Gettysburgin taistelu

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 2. syyskuuta 2013 kello 11.46 käyttäjän 193.111.119.176 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gettysburgin taistelu
Osa Yhdysvaltojen sisällissotaa
Currier ja Ives: Gettysburgin taistelu
Currier ja Ives: Gettysburgin taistelu
Päivämäärä:

1.–3. heinäkuuta 1863

Paikka:

Gettysburg, Pennsylvania, Yhdysvallat

Lopputulos:

Unionin voitto

Osapuolet

 Pohjoisvaltiot

 Etelävaltiot

Komentajat

George Meade

Robert E. Lee

Vahvuudet

93 291

71 699

Tappiot

23 055 (joista 3155 kaatunutta, 14531 haavoittunutta, 5396 vankia tai kadonnutta

23 231 (4708 kaatunutta, 12693 haavoittunutta, 5830 haavoittunutta tai kadonnutta

Yhdysvaltain sisällissodan taistelut

1. Bull RunHampton RoadsShilohseitsemän päivää2. Bull RunAntietamPerryvilleFredericksburgMurfreesboroChancellorsvilleGettysburgVicksburgChickamaugaChattanoogaWildernessSpotsylvaniaPetersburgNashvilleAppomattox

Gettysburgin taistelu käytiin 1.–3. heinäkuuta 1863 Yhdysvaltain sisällissodassan. Unionin voittoon päättynyttä taistelua pidetään yleensä sodan käännekohtana.

Gettysburg heinäkuussa 1863.
Gettysburgin taistelukenttä. Palmer 1916.
Gettysburgin taistelun satavuotispostimerkki vuodelta 1963.

Kesäkuun lopulla 1863 George Meaden johtamat pohjoisvaltioiden eli unionin[1] ja Robert E. Leen johtamat etelävaltioiden eli konfederaation joukot[1] olivat kerääntyneet Gettysburgin lähistölle. Kenraali Lee oli johtanut konfederaation joukot kauas pohjoisvaltioiden alueelle, Pennsylvaniaan asti. Voittoisa armeija oli kuitenkin autuaan tietämätön siitä, että lähistöllä oli myös runsaasti unionin sotilaita. Mutta kun pieni joukko konfederaation miehiä uskaltautui kaupunkiin asti, unionin sotilaat ajoivat heidät pakosalle. Pohjoisvaltioiden joukot leiriytyivät kaupungin ulkopuolelle ja 1. heinäkuuta 1863 alkoi Yhdysvaltain sisällissodan verisin taistelu.

Taistelua käytiin ankarasti Gettysburgin länsi- ja pohjoispuolella, mutta sen verran kaukana kaupungista, että siviiliväestö oli suhteellisen hyvässä turvassa. Pohjoisvaltioiden upseerit ratsastivat ympäri kaupunkia ja kehottivat ihmisiä pysymään poissa pääkaduilta. Lopulta unionin joukoille kävi selväksi, etteivät he kyenneet pitämään puoliaan etelävaltioiden sotilaita vastaan, ja he juoksivat suojaan kaupungin eteläpuolella sijaitseville kukkuloille. Konfederaation joukot eivät seuranneet perässä, sillä kenraali Lee ei ollut vielä saanut kootuksi kaikkia joukkojaan eikä pitänyt turhien riskien ottamista tarpeellisena.

Unioni ei kuitenkaan aikonut antaa periksi. Yöllä käytiin joitakin pieniä kahakoita joukkojen välillä, ja aamulla molemmat joukot olivat valmiina suureen taisteluun. Armeijat sotivat pitkin päivää, ja Gettysburgiin virtasi haavoittuneita sotilaita. Raskaista miestappioista huolimatta unionin joukot saivat pidettyä asemansa. 3. heinäkuuta oli koko sisällissodan verisin päivä, kun konfederaation sotilaat ryhtyivät rynnäkköön 12 000 miehen voimin vallatakseen unionin joukkojen tärkeän aseman. Tämä tapaus on tullut tunnetuksi Pickettin hyökkäyksenä. Tunnin aikana kaatui 5 000 sotilasta, ja konfederaation tappiot olivat niin mittavat, että Leen oli pakko perääntyä[1].

Lähteet

  1. a b c Civilwar.org, taistelun tiivistelmä viitattu 15.9.2011 (englanniksi)
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link FA