Gettysburgin taistelu

Gettysburgin taistelu
	Osa Yhdysvaltojen sisällissotaa
	Currier ja Ives: Gettysburgin taistelu
Päivämäärä:	1.–3. heinäkuuta 1863
Paikka:	Gettysburg, Pennsylvania, Yhdysvallat
Lopputulos:	Unionin voitto
Osapuolet
Pohjoisvaltiot	Etelävaltiot
Komentajat
George Meade	Robert E. Lee
Vahvuudet
93 291	71 699
Tappiot
23 055 (joista 3155 kaatunutta, 14531 haavoittunutta, 5396 vankia tai kadonnutta	23 231 (4708 kaatunutta, 12693 haavoittunutta, 5830 haavoittunutta tai kadonnutta
Yhdysvaltain sisällissodan taistelut
	1. Bull Run • Hampton Roads • Shiloh • seitsemän päivää • 2. Bull Run • Antietam • Perryville • Fredericksburg • Murfreesboro • Chancellorsville • Gettysburg • Vicksburg • Chickamauga • Chattanooga • Wilderness • Spotsylvania • Petersburg • Nashville • Appomattox

Gettysburgin taistelu käytiin 1.–3. heinäkuuta 1863 Yhdysvaltain sisällissodassan. Unionin voittoon päättynyttä taistelua pidetään yleensä sodan käännekohtana.

Gettysburgin taistelukenttä. Palmer 1916.

Gettysburgin taistelun satavuotispostimerkki vuodelta 1963.

Kesäkuun lopulla 1863 George Meaden johtamat pohjoisvaltioiden eli unionin^[1] ja Robert E. Leen johtamat etelävaltioiden eli konfederaation joukot^[1] olivat kerääntyneet Gettysburgin lähistölle. Kenraali Lee oli johtanut konfederaation joukot kauas pohjoisvaltioiden alueelle, Pennsylvaniaan asti. Voittoisa armeija oli kuitenkin autuaan tietämätön siitä, että lähistöllä oli myös runsaasti unionin sotilaita. Mutta kun pieni joukko konfederaation miehiä uskaltautui kaupunkiin asti, unionin sotilaat ajoivat heidät pakosalle. Pohjoisvaltioiden joukot leiriytyivät kaupungin ulkopuolelle ja 1. heinäkuuta 1863 alkoi Yhdysvaltain sisällissodan verisin taistelu.

Taistelua käytiin ankarasti Gettysburgin länsi- ja pohjoispuolella, mutta sen verran kaukana kaupungista, että siviiliväestö oli suhteellisen hyvässä turvassa. Pohjoisvaltioiden upseerit ratsastivat ympäri kaupunkia ja kehottivat ihmisiä pysymään poissa pääkaduilta. Lopulta unionin joukoille kävi selväksi, etteivät he kyenneet pitämään puoliaan etelävaltioiden sotilaita vastaan, ja he juoksivat suojaan kaupungin eteläpuolella sijaitseville kukkuloille. Konfederaation joukot eivät seuranneet perässä, sillä kenraali Lee ei ollut vielä saanut kootuksi kaikkia joukkojaan eikä pitänyt turhien riskien ottamista tarpeellisena.

Unioni ei kuitenkaan aikonut antaa periksi. Yöllä käytiin joitakin pieniä kahakoita joukkojen välillä, ja aamulla molemmat joukot olivat valmiina suureen taisteluun. Armeijat sotivat pitkin päivää, ja Gettysburgiin virtasi haavoittuneita sotilaita. Raskaista miestappioista huolimatta unionin joukot saivat pidettyä asemansa. 3. heinäkuuta oli koko sisällissodan verisin päivä, kun konfederaation sotilaat ryhtyivät rynnäkköön 12 000 miehen voimin vallatakseen unionin joukkojen tärkeän aseman. Tämä tapaus on tullut tunnetuksi Pickettin hyökkäyksenä. Tunnin aikana kaatui 5 000 sotilasta, ja konfederaation tappiot olivat niin mittavat, että Leen oli pakko perääntyä^[1].