Tuhkarokko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuhkarokko
Tuhkarokon aiheuttama ihottuma
Tuhkarokon aiheuttama ihottuma
Ala tartuntataudit
Syyt tuhkarokkovirus
Oireet kuume, silmien punoitus, nuha, yskä, silmätulehdus, ihottuma sekä jälkitauteja
Esiintyvyys 300 000 tartuntaa/vuosi
Kuolleisuus 1–3 promillea
Ehkäisy rokote
Hoito vain oireiden hoitoa
Luokitus
ICD-10 B05
ICD-9 055
Tautitietokanta 7890
MeSH D008457
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Tuhkarokko eli morbilli eli rubeola on tuhkarokkoviruksen aiheuttama tartuntatauti, jonka voi saada elinaikanaan vain kerran.

Tuhkarokko on yksi herkimmin tarttuvista taudeista. Saadakseen tartunnan ei tarvitse olla edes suorassa kontaktissa tartuttavan henkilön kanssa.[1] Tuharokko tarttuu herkästi ilmateitse, minkä vuoksi yhden sairastuneen altistamien määrä voi olla hyvin suuri.[2] Tuhkarokko on sitä vakavampi sairaus, mitä vanhempi potilas on.[3]

Tuhkarokkovirus käy B- ja T-immuunisolujen kimppuun, joihin kuuluu myös ihmisen sairastamat tartuntataudit muistavat immuunijärjestelmän muistisolut.[4] Tuhkarokko tuhoaa tämän vuoksi potilaan immuunijärjestelmään siihen mennessä kertyneen muistin. Tuhkarokkoon sairastanut on jatkossa alttiimpi sairastumaan erilaisiin tartuntatauteihin.[4][5]

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan vuonna 2014 tuhkarokkoon sairastui 300 000 ihmistä maailmassa[6]. Tuhkarokkoon on olemassa rokote. Siitä on tullut rokotusten myötä Suomessa harvinainen sairaus[7].

Oireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkarokon itämisaika on 9–11 vuorokautta, ja taudin ensioireisiin kuuluu korkea kuume, silmien punoitus, nuha ja yskä. Tautiin kuuluu myös kuumeen aiheuttama uupumus ja usein silmätulehdus. 3–4 vuorokauden kuluttua oireiden alkamisesta kuume laskee, ja samalla ilmestyy ihottumaa. Ihottuma alkaa ylävartalolta. Se ei kutise niin paljon kuin esimerkiksi vesirokon ihottuma.[8]

Tuhkarokkoa epäiltäessä tulisi ennen lääkäriin menoa ottaa yhteyttä terveyspalveluja tarjoavaan tahoon toimintaohjeiden saamiseksi.[2]

Kuolleisuus ja jälkitaudit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkarokkoon sairastuneista 1–3 promillea kuolee tuhkarokkoon tai sen jälkitauteihin. Tuhkarokko voi olla vaarallinen sairaus etenkin puolustuskyvyltään heikentyneille potilaille. Kahdeksan prosenttia potilaista sairastuu jälkitautina korvatulehdukseen, kahdeksan prosenttia saa ripulin ja 1–6 prosenttia sairastuu keuhkokuumeeseen. Yleisiin jälkitaudeihin kuuluvat myös kuumekouristus ja hengitysteiden bakteeri-infektio. Akuuttia aivotulehdusta eli enkefaliittia esiintyy 0,5–1 promillessa sairastuneista. Tuhkarokko johtaa lisäksi yhdellä 100 000:sta sairastuneesta vuosia myöhemmin puhkeavaan kuolettavaan aivojen yleistulehduskeen eli subakuuttiin sklerosoivaan panenkefaliittiin.[9]

Myös perusterveelle voi tulla vakaviakin jälkitauteja. Tuhkarokon vakavien jälkitautien vaara on suurin aikuisilla, pienillä lapsilla ja immuunipuutteisilla.[2]

Hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkarokosta paranemista ei voi nopeuttaa, mutta oireita voidaan hillitä oireen mukaisella hoidolla. Esimerkiksi kuumeeseen voidaan antaa kuumetta alentavaa lääkettä. Lapsen oloa voi myös helpottaa himmentämällä valot ja laittamalla kutinaan talkkialähde?.

Ennaltaehkäisy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkarokkorokotus ei anna sataprosenttista suojaa sairastumiselta, toisin kuin sairastettu tuhkarokko. Kattavalla rokotusohjelmalla pyritään kuitenkin aikaansaamaan laumasuoja, joka estäisi hauraimpien yksilöiden sairastumisen. Suomessa onkin saavutettu todella hyvä laumasuoja tuhkarokkoa vastaan, koska täällä on poikkeuksellisen kattava neuvolajärjestelmä ja rokotusohjelma. Lisäksi suuri osa suomalaisista on tullut immuuniksi tuhkarokolle sairastettuaan sen kerran.[10]

Rokotus lieventää tehokkaasti tuhkarokon oireita ja estää vakavat taudinkuvat ja jälkitaudit. Rokotetun henkilön sairastuminen edellyttää lisäksi yleensä vahvaa altistumista kuten toisen perheenjäsenen sairastumista tai pitkää oleskelua samassa tilassa tartuttavan henkilön kanssa.[10]

Suomalaisille lapsille on annettu vuodesta 1982 alkaen MPR-yhdistelmärokote, joka suojaa tuhkarokon lisäksi myös sikotaudilta ja vihurirokolta.[11][12] Laumasuoja tuhkarokon leviämistä vastaan syntyy, kun väestöstä on rokotettu 96–99 prosenttia.[13] MPR-rokotteen kattavuus on pienentynyt kuitenkin monin paikoin alle 95 prosentin. Pietarsaaren seudun lisäksi näin on käynyt esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella.[3]

Jos väestö on kattavastiselvennä rokotettu, HealthMap-tartuntamallin mukaan yhdestä tautitapauksesta seuraa 70 päivän kuluessa kaksi tartuntaa. Jos rokotettuja on vain 60 prosenttia, uusia tartuntoja tulee samassa ajassa 2 800.[13]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkarokkovirus on läheistä sukua karjaruttovirukselle[14], jonka muunnoksena sen on arveltu syntyneen 500-luvulla eKr.[15] tai toisten tutkijoiden mukaan vasta keskiajalla[16]. Ensimmäisen tieteellisen kuvauksen tuhkarokosta antoi Rhazes[16] (860–932), kun hän kirjassaan erotti tuhkarokon isorokosta ja vesirokosta.

Melkein kaikki ennen 1970-lukua syntyneet suomalaiset ovat sairastaneet tuhkarokon[17]. Ennen tuhkarokkorokotuksen käyttöönottoa pyrittiin siihen, että lapset altistuvat tuhkarokkovirukselle leikki-ikäisenä. Käytäntö esti sairastumasta tuhkarokkoon enää aikuisiällä, mikä vähensi sairauteen liittyviä terveysriskejä.[18][3] Sairastettu tuhkarokko merkittiin neuvola- tai rokotuskorttiin[17].

Tuhkarokkoon kuoli vielä 1960-luvun alussa erään arvion mukaan jopa 115 suomalaista vuodessa, joista suurin osa oli lapsia. Kymmenet saivat lisäksi vakavan ja parantumattoman aivotulehduksen.[19] Väestön yleisterveys ja terveydenhoidon taso paranivat myöhemmin niin paljon, että kuolintapauksia ilmeni 1970-luvun alkuvuosina enää kolme vuodessa[3][12].

Tuhkarokkorokote otettiin yleiseen rokotusohjelmaan Suomessa vuonna 1975[12]. Rokotteen käyttöönoton jälkeen tuhkarokkokuolleisuus pieneni edelleen. Kuolleisuus väheni myös muissa tartuntataudeissa, kun immuniteetin muisti ei tuhoutunut enää tuhkarokon vuoksi[4].

Tuhkarokko maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkarokkokuolemat vähenivät WHO:n mukaan vuosina 2000–2017 yli 80 prosenttia[20]. Kuolleisuuden väheneminen johtuu WHO:n mukaan vastustuskyvyn paranemisesta ja lasten rokottamisesta tuhkarokkoa vastaan.[12] Vuonna 2014 tuhkarokkoon sairastui noin 300 000 henkilöä, joista eurooppalaisia oli 20 500[6] ja suomalaisia kolmelähde?. WHO:n tilastojen mukaan vuonna 2017 oli kuolemantapauksia 110 000, pääasiassa alle viisivuotiaita lapsia.[20]

Berliinissä puhkesi vuosina 2014–2015 tuhkarokkoepidemia, jossa sairastui noin 1 300 ihmistä, sairaalahoitoon joutui yli 300 ja yksi piilevästä sydänsairaudesta kärsinyt 18 kuukauden ikäinen rokottamaton vauva kuoli. Sairastuneiden keski-ikä oli 16 vuotta, ja 86 prosenttia sairastuneista oli rokottamattomia.[21]

Euroopassa tuhkarokkotapaukset lisääntyivät vuonna 2018 voimakkaasti. Lisäyksen syynä olivat erityisesti Ukrainan sairastumiset. Rokotekattavuus on siellä ollut erittäin heikko, jopa vain 42 prosenttia mutta on sittemmin kohentunut. Vuonna 2017 Euroopassa kuoli tuhkarokkoon 42, vuonna 2018 kuolemantapauksia oli 72.[22]

Tuhkarokon esiintyvyys lisääntyi vuonna 2018 maailmanlaajuisesti 50 prosenttia. Yhdysvalloissa havaittiin alkuvuoden 2019 aikana 695 tapausta, mikä on enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Tapaukset keskittyivät lähinnä Washingtonin ja New Yorkin osavaltioihin, joista ainakin jälkimmäisessä on kampanjoitu rokotteita vastaan. New Yorkin kaupunki julisti hätätilan ja määräsi neljässä kaupunginosassa tuhkarokkorokotteet pakollisiksi.[23]

Tuhkarokko Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkarokko on Suomessa nykyisin harvinainen, ja siihen sairastuu vuosittain arviolta alle viisi ihmistä.[24] Suomessa vuonna 2015 syntyneiden lasten rokotuskattavuus tuhkarokon osalta on rokotusrekisterin perusteella yli 94 prosenttia, paikoin alle 90 prosenttia, kun sen pitäisi olla yli 95 prosenttia, että sairastumisia ei tulisi. Aiemmin kattavuus selvitettiin otannalla.[25][26] Puolustusvoimien Santahaminan varuskunnassa sairastui tuhkarokkoon elokuussa 2011 neljä ihmistä.[27]

Tuhkarokko tulee Suomeen tavallisesti ulkomailta. Sammatin Steinerkoulussa todettiin tammikuussa 2014 yhdellä lapsella Aasiasta saatu tuhkarokko. Steinerkoululaisten vanhemmat ovat keskimääräistä haluttomampia rokotuttamaan lapsiaan. Lääkäri Tanja Nummilan mukaan tauti voi tarttua herkästi ja ilmatartuntana. Nummila kertoi, että rokotteen saaneet ovat suojassa tartunnalta ja muut joutuvat odottamaan taudin mahdollista itämistä kotonaan. Nummila totesi, että tapaus vaaransi myös viereisen päiväkodin lapset.[28] Vuosina 2013 ja 2014 kumpanakin vuonna tuhkarokkoon sairastui Suomessa kaksi henkilöä,[24] jotka kaikki olivat laboratoriossa varmistettuja tapauksia.[29]

Luodossa todettiin marraskuussa 2018 yksi tuhkarokkotapaus. Taudille altistui arviolta 300 ihmistä.[30] Tartunnan saanutta lasta ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan.[31]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Usein kysyttyä tuhkarokosta - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 7.12.2023. Viitattu 19.6.2024.
  2. ↑ a b c Tuhkarokkoa puolustusvoimissa Puolustusvoimat. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 4.2.2015.
  3. ↑ a b c d Kerola, Päivi & Heikkilä, Annasiina: Ei piikkejä minun lapseeni! Tuhkarokko tappaa Euroopassa jälleen, mutta pariisilaisäiti pelkää rokotuspakkoa vaarallisten tautien sijaan Yle Uutiset. 15.10.2017. Viitattu 28.3.2020.
  4. ↑ a b c Kaaro, Jani: Tutkimus: Tuhkarokko vie immuunijärjestelmältä muistin jopa kolmeksi vuodeksi ja altistaa muille infektioille. (Verkon artikkeli on laajempi) Helsingin Sanomat, 10.5.2015, s. B13. Archive.org. Viitattu 12.5.2015. (Archive.is)
  5. ↑ Devlin, Hannah: Measles wipes out immune system's memory, study finds The Guardian. 31.10.2019. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  6. ↑ a b Reported Measles Cases by WHO region 2014, 2015, as of 20 January 2016 (Taulukon kohdat vuodesta 2014, Total measles ja European Region) World Health Organization WHO. Viitattu 1.12.2018. (englanniksi)
  7. ↑ THL (24.4.2019): Tuhkarokko on Suomessa harvinainen – Hyvä rokotuskattavuus suojaa epidemioilta (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 2. lokakuuta 2021
  8. ↑ Lumio, Jukka: Tuhkarokko (morbilli) Lääkärikirja Duodecim. 29.8.2019. Terveyskirjasto. Viitattu 1.12.2018.
  9. ↑ Tuhkarokko - Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Viitattu 18.2.2021.
  10. ↑ a b Usein kysyttyä tuhkarokosta - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 7.12.2023. Viitattu 19.6.2024.
  11. ↑ Milloin eri rokotukset ovat alkaneet Suomessa? THL
  12. ↑ a b c d Maailman terveysjärjestö: Tuhkarokkokuolemat vähentyneet selvästi 7.2.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.3.2014. Viitattu 7.2.2014.
  13. ↑ a b Heikko rokotuskattavuus syypää tuhkarokkoepidemiaan Tiede-lehti. 16.3.2015. Viitattu 28.3.2020.
  14. ↑ Jared Diamond: ”Karjan tappava lahja”, Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen ihmiskuntien kohtalot, s. 223. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita, 2003. ISBN 952-5202-56-9.
  15. ↑ Ariane Düx, Sebastian Lequime, Livia Victoria Patrono, Bram Vrancken, Sengül Boral, Jan F. Gogarten, Antonia Hilbig, David Horst, Kevin Merkel, Baptiste Prepoint, Sabine Santibanez, Jasmin Schlotterbeck, Marc A. Suchard, Markus Ulrich, Navena Widulin, Annette Mankertz, Fabian H. Leendertz, Kyle Harper, Thomas Schnalke, Philippe Lemey, Sébastien Calvignac-Spencer: Measles virus and rinderpest virus divergence dated to the rise of large cities. Science, 19.6.2020, 368. vsk, nro 6497, s. 1367–1370. doi:10.1126/science.aba9411. Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ a b Yuki Furuse, Akira Suzuki, Hitoshi Oshitani: Origin of measles virus: divergence from rinderpest virus between the 11th and 12th centuries. Virology Journal, 4.3.2010, 7. vsk, nro 52. doi:10.1186/1743-422X-7-52. Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ a b Usein kysyttyä tuhkarokosta - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 7.12.2023. Viitattu 19.6.2024.
  18. ↑ Tuhkarokko tappoi vuonna 1960 vuodessa 115 potilasta Suomessa - valtaosa oli lapsia: silti kaikki eivät viitsi ottaa ilmaista rokotetta lapselleen www.iltalehti.fi. Viitattu 19.6.2024.
  19. ↑ Tuhkarokko tappoi vuonna 1960 vuodessa 115 potilasta Suomessa - valtaosa oli lapsia: silti kaikki eivät viitsi ottaa ilmaista rokotetta lapselleen www.iltalehti.fi. Viitattu 19.6.2024.
  20. ↑ a b Measles – Key facts World Health Organizatio WHO. 5.12.2019. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Marlen Suckau, Senatsverwaltung für Gesundheit und Soziales. Esitelmä (Arkistoitu – Internet Archive), Nationale Impfkonferenz (Saksan kansallinen rokotekonferenssi), Masernausbruch in Berlin 2014/2015, 18.6.2015. (saksaksi)
  22. ↑ Juhola, Teemu: Tuhkarokkotartunnat kolminkertaistuivat Euroopassa viime vuonna Yle Uutiset. 7.2.2019. Viitattu 8.2.2019.
  23. ↑ Haukka, Inka: Tuhkarokkotapauksia raportoitu Yhdysvalloissa enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla Yle Uutiset. 25.4.2019. Viitattu 25.4.2019.
  24. ↑ a b Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Arkistoitu 8.8.2017. Viitattu 5.7.2017.
  25. ↑ Lasten rokotuskattavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 13.2.2020. Viitattu 28.3.2020.
  26. ↑ Rokotuskattavuus, 2015 syntyneet, THL 2018 (sisältää kartan)[vanhentunut linkki]
  27. ↑ Neljä sairastui tuhkarokkoon Puolustusvoimissa Helsingin Sanomat. 23.8.2011. Arkistoitu 14.11.2011. Viitattu 23.8.2011.
  28. ↑ Eloheimo, Petri: Kymmenet altistuivat tuhkarokolle Iltalehti. 22.01.2014. Viitattu 28.3.2020.
  29. ↑ Reported measles cases and incidence rates by WHO Member States 2013, 2014 as of 20 January 2015 (pdf) tammikuu 2015. World Health Organization WHO. ”"Sivu 4, tiedot Suomen osalta vuosilta 2013–2014"” Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  30. ↑ Vähäsarja, Sari: Tuhkarokolle altistuneita on Pohjanmaalla jo 300, ja heitä tavoitellaan Yle Uutiset. 30.11.2018. Viitattu 1.12.2018.
  31. ↑ Ervasti, Anu-Elina: Luodon tuhkarokkotapauksessa ehkä jopa 200 altistunutta Helsingin Sanomat. 30.11.2018. Viitattu 30.11.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuhkarokko&oldid=22463275”