Eikosanoidit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prostaglandiini E1
Prostaglandiinit, kuten prostaglandiini E1, ovat eikosanoideja.

Eikosanoidit ovat lipidihormoneja, jotka vaikuttavat elimistön moniin toimintoihin, muiden muassa tulehdusreaktioon, allergiareaktioon, kuumeeseen ja muihin immuunivasteisiin sekä veren virtauksen säätelyyn. Eikosanoidit syntetisoituvat hapettumisreaktiolla vapaasta arakidonihaposta tai muista monityydyttymättömistä rasvahapoista, joissa on 20 hiiliatomia[1]. Eikosanoidit voivat välittyä endokriinisesti verenkierrossa tai parakriinisesti kudoksessa. Eikosanoidireseptorit voivat olla solukalvoreseptoreja tai tumareseptoreja, joihin sitoutuakseen ne eivät tarvitse toisiolähettejä, koska lipideinä ne voivat liueta solukalvon ja tuman kalvojen läpi.

Eikosanoidit ovat oksylipiinejä, ja niihin kuuluvat muun muassa prostaglandiinit, leukotrieenit, prostasykliinit ja tromboksaanit.

Eikosanoidit voivat syntetisoitua entsymaattisesti tai ilman entsyymin vaikutusta. Tärkeitä entsyymejä ovat esimerkiksi prostaglandiineja syntetisoiva syklo-oksigenaasi sekä leukotrieenejä syntetisoiva lipoksigenaasi. Monet tulehduskipulääkkeet, muiden muassa ibuprofeeni ja ketoprofeeni, vaikuttavat juuri syklo-oksigenaasientsyymiä estävästi, jolloin eikosanoidisynteesi vähenee ja tulehdusreaktio ja kuume sitä myötä laantuvat. Glukokortikoidit vaikuttavat niin ikään eikosanoidipitoisuuksia vähentävästi: ne estävät arakinodihapon vapautumista, jolloin eikosanoidisynteesi vähenee.

  1. Eicosanoid - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 19.11.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.