET)[vastaa]

Viitaten pohdintaan väliotsikoista yllä lisäsin eräisiin artikkeleihin, so. Nuutajärvi (järvi) ja Rutajärvi (Urjala) ja niihin laskevat järvet botilla luotua osiota "Maantieto" (= tässä bottiajossa järven korkeus, pinta-ala, muoto ym) täydentämään osion "Vesistösuhteet" jossa kuvasin millaiseen vesireittiin järvi kuuluu mainitun valuma-alueen sisällä. Sitten viimeistä artikkelia, jo ennen bottiajoa luotua Hirsjärvi (Tammela) muokatessani huomasin, että siinä vastaava tieto oli yhdistettynä osioon "Maantieto". Kuitenkin ainakin nyt botilla luotuihin artikkeleihin nuo vesistösuhteet tuntuivat menevän mukavamminomana kappaleenaan, mutta otsikoinnin kokonaisuutta ehkä voi miettiä.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 22.21 (EET)[vastaa]

Artikkelissa Valajärvi (järvi Urjalassa) ilmaisu "...kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Tarpianjoen valuma-alueeseen. Valajärvi on osa Nuutajoen valuma-aluetta." tuntuu sekavalta, koska ensin sanotaan järven kuuluvan Tarpianjoen ja sitten kuitenkin Nuutajoen valuma-alueeseen. Nuutajoen valuma-alue on varmaan yksi osa laajemmasta Tarpianjoen valuma-alueesta, mutta jotenkin sitä voisi muotoilla. --Raksa123 (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 01.00 (EET)[vastaa]

Eikös siihen voisi laittaa vain: "...kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Tarpianjoen valuma-alueeseen. Tarpianjoen valuma-alueen sisällä Valajärvi on osa Nuutajoen valuma-aluetta." Silloin asia selviää myös kyseistä vesistöä tai vesistöalueluokituksen hierarkiaa tuntemattomalle. Näin olen tietoja täydentäessäni usein tehnytkin.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 12.54 (EET)[vastaa]

Kommentti "Viitaten pohdintaan...": Olen kokeillut, miltä näyttäisi sijoittaa Vesistöalueen 1., 2. ja 3. jakovaiheen alueet Maantieto-osion alkuun. Ne voisi selittää siinä tarkemmin ja jatkaa sitten järven muilla ominaisuuksilla. Eikös nämäkin ole maantietoa: veden kulkureitit (tulo- ja laskuojat), luodatun järven mittatiedot, rantojen luonne, asutussuhteet, tiestö, jne. Järven esittelyosio jäisi pienemmäksi eikä olisi tiiviinä niin tekninen.--J Hokkanen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 19.02 (EET)[vastaa]

Tarkoitan tällaista sanamuotoa: Velkoja (Hämeenlinna).--J Hokkanen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 19.43 (EET)[vastaa]

Sanamuoto voi olla toimiva, mutta tekstiä voisi ilmavoittaa kappalejaolla ja ehkä jopa harkita väliotsikkojen käyttöä, vrt. järveen Nuutajärvi (järvi) laskevien järvien tekstimuotoilut. Moni saattaa lukea tekstiä esim. joltain pieneltä mobiilinäytöltä, ja isollakin näytöllä ilmavuus nopeuttaa hahmottamista.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 20.33 (EET)[vastaa]

Oikeastaan jäsennystä voisi yrittää jakaa jotenkin osiin, mutta en ole nyt miettinyt artikkelimallia muuten kuin että noihin muutamiin järviin tein lisäykset omina kappaleinaan omilla väliotsikoilla. Väliotsikot artikkelimallia käyttäen olisivat käteviä, koska silloin laajentaminen sujuisi kätevästi, muttaa vaatii tietenkin mallin suunnittelua.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 20.40 (EET)[vastaa]

Ei taida olla nyt esimerkkiä järvestä, mutta jokiartikkelissa Terttilänjoki pääsin puolivahingossa lähelle artikkelimallia.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 20.41 (EET)[vastaa]

Ongelma on myös se, ettei valuma-alueista ja laskujoista ole tietoa saatavilla Excel-analyysiä varten. Botti-ajot ovat perustuneet täysin yhteen SYKEn tulostusmalliin, kun se listaa järvien ominaisuuksia yhdellä kertaa. Sen avulla olemme voineet luoda myös navigointimallineen, joka on oleelinen osa projektia. motto on, että lisää dataa, niin lisää lauseita bottiajoon.--J Hokkanen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 20.59 (EET)[vastaa]

Niin, oikeaastaanhan tämä koskeekin artikkelin laajentamista käsin bottiajon jälkeen, mitä tuossa tein kokeeksi muutamille artikkeleille ikään kuin "jälkitöinä". - Tosin silloinkin hyvin rajoitetulla sabluunalla. Nuo tekemäni lisäykset ehkä olisivat sopineet huonosti bottiajoon, koska ne on melkein helpompi tehdä vasta bottiajolla luodun artikkelin päälle.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 21.05 (EET)[vastaa]

Toinen, mutta positiivinen, ongelma on nyt se, että tämän valuma-alueen järvet on nyt ladattu kaikki fi-wikiin. Projektin jatko vaatii uuden mielekkään alueen valinnan. Ehdotuksia?--J Hokkanen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 21.02 (EET)[vastaa]

Kai Kokemäenjoen vesistössä on luonteva jatkaa, ja länsisuomalaisena jos on oma lehmä ojassa, niin näitä Vanajaveteen laskevia. --Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 21.08 (EET)[vastaa]

Kokemäenjoen vesistö olisi saatava joskus valmiiksi. Se onnistuu painamalla sitä järjestelmällisesti läpi. fi-wiki näkökulmasta toinen projekti voisi olla tiettyä kokoluokkaa suurimmat järvet, tai asutuksen lähellä olevat järvet tai muilla tavoin käsin valittuja järviä. Aion kyllä jatkaa Kokemäenjoen vesitön parissa, mutta yleisen mielipiteen kannalta voisi olla hyväkin tuoda rinnalle jokin toinen julkaisukriteeri. Tätä jään itsekin pohtimaan.--J Hokkanen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 10.13 (EET)[vastaa]

Tiettyä kokoluokkaa suuremmat voisi olla paras. Kun sv-wikissä parsittiin Geonamesilla tehtyjä Suomen järviartikkeleita järviwikin tiedoilla, niin koko oli yksi kriteeri, muistaakseni yli 100 hehtaaria, ja kun katsoin tulosta jollain tuntemallani alueella, niin se lopputulos oli todella hieno ja edustava. Se olisi luultavasti välittömim hyödyllisin priorisoitava kontribuutio. Jos määrä olisi liian suuri tai pieni, niin kokokriteeriä voisi vastaavasti säätää.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.59 (EET)[vastaa]

Niin, 100 ha = 1 km², eli neliökilometrin järvet. Montakohan niitä on Suomessa? Niitä tulee hitaasti, koska SYKE:n tulosteet rajoittuvat 500 järveen listaa kohden (muistanko oikein?). Ajattelin tehdä sen siten, että kukin vesistöalue tiputetaan Exceliin ja siitä lajitellaan esille 100 hehtaarin järvet. Niille tuotetaan lisätiedot karttapaikasta ja Botilla julkaistaan. Kun julkaistut järvet on merkitty Exceliin, ei niitä voi enää julkaista uudelleen. Mutta ennen seuraavaa (luvanvaraista (!!!) Botti-ajoa) tulee Wikidata-menettely laittaa kuntoon. Osa datasta tulisi julkaista Wkidatassa ja loput artikkelin järvi-mallineessa. Jos nyt luopuisi lähteiden sijoittelusta vähäksi aikaa, mitä ajattelet siitä. nehän peräisin joko SYKEstä tai Kansalaisen karttapaikasta.--J Hokkanen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 19.15 (EET)[vastaa]

Järviwikistä laskettuna 100 hehtaarin järviä tai sitä suurempia on 2 530 kappaletta. Mistään ei helposti voi tarkistaa, monestako niistä on jo artikkeli. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 22.57 (EET)[vastaa]

Ehkä nämä on kuitenkin helppoja löytää, sillä niiden tunnistetiedoissa järvien dimensiot poikkeavat tavallisesta järvistä suuruusluokan osalta. Saman nimisiä suuriä järviä ei maakuntaan mahdu montaa. Tämä vaikuttaa ihan järkevältä projektilta, vaikka järvien suodattamisessa kuluu hieman aikaa. Toisaalta, laajentunut alue tuo haasteita sille, miten erilaisista valuma-aluetiedoista, kuntatiedoista ja tällaisista selviää kunnialla.--J Hokkanen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.03 (EET)[vastaa]

Semmoista kuin Tyvijärvi (Hämeenlinna) en löytänyt.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 21.08 (EET)[vastaa]

Tyvijärven olen tekemässä käsin. En enää muista, miksi botti ei sitä tallentanut ensimmäisellä kertaa. Se näkyy punaisena linkkinä navigaatio-mallineessa.--J Hokkanen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 10.13 (EET)[vastaa]

Tuo ihmisen muotoilema lause: "Valuma-alue jaettiin neljännessä jakovaiheessa Kortejärven–Rutajärven alueeseen, johon järvi kuuluu." (esim. artikkelissa Kavajärvi) taitaa olla kielellisesti vähän mutkikas. Ehtisiköhän kielenhuoltoa tehnyt käyttäjä:Tanár katsoa malliksi jotain näistä artikkeleista. Tai voin koettaa itsekin, jos ehdin, mutta en ole varma, ehdinkö.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 00.17 (EET)[vastaa]

Muokkasinkin sentään itse: [9]. Ehkä tuota neljättä jakovaihetta on tuossa turha selostaa.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 00.24 (EET)[vastaa]

Tee muutokset artikkeliin Katumajärvi ja pyydä poistettavaksi botilla luomasi artikkeli kaksoiskappaleena. --Pxos (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.45 (EET)[vastaa]

Ei siis missään nimessä ole tarkoitus, että vuosikausien muokkaushistoria tuhotaan ja korvataan botilla luodulla artikkelilla, joten ajatus oli väärä. Kas kun on olemassa käytäntöjä. --Pxos (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.46 (EET)[vastaa]

Huomasin juuri tämän seikan, ja kirjasin siitä kyseiseen artikkeliin. Olen pahoillani, selvä töppäys.--J Hokkanen (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 16.02 (EET)[vastaa]

Niin no tännehän olisit voinut asiasta kirjoittaa, koska ei tuo sinun toimintasi nyt ole sellaista, että siitä tarvitsisi muiden lukea artikkelin keskustelusivulla seuraavina vuosina. Mutta vastaan tässä, että vaikuttaa toimivalta ratkaisulta. Eli toisin sanoen vastaus minulle tähän suoraan eikä pingaten muualle. --Pxos (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 16.32 (EET)[vastaa]

Jos sopii, jatkan tästä eteenpäin; proseduurin mukaisesti.--J Hokkanen (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 16.49 (EET)[vastaa]

Kaduttaa, että muutin nimeä. Artikkeli oli poistettu, mutta ei ilmeisesti keskustelua, joten nimenmuutos epäonnistui keskustelun osalta. Se ei siirtynyt mukana. Mikä neuvoksi (@Pxos:)?--J Hokkanen (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 20.21 (EET)[vastaa]

Poistin siirron tieltä keskustelusivun, joka oli tosiaan jäänyt pseudovahingossa jäljelle siksi aikaa kunnes sen jokuminä poistaa. Nyt pitäisi olla yhteys kunnossa. Jätän sinulle linkkien korjaamisen, koska tiedät asiasta enemmän ja siitä, mikä järvi on mikäkin. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 03.54 (EET)[vastaa]

Kiitos siitä. Järven nimi oli kyllä enne.--J Hokkanen (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 11.25 (EET)[vastaa]

Merkkaan tännekin pohdittavan kysymyksen, että onko mahdollisesti tuo aiemmin artikkeliotsikolla Katumajärvi sittenkin niin paljon muita samannimisiä järviä tunnetumpi, että sen olisi tullut sittenkin antaa olla täsmenteettömällä nimellä? Tämä tarina kristinuskoon kastetuista hämäläisistä, jotka tulivat katumapäälle, kai on opetettu suurelle määrälle oppilaspolvia kouluissa, oli se sitten nykytiedon perusteella oikeasti tosi tai ei, jne. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 12.19 (EET)[vastaa]

Sitäkin mietin tähän liittyvän söhellyksen keskellä. En osaa itse arvioida nimen tunnettavuutta, joten ajattelin jättää asian rauhaan tuon täsmennyssivun ilmestyttyä.--J Hokkanen (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 12.26 (EET)[vastaa]

Tämähän on kysymys, jota on usein pohdittu sivujen ja täsmennyssivujen yhteydessä. Esim. Ihoden muutin täsmennyssivusta kyläartikkeliksi, koska kylä oli mielestäni ensisijainen sen mukaan nimettyyn musiikkialbumiin nähden. Mutta kun tässä mikään vaihtoehto ei ole mahdoton, niin valinta on lähinnä toimituksellinen ja arvioinnin voi hyvin jättää myös muille. Päijänteen ja Oulujärven kaimajärvethän nyt ovat selvä tapaus, tai joku urheilija Matti Vanhanen.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 12.39 (EET)[vastaa]

Nyt tuli taas duplikaatti: Aiempi Vähäjärvi (Sääksmäki) (asiasisältö olematon mutta vanhempi) ja nyt luotu Vähäjärvi (Valkeakoski) (kattavampi ja parempi asiasisältö mutta luotu nyt duplikaattina). Näyttäkääpä nyt miten nuo kuuluu oikein käsitellä. @Pxos: --Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2017 kello 21.52 (EET)[vastaa]

Pitää ilmoittaa botin ohjaajalle, jolla on mielestäni velvollisuus siirtää tiedot käsin vanhempaan artikkeliin ensin kunnolla, sitten pyytää uutta poistettavaksi kaksoiskappaleena selityksen kera ja sitten päättää, mikä lopulta on paras nimi artikkelille. Toisin sanoen kyllä tässä botin ohjaajan pitää tehdä suurimmat työt. --Pxos (keskustelu) 23. helmikuuta 2017 kello 21.55 (EET)[vastaa]

Olen samaa mieltä, ja minä tutkin asiaa. Tässä on nyt "vuoto", koska järvi olisi pitänyt poistua listasta duplikaattitarkistuksessa. Ehkä tämä on jatkossa tehtävä lisäämällä aluksi järviin SYKEn Järvinumerot, jotka ovat järvien numeeriset tunnisteet. Proseduuri oli: uudet asiat vanhaan artikkeliin, uusi artikkeli poistetaan. Tuo nimi ei ehkä ole systeemin mukainen, siitä kesustelln vielä.--J Hokkanen (keskustelu) 23. helmikuuta 2017 kello 22.04 (EET)[vastaa]

Järviwiki mahdollistaa kyselyt esim. Suomen, jonkun maakunnan tai kunnan korkeimmista järvistä. Kun kuitenkin korkeustietoja ei ole joka järvestä, kyselyn tulos ei ole luotettava. Mutta kun nyt olet tuottanut taulukkotietoja, ja sitä mukaan tietosi on jonkun alueen suhteen kattava, niin saadaan (ainakin omana tutkimuksena) tästäkin ehkä tietoa. Tuossa mietin juuri, että mikä olisi korkeimmalla oleva järvi joko alueella Tammelan ylänkö tai Kanta-Hämeen maakunta, ja Hanhilammi (Tammela) vaikutti lupaavalta ainakin Tammelan ylängöllä.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 16.35 (EET)[vastaa]

En ole taulukoitani katsellut sillä silmällä. Korkein järvi olisi ainakin vesialueen latvajärvi.--J Hokkanen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 19.04 (EET)[vastaa]

Toive Aartolahti on kirjoittanut alueen Tammelan ylänkö geomorfologiasta ja samalla topografiasta. Sieltä taitavat löytyä vastaukset, kun jaksoi kurkottaa kirjahyllyyn.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 19.32 (EET)[vastaa]

Ja löytyikin, ks. Tammelan ylänkö.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2017 kello 21.54 (EET)[vastaa]

Kirjahyllysi on siis pitkä tai ainakin varsin täynnä.--J Hokkanen (keskustelu) 23. helmikuuta 2017 kello 22.20 (EET)[vastaa]

No kyllähän nyt Toive Aartolahden keskeiset Lounais-Suomea koskevat julkaisut pitää olla jokaisen alueen maantiedettä Wikipediassa muokkaavan kirjahyllyssä.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2017 kello 10.46 (EET)[vastaa]

Arkeologiaosastoni on huonompi.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2017 kello 10.48 (EET)[vastaa]

Maantitoon liittyvää kirjoja on =, mutta arkeologiaankin vain 12. Kirjasto on "kirjastoni".--J Hokkanen (keskustelu) 24. helmikuuta 2017 kello 11.38 (EET)[vastaa]

Olen tuskailut, miten suomalaislla pilkullisilla desimaaliluvuilla voi laskea mallineen {{expr:##pinta-ala##/1000}} tyyppisillä lausekkseilla, joka aina sitten valittaa tuntemattomasta merkistä ",". Se haluaisi laskea pisteellisillä desimaaliluvuilla, ja tietysti myös antaan sellaisia vastauksiksi. Onko ehdotuksia, jolla sen voisi kiertää (esim @Zache:)? Muuten menen takaisin Exceliin ja luon uusia kenttiä siellä.--J Hokkanen (keskustelu) 24. helmikuuta 2017 kello 20.18 (EET)[vastaa]

En ole aivan varma, mutta mahtoiko olla mallinetta, joka konvertoisi noita (tai sitten se konvertoi vain jotain muuta vähän samantapaista asiaa). Zache varmaan tietää.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2017 kello 20.43 (EET)[vastaa]

Mallineita on hieno tehdä, mutta anglikaaninen maailma ja suomalaisnen oma erikoinen pilkku-ssäntö ovat välillä yhteensovittamattomia.--J Hokkanen (keskustelu) 24. helmikuuta 2017 kello 20.45 (EET)[vastaa]

Formatnum:lla noita voi pyöritellä

• {{formatnum:987654321.654321}} → 987 654 321,654321
• {{formatnum:987654321.654321|R}} → 987654321.654321
• {{formatnum:987654321,654321|R}} → 987654321.654321

Ei toimi

• {{formatnum:987654321,654321}} → 987 654 321,654 321
• {{formatnum:987 654 321,654321}} → 987 654 321,654 321
• {{formatnum:987 654 321,654321|R}} → 987 654 32.654321

Ja turvallinen lähtökohta on, että käyttää laskettaessa muotoa 123567.89 ja vasta tulostusvaiheessa muuttaa sen formatnum:lla suomalaiseen muotoon. --Zache (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 03.48 (EET)[vastaa]

Kiitos, Zache, tuosta funktiosta. Sillä voi tosiaan muuttaa desimaalimerkit toisikseen. Mutta se ei ole luotettava (minun käytössäni), sillä tietyssä tilanteessa en saanut sitä palauttamaan desimaalipilkkua. Syy siihen voi vielä piillä jossakin muussa, sillä substituutiossa niissä lausekkeissa tulee aina aaltosulkuvirhe. Esimerkkejä:

• {{formatnum:2345,67|R}} → 2345.67 (toimii)
• {{formatnum:{{formatnum:2345,67|R}}}} → 2 345,67 (toimii)
• {{#expr:{{formatnum:2345,67|R}} > 0}} → 1 (toimii)
• {{#ifexpr:{{formatnum:2345,67|R}} > 0|Positiivinen|Negatiivinen}} → Positiivinen (toimii)
• {{subst:#ifexpr:{{formatnum:2345,67|R}} > 0|Positiivinen|Negatiivinen}} → Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”

En halua jättää järviartikkeleihin mitään lausekkeita, joita lasketaan siellä. Osaatko kokemuksellasi sanoa tähän 2-rivin ja 5-rivin ilmiöihinön mitään?--J Hokkanen (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 10.42 (EET)[vastaa]

{{subst:#ifexpr:{{subst:formatnum:2345,67|R}} > 0|Positiivinen|Negatiivinen}} → Positiivinen – näyttäisi toimivan. Ei tuossa sinun versiossasi mitään vikaa ole ja se, että substaus ei toimi vaikuttaa mediawikin bugilta. --Zache (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 12.58 (EET)[vastaa]

Ai ja ai ai: Kiitos, Zache! Ohjelmonti koulutukseni on saanut "haasteen". En osannut odottaa, että tämä ratkeaisi näin yksinkertaiseksi. Ymmärrän, että olet kuormittunut, muutkin pyytävät apuasi. Jos tämä lähtisi tästä liikkeelle.--J Hokkanen (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 00.25 (EET)[vastaa]

Mainostan vielä tuota {{muunna}}-mallinetta jolla voi tehdä seuraavia asioita

• {{muunna|0,113|km2|ha}} → 11,3 ha (yksikkömuunnos)
• {{muunna|0,115|km2|km2|2}} → 0,12 km² (pyöristys kahden desimaalin tarkkuuteen)
• {{muunna|0,113|km2|km2|sigfig=2}} → 0,11 km² (pyöristys kahden eniten merkitsevän numeron tarkkuuteen)
• {{muunna|456,113|km2|km2|sigfig=2}} → 460 km² (pyöristys kahden eniten merkitsevän numeron tarkkuuteen)

yms. --Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 23.07 (EET)[vastaa]

Tämähän on hyödyllinen malline Botti-ajoja ajatellen. Kiitos, huomasin mallineen "tuoreuden" sen historiasta. Samoin huomasin Järvi WD-mallineen uudistukset. Ne toimivat joka paikassa, missä kävin katsomassa. Olit itse huomannut ne artikkelit, joissa järven vedenpinnan korkeus oli alle/yli-sanalla ryyditetty.--J Hokkanen (keskustelu) 27. helmikuuta 2017 kello 08.44 (EET)[vastaa]

Artikkelissa Kalmbergin kartasto on linkki listaukseen Vakka-arkistotietokannassa. Merkitsin sen vanhentuneeksi, vaikka varsinaisesti ei ole kysymys siitä, että linkki olisi vanhetunut, so. että linkissä luvattu sisältö olisi lakannut olemasta ko. palvelussa, vaan siitä, että linkki on ilmeisesti istunkohtainen ja häviää istunnon päättyessä. Sama ongelma on myös Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, jossa osa linkeistä näkyy olevan pysyviä, mutta osa istuntokohtaisia ja vanhenevia, ja maallikon on vaikea erottaa kummat ovat kumpia, paitsi että linkit suoraan kuvatiedostoon näyttäisivät olevan pysyviä. Koska tämän kanssa ovat tuskailleet muutkin niin pingaan nyt @Zache: että voiko noita millään välttää tai pystyykö esim. Vakka-arkistotietokannan tai Kansallisarkiston digitaaliarkistonb sisällä maallikko edes erottamaan, mitkä linkit mahdollisesti ovat pysyviä ja mitkä istuntokohtaisia.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 12.59 (EET)[vastaa]

Ainoa keksimäni yksinkertainen tapa todeta se on seurata linkkiä ajan kanssa. Näin sinäkin huomasit linkin vanhentuneen. Kaikki eivät tarjoa pysyviä linkkejä.--J Hokkanen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 13.16 (EET)[vastaa]

Muistaakseni joku joskus neuvoi jonkun jipon, millä yliopiston kirjaston fennica-tietokannan vastaavantapaisen linkin sai pysyväksi, mutta luultavasti, se milloin tällainen onnistuu, on tapauskohtaista.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 16.12 (EET)[vastaa]

Eikös noi Kalmbergin kartaston linkit toimi ihan sillä, että poistaa linkistä tuon JSESSIONID:n? diffi (itselläni linkki toimi koko ajan) Jos on enemmän ongelmallisia linkkejä, niin-niitä voi pitääeimerkeiksi. -Zache (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 17.41 (EET)[vastaa]

Ai se olikin noin helppoa. Maallikollehan nuo on samaa risuaitaa kaikki. --Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 17.54 (EET)[vastaa]

Hei, ajattelin MapFramen toteutusta ja ihmettelen sen tarjoamaa näkymää. Onko Wikipediassa jossakin tietokanta tai kuvakansio, jossa säilytetään Järven ympäristön MapFrame-kuvaketta eli tietoikkunassa näkyvää karttaa? Sen kehittämiseen kuluu ensimmäisellä kertaa aikaa, mutta se on myöhemmin heti käytettävissä. Osaatteko sanoa (ehkä @Zache:, @Raksa123: tai @Susannaanas:, ehkä)?--J Hokkanen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 15.16 (EET)[vastaa]

Sen tarkemmin toteutuksesta tietämättä luulisin, että se hakee url-osoitteen perusteella kuvan ja siellä on välimuisti joka pitää kopioita noista url:lla haetuista tiedostoista. Välimuisti ei itse kuitenkaan välitä siitä mitä se sattuu cachettamaan.

• https://maps.wikimedia.org/img/osm-intl,10,60.454,22.388,260x250.png?domain=fi.wikipedia.org&title=Littoistenj%C3%A4rvi&groups=_14af94a6b703893ee001727512e1ebae3700f23c
• https://maps.wikimedia.org/img/osm-intl,10,60.454,22.388,260x250.png

Jotain dokumentaatiota [10], [11]

--Zache (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 15.31 (EET)[vastaa]

Lyhyt vastaus: En tiedä. Pidempi vastaus: Katsoisin joko sivun lähdekoodista, mistä kuva tulee ja vaihtoehtoisesti/lisäksi tutkisin Kartotherianin lähdekoodia (mutta en jaksa perehtyä). Muutama muukin asia tuossa ketjussa eri tietokantojen kautta Wikipedia-sivulle on minulle vielä epäselvä, joten melkein toivoisin, että joku teknisempi kävisi sen läpi ja kertoisi kansankielellä. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 09.28 (EET)[vastaa]

Niin kuin Zache näyttääkin tehneen :-D Tässä vielä linkki GitHubin koodirepositorioon https://github.com/kartotherian/kartotherian. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu)

Kiitos Zache ja Susannaanas. Asia olikin oletettua mutkikkaampi. Aion tutkia asiaa hiljakseen ja toivottavasti tulokset ovat antoisia.--J Hokkanen (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 11.31 (EET)[vastaa]

Pyydän, että @Stryn: ja @Zache: pohtisitte seuraavaa ongelmaa kanssani. Huomasin Wikidatan ja Järvi WD-mallinen yhteistoiminnassa (ehkä) vakavan puutteen. Olen luonnut botilla ja käsin uusia järviä Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Koska WikiData on nyt otettu Suomen Järvet-projektissa uudeksi agendaksi ja Zache on uudistanut Järvi-mallinnetta Järvi WD-mallineeksi, ajattelin käydä viime aikaiset uudet järvet tältä alueelta läpi ja kirjoittaa aluksi käsin järvien aiemmin luotuihin Wikidata-tietueisiin niiden perustietoa. Olen syöttänyt jokaiselle järvelle korkeintaan seitsemää ominaisuutta (P). Proseduuri eteni niin, että kävin järjestelmällisesti läpi käyttäjäsivullani Käyttäjä:J Hokkanen/HL7 olevia järviä muuttaen artikkelin mallineessa aloituksen muodosta {{Järvi .. muotoon <nowiki{{Järvi WD ...</nowiki> ja tallentamalla se Esikatselussa. Silloin Zachen rakentama malline aktivoituu selaisessa muodossa, että tietoikkunan alareunaan ilmaantuu linkki [ Muokkaa Wikidatassa ]. Sitä klikkaamalla aukeaa (YLEENSÄ!!!) oikea Wikidata-tietue (Q). Ihmettelin, kun neljässä järvessä näin ei käynnytkään: Ilvankajärvi Korkeajärvi Yräysjärvi Vähä Kausjärvi. Ajattelin aluksi, että olen epähuomiossani unohtanut luoda niille Q-tietueen, mutta näin ei sittenkään ollut. Päätin silloin kokeilla taas Quickstatemet-ikkunaa (vanhaa). Yritin saada massasyöttönä tallennetuksi useita ominaisuuksia (P) yhdelle järvitietueelle (Q) yhdellä kertaa. Siksi loin CREATE-komennolla neljä järveä, ja aloin syöttää niihin tietoja. Kun sitten tallensin järvien artikkelit Tallena-napilla, tarkistus paljasti ongelman. Niissä oli kyllä Q-linkit Wikidataan, mutta tällä kertaa aivan eri Q-numeroilla. Oli siis luonnut uudet Wikidata-tietueet, vaikka vanhoja oli jo olemassa. Näillä järvillä on nyt kahdet Q-tietueet, joista uudemmissa on tiedot ja vanhoissa ei. Yhteenvetona voisi todeta, että vaikka Q-tietue oli jo viikkoja vanha, linkki aktivoituun Järvi WD-mallineeseen ei syntynyt istunnon alussa vaan paljon sitä myöhemmin (yli 30 min). Pistän nyt Wikidata-kirjoittelun jäähän, sillä ei aio tuottaa lisää ongelmia tietokantaan. Toiseksi, en pysty kaikkia ominaisuuksia Quickstatementillä edelleenkään tallentamaan, joten käsin kirjoittamisella siihen kuluu liikaa aikaa (kärsimättömyys pukkaa esille).

Näiden neljän järven Q-tietueet ovat: Ilvankajärvi (Q28968289 ja Q28968293), Korkeajärvi (Kangasala) (Q28721886 ja Q28968294), Yräysjärvi (Q28968291 ja Q28968296) ja Vähä Kausjärvi (Q28968292 ja Q2896829). Kysymykset kuuluuvatkin: Oletteko itse havainneet saman, pitäisikö muita varoittaa asiasta ja mitä sille voidaan tehdä? --J Hokkanen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 12.48 (EET)[vastaa]

Kirjoitit, että "yleensä aukeaa oikea Wikidata-tietue (Q)", mihin "muokkaa Wikidatassa" -linkki johti noissa esimerkeissä, vai veikö yhtään mihinkään? Jos epäilet, että onko Wikidata-kohdetta vielä luotuna artikkelille, sen voi tarkistaa Wikipedian vasemmalla puolella olevasta "työkalut"-valikosta, jossa on linkki "Wikidata-kohde", mikäli sivu on lisätty Wikidataan. Ilvankajärven olit lisännyt Wikidataan klo 11.27 ja noin minuuttia myöhemmin muuttanut Wikipediassa olevan mallineen Järvi WD:ksi. Sanoit käyttäneesi esikatselua Wikipediassa, mutta käytitkö sitä ennen kuin lisäsit sivun Wikidataan? Siinä tapauksessahan "muokkaa Wikidatassa" ei luonnollisesti voi toimia. Stryn (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 13.17 (EET)[vastaa]

Saatat olla oikeassa, että alkuoletus artikkeleiden Q-tietueiden olemassaololle ja virheoletus artikkelin Järvi WD-mallineen välittömästä "orientoimumisesta" johtivat minulla virhepäätelmään. Tarkennan vielä tuota tietueiden luontia: Kävi niin, että tein neljästä järvestä kahdesti luontitapahtuman (CREATE). Sain ensimmäisestä ajosta neljä virheilmoitusta ja se liittyi "autorisointiin". Totesin itsekseni, että tämä ei onnistunut lainkaan. Käytin tässä välissä Järvi WD-mallinneen linkkiä Esikatselussa todetakseni asian, mutta Q-linnkiä ei ilmaantunut (se ei ollut silloin vielä luonnut yhteyttä?). Ajoin siis saman ajon (CREATE) uudestaan, mutta nyt ilman virheilmoituksia (nyt kun ajattelen tätä ilmiötä, en ymmärrä, miten nämä ilmoitukset syntyivät). Tutkittuani nyt tapahtunutta, voin todeta vain, että kolmelle järvelle luotiin kaksi Q-tietuetta ja yhdelle vain yksi, koska (?) sillä oli jo Q-tietue olemassa (epäjohdonmukaista). Nimittäin Korkeajärvi (Kangasala) (luotu 27.1.2017 klo 19.41) Järvi WD-mallineen Q-linkki (Q28721886) heräsi myöhemmin eloon ja se oli sen Historiasta katsottuna luotu jo 7.2.2017 klo 10.36. Jos näistä muista järvistä ei ole ollut Q-tietuetta olemassa, niin kaksi Q-tietuetta selittyy sillä seikalla. Kuitenkin yksi järvistä omasi jo 7.2. Q-tietueen, joten ihmettelen miksi syntyi vain yksi Q-tietue. Lopullinen arvioni on, että Q-tietueiden tuplaaminen on oma vikani. En ollut huomannut vasemmalla olevaa työkalua ja käytin vain Järvi WD-mallineen linkkiä, mikä ei ole vedenpitävä tapa toimia. Korjailen nuo Q-tietueet. Kysymys: Kannattaako noita vanhempia ja tyhjiä Q-tietueita säilyttää vai tuleeko tiedot siirtää niihin nuoremmista Q-tietueista. Miten ylimääräiset hävitetään?--J Hokkanen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 15.53 (EET)[vastaa]

En osaa sanoa mikä noissa olisi mennyt vikaan. Yhdistin nuo ylimääräiset Wikidatan kohteet ensin luotuihin, kuten Wikidatassa on tapana. Stryn (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 16.21 (EET)[vastaa]

Kiitos. Minä taas kävin samaan aikaan opiskelemassa Wikidatassa, miten poistopyynnöt tehdään. Osasin ;-) ja jätin neljä poistopyyntöä noista järvistä. Ei taida olla paljon poistettavaa tai ainakin nyt syntyi hämminkiä siellä päässä. Minun täytyy vakavasti miettiä, luovunko koko Wikidata-asian opettelusta, sillä asiassa on liian vähän dokumentointia, liian vähän osaajia (jolta kysyä) ja alan käydä siinä asiassa kärsimättömäksi (kuten olet ehkä jo huomannutkin). On paljon järviä, joista puuttuu P-ominaisuuksia, vaikk Q-tietue on olemassa. Minulla olisi niistä Excelissä tietoa, mutta ei taitoa talletaa niitä Wikidataan. Tarvitaan tänne fiwikiin tai Wikidataan tai työvälineisiin (Quickstaemets) kunnolliset ohjeet. Kun tulee virheilmoitus, ei edes kokeilemalla löydä tapaa, jolla datan voisi liittä Q-tietueeseen. --J Hokkanen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 16.40 (EET)[vastaa]

Stryn vastailikin jo, mutta pistän tähän kanssa joitain huomioita joihin ei ehkä vastattu vielä.

1. Quickstatementsin CREATE luo joka ikisellä kerralla kun se ajetaan uuden Wikidata-kohteen (=Q-tietue). Se on täysin tyhmä komento eikä se tarkistele mitään ja jos se ei luo uutta kohdetta, niin se johtuu siitä, että komennon ajo jostain syystä epäonnistui.
2. ... lisäksi Wikidatassa voi olla myös entuudestaan wikidata-kohiteita järville, koska ruotsalaiset ovat tehneet niistä artikkelit
3. Jos tulee tehtyä ylimääräisiä itemeitä, niin niitä voi yhdistää joko Special:MergeItems -työkalulla tai sitten Wikidatan pienoisohjelmista löytyvällä Merge: Tämän työkalun avulla pystyt yhdistämään kohteita. Varsinkaan tapauksissa joissa duplikaatti Wikidata-kohteet on ollut pidempään olemassa kohteet mieluummin yhdistetään kuin, että toinen kohde poistettaisiin, koska tällöin molemmat wikidata-id:t pysyvät toiminnassa. Yhdistäminen tarkoittaa teknisessä mielessä tässä ihan sitä, että toisesta tehdään uudelleenohjaus ja sen sisältämät tiedot kopioidaan jäljellejääneeseen kohteeseen.
4. Jos tulee akuutteja ongelmia, niin Strynillä on ylläpitäjänoikeudet Wikidatassa joten hän pystyy ratkomaan aika laajasti kaikenlaista mikä siellä tulee vastaan.

Ohjeista noin ylipäätänsä, niin tuo tiedetään ettei ohjeita ja dokumentaatiota on liian vähän ja, että ongelmien ratkaisu on hyvin pitkälti ainakin omalta osaltani reagointia asioihin jotka ovat akuutteja tai huomaan niiden muuttuvan akuuteiksi ongelmiksi hyvin nopeasti. Osin tämä johtuu siitä, että en nyt varsinaisesti osaa tehdä valmiiksi asioita yhtään sen enempää kuin muutkaan vaan ennen kuin pystyn neuvomaan tai tekemään asioita, niin minun pitää opetella tekemään se itse. Toinen on, että niitä ohjeita tai valmiita ratkaisuja ei ole hirveästi muillakaan ja työkalut ovat sellaisia, että niillä pystyy tekemään niitä asioita joita työkalut mahdollistaa eikä niin, että niillä pystyy tekemään asioita joita haluaa. Yritän kuitenkin ajatella asiaa siltä kannalta, että on asioita joita haluasin nähdä tapahtuvan (esimerkiksi, että voidaan tehdä hakuja tietolaatikon tiedoista, tietolaatikon tietoja voidaan exportata Wikipedian ulkopuolelle vaikka exceliin tai niistä voidaan piirtää karttoja ja käyriä), niin teen yksi kerrallaan asioita joiden pitää olla toteutettuna jotta tuo olisi mahdollista.

Esimerkiksi vaalidata tietojen viennissä Wikipediaan itse käytin tämän ja tämän tapaisia scriptejä jotka lukevat csv-tiedostoja ja kirjoittavat niissä olevia tietoja Wikidataan siten, että koodissa tarkistetaan onko tieto jo entuudessaan Wikidatassa ja onko kohde sellainen mikä sen oletetaan olevan. Tarkoituksenani on ollut tehdä vastaava scripti myös järvien perustietojen tietojen viennille, mutta en ole vain ehtinyt vielä niin pitkälle. (@Stryn: sinua voi kiinnostaa nuo scriptit myös). Tuon lisäksi jos haluaisi muiden osaavan tehdä samankaltaisia asioita, niin noihin pitäisi kirjoittaa vielä sellaiset ohjeet, että muut osaavat asentaa pywikibot:n, ajaa vastaavia scriptejä ja muokata niitä. --Zache (keskustelu) 20. maaliskuuta 2017 kello 10.10 (EET)[vastaa]