Tämä artikkeli kertoo historiallisesta valtiosta. Nykyisestä Britannian valtiosta katso Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Ison-Britannian kuningaskunta (engl. Kingdom of Great Britain), virallisesti Iso-Britannia (engl. Great Britain), oli Ison-Britannian saaren käsittänyt perustuslaillinen monarkia Länsi-Euroopassa vuodesta 1707 vuoteen 1800. Se muodostui, kun Englannin kuningaskunta ja Skotlannin kuningaskunta solmivat unionisopimuksen vuonna 1707. [2] Valtiota hallitsi uusi yhteinen parlamentti ja hallitus, jotka sijaitsivat Lontoon Westminsterissä. Kahdella kuningaskunnalla oli ollut sama hallitsija siitä lähtien, kun Skotlannin kuningas Jaakko VI kruunattiin Englannin kuningas Jaakko I:ksi vuonna 1603.
Kuningaskunnan motto oli Englannissa Dieu et mon droit, Skotlannissa In My Defens God Me Defend.
Vuonna 1800 Ison-Britannian kuningaskunta ja Irlannin kuningaskunta yhdistettiin unionilain perusteella, ja Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta muodostettiin virallisesti 1. tammikuuta 1801.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli:
en:Kingdom of Great Britain