Välittäjä (Mauno Koiviston muistomerkki)

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 26. marraskuuta 2023 kello 22.41 käyttäjän Kulttuurinavigaattori (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirsi Kaulanen, Välittäjä, 2023.

Välittäjä on kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen Mauno Koiviston muistomerkki, joka paljastettiin Helsingin Pikkuparlamentin puistossa 25. marraskuuta 2023, jolloin oli kulunut tasan sata vuotta Koiviston syntymästä.

Teos on kaksiosainen. Veistos on kuusi metriä korkea ja viisitoista metriä pitkä. Se on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Kirsi Kaulasen ehdotus voitti valtioneuvoston kanslian järjestämän presidentti Mauno Koiviston muistomerkin suunnittelukilpailun vuonna 2021.[1]

Veistoskokonaisuuteen kuuluu kaksi osaa ja kaareva, matala harmaagraniittinen kivi, jossa lukee versaalikirjaimin ”MAUNO KOIVISTO 1923–2017”. Veistos sijaitsee puiston keskikäytävän pyöreässä osassa. Kromattua metallia oleva veistos on valaistu pylväissä ja maassa olevilla värillisillä valoilla. Puistossa ollut Eila Hiltusen Menneet ritarit (2006) siirrettiin puiston koilliskulmaan.[1]

Paljastustilaisuudessa puhunut pääministeri Petteri Orpo sanoi puheessaan, että muistomerkki kuvaa Mauno Koiviston roolia presidenttinä idän ja lännen välissä. Presidentti Sauli Niinistö totesi, että aikamme kaipaa vakautta ja jatkuvuutta. Muistomerkin paljastaminen on myös osa tätä työtä, se on lenkki sukupolvien ketjussa. Niinistön mukaan muistomerkki osoittaa suuntaa eilisestä huomiseen.[2]

Kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen totesi puheessaan paljastustilaisuudessa näkevänsä muistomerkin kaarissa presidentti Mauno Koiviston nousujohteisen uran, kaaren, joka huipentui Suomen liittymiseen Euroopan Unioniin. Kaulanen haastoi kaikkia miettimään, kuinka jokainen voi omalta osaltaan edistää rauhaa ja ystävyyttä, sisäisen ja ulkoisen rauhan välittäjänä.[2] Kaulasen mukaan veistos koostuu kahdesta osasta, jotka kuvaavat presidentti Koiviston luonteenpiirteitä. Toinen puoli on vapaa ja turvallinen, filosofinen ja pohdiskeleva. Toinen puoli on särmikkäämpi, ongelmia ratkaiseva, humoristinenkin. Näiden tilojen välille jää tila kokijalle.[2]

Kaulanen kuvasi teoksensa muotokieltä nousevaksi: Satamatyöläisestä tohtoriksi, pääministeriksi ja presidentiksi. Veistoksen muodot kasvavat kohti Eduskuntataloa.[3]

Kuvia teoksesta

Lähteet

Aiheesta muualla