Esoteerinen natsismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Musta aurinko on esoteerisen natsismin kannattajien symboli, jota käytetään usein hakaristitunnuksen sijasta. Esoteerisen natsismin mukaan musta aurinko on myyttinen energian lähde, joka liittyy arjalaisen rodun syntymään.[1]

Esoteerinen natsismi (myös esoteerinen fasismi ja esoteerinen hitlerismi) on okkultistinen uusnatsistinen ajatussuunta. Esoteerisen natsismin sisällä on lukuisia eri ajatusperheitä. Näiden keskeinen yhdistävä tekijä on usko siihen, että Natsi-Saksa ja sen johtohahmo Adolf Hitler omaavat mystisen, yliluonnollisen ja uskonnollisen merkityksen, joka kytkeytyy tiiviisti koko maailmanhistoriaan ja jopa kosmologiseen maailmankuvaan.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natsismi sisälsi esoteerisia ja okkultistisia piirteitä jo historiallisen Natsi-Saksan aikana. Esimerkiksi natsien puoluekokousten ja muiden massatapahtumien uskonnollisen kaltainen ja jopa liturginen luonne mahdollistivat sen, että uskonnollista maailmanselitystä kaipaavien ihmisten oli helppo kiinnittyä natsiaatteeseen. Adolf Hitlerin ympärille alettiin myös jo varhain kehittämään henkilökulttia, jossa Hitler esitettiin paitsi kyvyiltään poikkeuksellisena johtajana, myös saksalaisen kansan ja liki mytologisoidun arjalaisen rodun messiaanisena pelastajahahmona. Tämä natsismin kulttimainen luonne on toiminut myös alustana myöhempien esoteeristen uusnatsiliikkeiden ajattelulle.[1]

1950-luvulta alkaen etenkin Yhdysvaltalaiset uusnatsiliikkeet usein pyrkivät imitoimaan Natsi-Saksalle ominaista estetiikkaa ja symboliikkaa. Esimerkiksi uusnatsiaatteen kannattajat saattoivat omaksua Natsi-Saksan univormuihin pohjautuvia asusteita tai käyttivät hakaristitunnuksia. Natsi-Saksan nostalginen ihannointi ja imitointi loi myös aatteellisen pohjan, jonka varaan Hitleriin ja natsisymboliikkaan keskittyvä yhä uskonnollistuva henkilökultti pystyi rakentumaan.[1]

1970-luvulta alkaen osa uusnatsismin kannattajista on pyrkinyt enenevissä määrin irtautumaan läntisestä valtavirtakulttuurista ja sen poliittisesta paradigmasta. Lopulta esoteeriseksi kehittyneeseen oppijärjestelmään on alettu omaksumaan yhä enemmän uskonnollisia elementtejä esimerksiksi tiibetiläisestä tai hindulaisesta hengellisyydestä tai tantrajoogasta. Aatteellinen perusta näille vaikutteille on saatu aasialaisen hengellisyyden väitetystä arjalaisuudesta. Myös erilaisia näennäistieteellisiä ja näennäishistoriallisia ajatuksia esimerkiksi Natsi-Saksan ja myyttisen Atlantiksen valtakunnan yhteydestä, arjalaisen rodun maan ulkopuolisesta alkuperästä tai kaikkeuteen mystistä energiaa luovasta mustasta auringosta alettiin kehittämään.[1]

Aasialaisen hengellisyyden lisäksi esoteerisen natsismin kannattajat ovat alkaneet myös lainaamaan vaikutteita uuspakanuudesta. Uuspakanuus mahdollistaa esoteeriselle natsismille ominaisen irtautumisen yhteiskunnassa vallitsevista uskonnollisista ajattelutavoista. Paikallisiin uuspakanallisiin ajatusperinteisiin on myös mahdollisesti helppo liittää ajatus oman kansakunnan ja rodun erikoisasemasta suhteessa muihin kansakuntiin.[1]

Nykyään esoteerisen natsismin kannattajat saattavat hakea ajatussuunnasta pakotietä esimerkiksi globalisaatiota vastaan. Täysin kaikista sovinnaisista paradigmoista irtautuva ajatussuuntaus voi näyttäytyä houkuttelevalta henkilöstä, jotka kokevat nykyisen yhteiskuntamallin pettäneen heidän omat toiveensa. Samalla se tarjoaa radikaaliajattelulle alttiille ihmisille erään väylän radikalisoitumiseen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Goodrick-Clarke, Nicholas: Black Sun. Aryan Cults, Esoteric Nazism, and the Politics of Identity, s. 1–6. New York: New York University Press, 2002. ISBN 0-81-473124-4. (englanniksi)