Cityringen

Cityringen on Kööpenhaminan metron kehälinja. Valmistuttuaan vuonna 2019 Cityringen nosti metron kapasiteetin 50 miljoonasta 130 miljoonaan matkustajaan vuodessa. Uusi linja yhdisti Kööpenhaminan keskustan, siltakorttelit ja Frederiksbergin kunnan. Metrolaajennus on Tanskan suurin rakennushanke toisen maailmansodan jälkeen. Töiden yhteydessä tehtiin myös laajamittaisia arkeologisia kaivauksia. Hissivalmistaja KONE toimitti yhteensä lähes 200 liukuporrasta, hissiä ja liukukäytävää 17 uudelle metroasemalle.^[1] Linja avautui 29. syyskuuta 2019.^[2]

kööpenhaminan metro avattiin vuonna 2002, ensimmäisenä automaattimetrona pohjois ja itä euroopassa. Se tuli nopeasti tunnetuksi korkeasta luotettavuudestaan, esimerkiksi yli 98 prosentia junista oli aikataulussa. Sen menestyksen vuoksi vuonna 2005 esitettiin suunnitelmia Kööpenhaminan metron laajentamiseksi edelleen cityringen-linjan muodossa.  Ehdotuksen mukaan siihen sisältyi 15,5 kilometrin (9,6 mailin) maanalaisen ympyräreitin, yhteensä 17 aseman ja hätäpoistumiskuilujen rakentaminen tukemaan kahta uutta maanalaista linjaa, jotka on nimetty M3: ksi ja M4: ksi. Suunniteltu City Circle Line yhdistäisi aiemman metroverkon Kongens Nytorvin ja Frederiksbergin asemat.

Tanskan parlamentti antoi kesällä 2007 hyväksyntänsä ehdotetun radan rakentamiselle, vaikka rakennustöiden alkamiseen menisi vielä neljä vuotta. Hankkeen hyväksymishetkellä sen arvioidut kustannukset olivat 21,3 miljardia Tanskan kruunua (3,2 miljardia dollaria) ja arvioitu valmistumisaika heinäkuussa 2019.  Liikennekonserni Metroselskabetilla oli kokonaisvastuu Cityringen-linjasta.

Cityringenin maa- ja vesirakennussopimus tehtiin 7. tammikuuta 2011 Kööpenhaminan metrotiimin (CMT) kanssa, joka on Salini Impregilon, Technimontin ja SELIn muodostama yhteisyritys.  Italialainen rautatiekalustoayritys Hitachi Rail STS valittiin toimittamaan junat, sähköinfrastruktuuri ja viestintäjärjestelmät, valvonta- ja tiedonkeruujärjestelmät (SCADA), laiturin reunaovet ja merkinantojärjestelmä.

Reitin tunnelit rakensi Seli SPA:n tytäryhtiö Seli Tunneling Denmark ApS, jonka myöhemmin osti Salini Impregilo.  Liikkuvaan kalustoon ja automaattiseen junavarikkoon liittyvät konsulttipalvelut hankittiin Rambollilta ja WS Atkinsilta.

Vuoden 2013 aikana aloitettiin parin 15,5 km: n (9,6 mailin) rinnakkaisen tunnelin poraus yhteensä neljällä tunnelinporauskoneella nimeltä Eva, Minerva, Nora ja Tria.  Nämä tunnelit porattiin sisähalkaisijaltaan 4.9 metriä (16 jalkaa 1 tuumaa) ja syvyydessä, joka vaihteli välillä 20–35 metriä (65 jalkaa 7 tuumaa ja 114 jalkaa 10 tuumaa). Tunnelit on rakentanut Seli Tunneling Denmark, joka myös valmisti kaksi neljästä koneesta Tanskassa erityisesti tehtävään valmistautuneessa laitoksessa. Tunnelin sisäseinät on pinnoitettu betonilla ja ilmanvaihtoa ja huoltoa varten on asennettu useita hätäkuiluja.  Rakennustöiden tuloksena syntynyttä louhittua maata käytettiin rutiininomaisesti Nordhavnin kunnostushankkeen täyttämiseen Juutinraumassa.

Rakennusprosessin aikana oli tavallista, että yleiseen läheisyyteen käytettiin geologisia antureita seuraamaan maan liikkeitä kaupungin rakennusten ja muiden rakenteiden suojelemiseksi.  Vuoden 2014 aikana linjan ohjaus- ja huoltokeskusrakennukset valmistuivat (Vasbygade, 55°39′30"N 12°32′57"E). Samana vuonna valmistui useita muita töitä, mukaan lukien kaikkien asemien ympärillä olevat seinät ja kolme kuilurakennetta.  Tietojen mukaan lopullinen rakennustoiminta keskittyi ympäröivien alueiden kunnostamiseen uusien asemien ympärillä.

15,5 km pitkä Cityringen palvelee 17 asemaa. Se kohtaa M1- ja M2-linjat Kongens Nytorvin ja Frederiksbergin asemilla sekä S tog junat København H:ssa, Østerportissa ja Nørrebrossa.  Se laajentaa metroverkostoa Nørrebron ja Østerbron alueille sekä København H:hon (Kööpenhaminan keskusasema).  Cityringen liikennöi monille Kööpenhaminan tärkeimmille alueille, mukaan lukien Tanskan parlamentti, keskusasema, kaupungintalo sekä useat S-junan asemat ja olemassa olevat metropysäkit. Pääsy alueelle ja lähiliikenteen raskaaseen raideverkkoon on myös tarkoituksellisesti järjestetty useissa paikoissa reitin varrella; Lisäksi kaksiraiteinen rata tarjoaa yhteyden City Circle Linen ja Nordhavnenin metron välille.  Aivan kuten M1 ja M2 jakavat osan nykyisestä metrosta, City Circle Line jakaa 6 aseman osuuden M4-linjan kanssa. ^{[viite Tarvitaan]}

Aluksi harkittiin kahta mahdollista reittiä vielä suuremman ideoiden seulonnan jälkeen. Joulukuussa 2005 ilmoitettiin, että Kööpenhaminan ja Frederiksbergin kunnat olivat valinneet Frederiksbergin reitin. tarkoituksena on kattaa alueet, joilla ei vielä ole S-togia tai metroa. ^{[viite Tarvitaan]}

Valmiilla City Circle -linjalla on mainostettu olevan suuri vaikutus suureen osaan Kööpenhaminan nykyistä liikenneverkkoa. Liikennevirasto Movia ennustaa, että jopa 34 miljoonaa matkustajaa siirtyy busseista metroon vuosittain.  Kun linja on valmis, 85 prosenttia kaikista kodeista, työpaikoista ja oppilaitoksista Kööpenhaminan keskusta-alueella sekä ympäröivissä kaupunginosissa on alle kymmenen minuutin kävelymatkan päässä joko metro- tai rautatieasemalta.  On arvioitu, että linjaa käyttää noin 240 000 matkustajaa päivässä.  Se on täysin automatisoitu, ja sitä käytetään kuljettajattomalla järjestelmällä, joka tarjoaa 24/7 palvelun ja 100 sekunnin huipputiheydellä junien välillä. Se on tarkoitettu radalla kulkeville junille, joiden keskinopeus on 40 km/h säännöllisen liikenteen aikana.  Näin ollen edestakaisen matkan suorittaminen radalla kestää arviolta noin 29 minuuttia.

City Circle Linen asemat ovat kaikki maanalaisia, ja niistä pääsee helposti katutasolta laiturille.  Asemien rakenne on pitkälti identtinen Kööpenhaminan nykyisten metroasemien kanssa. Ne on rakennettu noin 19 metrin syvyyteencut and cover menetelmällä; On otettu käyttöön standardoitu laatikkorakenne, jonka mitat ovat 64 metriä x 20 metriä. Jokainen niistä on varustettu 7–9 metrin pituisillalaitureilla.

Asemat on lueteltu vastapäivään, alkaen kaakosta.

• København H (Kööpenhaminan päärautatieasema, vaihto S-junien, DSB:n ja SJ:n kanssa)
• Rådhuspladsen
• Gammel Strand (lähellä Christiansborgin linnaa)
• Kongens Nytorv (yhteys M1:n ja M2:n kanssa)
• Marmorkirken (Marmorikirkko)
• Østerport (vaihto S-togin ja DSB:n kanssa)
• Trianglen (lähellä Parken-stadionia))
• Poul Henningsens Plads
• Vibenshus Runddell
• Skjolds Plads
• Nørrebro (vaihto S-togin kanssa)
• Nørrebros Runddel
• Nuuks Plads
• Aksel Møllers have
• Frederiksberg (eritasoliittymä M1:n ja M2:n kanssa)
• Frederiksberg alle
• Enghave Plads

Vaikka asemilla on samanlainen rakenne kuin nykyisellä metrolla, ne on suunniteltu monipuolisemmilla materiaaleilla ja väreillä, mikä tekee jokaisesta yksittäisestä asemasta tunnistettavamman.

Italialainen kiskokalustovalmistaja AnsaldoBreda, joka oli aiemmin toimittanut junia nykyiseen Kööpenhaminan metroon, valittiin toimittamaan uusia junia linjalle.  Junien toimitukset metroyhtiölle alkoivat vuoden 2014 aikana; näitä kutsutaan AnsaldoBreda Driverless Metro -junien versioksi 5.  Vaikka nämä ajoneuvot ovat pitkälti identtisiä Kööpenhaminan metron aikaisempien junien kanssa, niissä on useita parannuksia tekniikassa, materiaaleissa ja suunnittelussa.

Itseohjautuvia junia valvotaan suoraan radan keskitetystä käyttö- ja huoltokeskuksesta. Ne on varustettu viestintään perustuvalla junanohjauksella (CBTC) tätä tarkoitusta varten.  Näiden kalustoyksikköjen huippunopeuden kerrotaan olevan 90 km/h, mikä on enemmän kuin muilla metrolinjoilla käytettävien junien enimmäisnopeus 80 km/h. Niiden enimmäiskapasiteetti on 314 matkustajaa ja juna kulkee 100 sekunnin välein, jolloin taajuus on 36 junaa tunnissa.  Järjestelmä toimii 24 tuntia vuorokaudessa, ja matkustajat voivat seurata junan sijaintia elektronisen näyttöjärjestelmän avulla.