www.fgks.org   »   [go: up one dir, main page]
Wikipedia

Mikael Jungner

suomalainen poliitikko
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 15. marraskuuta 2010 kello 10.09 käyttäjän WPK (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Juhani Mikael Jungner (s. 20. huhtikuuta 1965 Helsinki) on SDP:n puoluesihteeri. Hän oli Yleisradion toimitusjohtaja vuosina 2005–2010.[1]

Mikael Jungner
Henkilötiedot
Syntynyt20. huhtikuuta 1965 (ikä 59)
Helsinki
Poliitikko
Puolue Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Asema Puoluesihteeri
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Kotipaikka Helsinki

Tausta ja ura ennen Yleisradiota

Jungner on syntynyt Helsingissä, mutta asunut nuoruusvuotensa Vaasassa. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti. Jungner on puoluekannaltaan sosialidemokraatti, ja toimi aikaisemmin vuosina 1997–2002[2] hallintoministeri Jouni Backmanin, oikeusministeri Johannes Koskisen ja pääministeri Paavo Lipposen poliittisena erityisavustajana, ennen siirtymistään johtotehtäviin elinkeinoelämään. Yleisradion palvelukseen hän siirtyi Microsoftista, jossa hän vastasi tietoyhteiskuntasuhteista Suomessa ja Baltian maissa vuosina 2002–2004. Jungnerin isoisä oli kansanedustaja Olavi Lahtela ja isoisän isä oli kansanedustaja Matti Lahtela, jotka olivat aikoinaan maalaisliiton kansanedustajia.

Jungner YLEn johdossa

Ylen johtajaksi kaavailtiin aluksi Jouni Backmania, mutta hän ei kansanedustajana kelvannut keskustalle ja kokoomukselle. Suomen Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Jungner, joka oli aiemmin toiminut pääministeri Paavo Lipposen erityisavustajana, täytti poliittisten päättäjien vaatimukset.[3] Mikael Jungner valittiin Yleisradion toimitusjohtajaksi 1. toukokuuta 2005 lähtien.[1]

Hänen aloittaessaan Yleisradion toimitusjohtajana vuonna 2005, yhtiö teki 50 miljoonaa euroa tappiota. Vuonna 2008 Ylen tulos oli 700 000 euroa plussalla.[4] Tämä saavutettiin muun muassa vähentämällä n. 1000 henkilötyövuotta (-21%). Vakinainen henkilöstö väheni 9 prosenttiyksikköä (3600:sta 3300:een) ja määräaikaisessa työsuhteessa oleva henkilöstö 69 prosenttiyksikköä (956:sta 300:een) Jugnerin toimitusjohtaja-aikana.[5],[6]

Mikael Jungnerin kaudella Yle luopui uutistoiminnassaan käyttämästä STT:n palveluita.[7] Markkinointi & Mainonnan ja Taloustutkimuksen bränditutkimuksen mukaan Ylen kanavat ovat nyttemmin maan arvostetuimpia. Toimittaja Mikko Metsämäen mukaan tästä kuuluu osakiitos Soneralta Ylen viestintä- ja markkinointipäälliköksi rekrytoidylle Päivi Nummi-Aholle, joka on pannut yhtiön markkinoinnin uusiksi.[4]

Jungnerin aikana YLE lähti viemään sisältöjään myös Internetiin. YLEn Elävä arkisto avattiin syyskuussa 2006. YLE Areena avattiin kesällä 2007 ja toi nettiin tv- ja radio-ohjelmia myöhemmin katsottavaksi. Näitä arvosteltiin siitä, että ne hyödynsivät aluksi vain Windows Media Player -tiedostomuotoa, joka on katseltavissa vain Microsoftin käyttöjärjestelmillä.[8]

Yksityinen media arvosteli voimakkaasti YLEn toimenkuvan laajentumista ja sen ilmaiseksi jakamia sisältöjä. Huhtikuussa 2009 Viestinnän Keskusliitto ja Sanomalehtien liitto olivat YLEn tietojen mukaan lähettäneet jäsenillee paimenkirjeen, jolla oli tarkoitus yhtenäistää kaupallisen median suhtautumista YLEen. Paimenkirjeen mukaan YLE vääristää mediakilpailua ja uhkaa maakunta- ja paikallislehtien sekä Suomen tietotoimiston asemaa. Kaupalliset toimijat pyrkivät vaikuttamaan kansanedustajiin, YLEn johtoon, media-alan avainhenkilöihin, suureen yleisöön ja julkiseen mielipiteeseen.[9] Kilpailijoiden kritiikin kohteeksi nousi etenkin Mika Lintilän työryhmän ehdottama mediamaksu, joka korvaisi televisiomaksun.[10][11][12] Suomen tietotoimisto teki Euroopan komissiolle kyselyn, voiko YLE jakaa ilmaiseksi uutisia julkaistavaksi esimerkiksi kauppakeskuksissa ja lentoasemilla näyttötauluilla.[13]

Jungner kertoi myös yksityisesti Facebookissa ”erään Sanomapomon” uhanneen tuhota hänen ja Atte Jääskeläisen persoonan välineillään. Atte Jääskeläinen on Yleisradion uutistoiminnan vastaava päätoimittaja.[14] Sanoma Newsin Helsingin Sanomat nosti myöhemmin kohun siitä että Jungner ei ollut maksanut tekijänoikeusmaksua YouTubessa julkaisemastaan vaimolleen omistetusta ”rakkausvideosta”, johon oli liitetty taustalle Frankie Goes to Hollywood -yhtyeen kappale ”The Power of Love”.[15]

Syyskuussa 2009 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli vaati Jungnerin eroa, mikäli TV2:n Silminnäkijä-dokumentissa esitetyt väitteet pääministeri Matti Vanhasesta eivät pidä paikkaan.[16] Vanhanen keskittyi ohjelman väitteisiin niin sanotusta lautakasasta, johon ei saatu selvyyttä.

Jungner ilmoitti olevansa käytettävissä YLE:n toimitusjohtajaksi myös toisen kauden, mutta helmikuussa 2010 YLE:n hallintoneuvosto valitsi Nokia Siemens Networksin yhteiskuntasuhteiden johtaja Lauri Kivisen Yleisradion uudeksi johtajaksi.[17] Jungnerin palkka YLE:n toimitusjohtajana vuonna 2009 oli 223.243,80 euroa.[18]

Ura Yleisradion jälkeen

Helsinki-kirjat kertoi julkaisevansa Jungnerin muistelmateoksen Outolintu syyskuussa 2010.[19] Toukokuussa 2010 Jungner nimitettiin Sofanatics-palvelua pyörittävän Holygoal-startup-yrityksen hallitukseen.[20]

Kun tuli tietoon, että SDP:n puoluesihteerinä toimiva Ari Korhonen siirtyisi Turun apulaiskaupunginjohtajaksi, ilmoittautui Jungner toukokuussa 2010 ehdokkaaksi SDP:n puoluesihteeriksi.[21] Samalla Jungner kertoi olevansa kiinnostunut myös kansanedustajaehdokkuudesta. Jungner valittiinkin SDP:n puoluesihteeriksi puoluekokouksessa Joensuussa 28. toukokuuta 2010. Hän sai suljetussa lippuäänestyksessä 75 % äänistä.[22] Jungnerin vastaehdokkaina olivat SAK:n EU-asiantuntija Reijo Paananen, joka sai 113 ääntä ja Toukolan sosialidemokraattisen yhdistyksen puheenjohtaja Lari Kangas, joka sai 11 ääntä.

Muu toiminta

Jungner toimi Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluvan Palvelualojen toimialaliiton hallituksen puheenjohtaja vuosina 2009 - 2010 (maaliskuu). Hänen seuraajakseen Palvelualojen toimialaliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin maaliskuun lopussa 2010 Finnair Oyj:n henkilöstöjohtaja Anssi Komulainen.

Yksityiselämä

Jungnerin vaimo Maria Jungner on YLE TV1:n kuuluttaja. He menivät naimisiin 8. joulukuuta 2007. Jungnerilla on yksi lapsi aikaisemmasta liitostaan Henni Rousun kanssa. Jungnerin veli teki itsemurhan 1990-luvulla.[23]

Jungner on puhunut avoimesti eturauhassyövästään.[24] Jungner on Mensan jäsen.[25]

Hän on hyödyntänyt monipuolisesti ja median huomioimana monia netin palveluja, kuten Facebookia, YouTubea ja Twitteriä[26].

Opiskeluaikanaan Jungner osallistui Moskovan kaupungin Helsingin kaupungille lahjoittaman Maailman rauha -patsaan tervaamiseen Hakaniemessä.[27]

Viitteet

  1. ↑ a b Mikael Jungner appointed YLE Director General yle.fi. 17.11.2004. Yleisradio Oy. Viitattu 18.9.2009. (englanniksi)
  2. ↑ Ministerikortisto valtioneuvosto.fi.
  3. ↑ Hämäläinen, Unto. Helsingin Sanomat 9.5.2010. Demarien uusi ihmepoika.
  4. ↑ a b Metsämäki, Mikko: Kommentti: Jungner – liian hyvä Ylelle? Markkinointi & Media. 2.10.2009. Viitattu 22.2.2010.
  5. ↑ Ylen henkilöstöraportti 2004 yle.fi.
  6. ↑ Ylen henkilöstöraportti 2009 yle.fi.
  7. ↑ YLE luopui STT palveluista Kotimaa. 3.1.2007. Viitattu 22.2.2010.
  8. ↑ Karkimo, Ari: Yle vei ohjelmansa nettiin Tietokone.fi. 15.6.2007. Tietokone. Viitattu 18.9.2009.
  9. ↑ Kainulainen, Jussi: Yleisradion vastainen lobbaus kiihtyy YLE Uutiset. 3.4.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 18.9.2009.
  10. ↑ Kilpailijat arvostelevat YLElle kaavailtua mediamaksua YLE Uutiset. 12.6.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 18.9.2009.
  11. ↑ ”Mediamaksu tilaustyö Pasilasta” MTV3.fi. 23.4.2009. MTV Oy. Viitattu 18.9.2009.
  12. ↑ Mikael Jungner vastaa syytöksiin: Hölynpölyä Suomenkuvalehti.fi. 21.5.2009. Suomen Kuvalehti. Viitattu 18.9.2009.
  13. ↑ Laatikainen, Erkki: Paljon turhaa sanomalehtien ja Yleisradion sanasodassa – Hyvä Yleisradio on maakuntien ehdoton etu – Sosiaalisuus mittaa kansakunnan sivistyksen YLE Keski-Suomi. 28.3.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 18.9.2009.
  14. ↑ Kymäläinen, Leena: Jungner: ”Sanomapomo” uhkasi tuhota persoonani Kauppalehti.fi. 20.5.2009. Viitattu 18.9.2009.
  15. ↑ Lehtinen, Aki Petteri: Jungner ei ole maksanut rakkausvideonsa musiikin tekijänoikeusmaksuja HS.fi. 2.7.2009. Helsingin Sanomat.
  16. ↑ Kalli vaatii Jungnerin eroa, Jungner lupaa harkita 30.9.2009. YLE Uutiset. Viitattu 22.2.2010.
  17. ↑ Sasi: Poliittiset johtajavalinnat Ylessä historiaa Helsingin Sanomat. 18.2.2010. Iltalehti-STT. Viitattu 19.2.2010.
  18. ↑ Selvitys YLEn hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2009. [1]
  19. ↑ Mikael Jungnerilta muistelmat syyskuussa Helsingin Sanomat. 3.5.2010. HS. Viitattu 4.5.2010.
  20. ↑ Jungner meni mediafirman hallitukseen Markkinointi&Mainonta. 12.5.2010. M&M. Viitattu 4.5.2010.
  21. ↑ Mikael Jungner pyrkii Sdp:n puoluesihteeriksi Helsingin Sanomat. 5.5.2010. Viitattu 5.5.2010.
  22. ↑ Sutinen, Teija: Mikael Jungner selvin numeroin Sdp:n puoluesihteeriksi Helsingin Sanomat. 28.5.2010. Viitattu 28.5.2010.
  23. ↑ Suomalaisjulkkis suree veljensä itsemurhaa! 28.5.2010. Hymy cit. Seura. Viitattu 22.6.2010.
  24. ↑ Lindqvist, Mardy: Mikael Jungner päätti tulla avoimesti julkisuuteen Cancer.fi. 2007. Syöpäjärjestöt. Viitattu 18.9.2009.
  25. ↑ Räsänen, Mikko: Nämä julkkikset läpäisivät Mensan testin - katso Ilta-Sanomat. 31.7.2008. Viitattu 18.9.2009.
  26. ↑ Twiittaajien joukkoon kuuluvat niin kissanomistajat kuin Mikael Jungner Ilta-Sanomat.fi. 20.7.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 18.9.2009.
  27. ↑ Kaarto, Hanna: Helsingissäkin ollut patsaskiistoja HS.fi. 20.5.2007. Helsinki: Helsingin Sanomat. Viitattu 6.1.2009.

Aiheesta muualla


Helsingin vaakuna Edeltäjä:
Ari Korhonen 		Sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri
2010– 		Seuraaja:
-


Ylen pää- ja toimitusjohtajat
Pääjohtajat: Hjalmar Woldemar Walldén (1944–1945) • Hella Wuolijoki (1945–1949) • Einar Sundström (1950–1964) • Eino S. Repo (1965–1969) • Erkki Raatikainen (1970–1979) • Sakari Kiuru (1980–1989) • Reino Paasilinna (1990–1994)
Toimitusjohtajat: L. M. Viherjuuri (1926–1927) • Yrjö Koskelainen (1927) • Armas Deinert (1927) • Hjalmar Woldemar Walldén (1927–1944) • Arne Wessberg (1994–2005) • Mikael Jungner (2005–2010) • Lauri Kivinen (2010–2018) • Merja Ylä-Anttila (2018–)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mikael_Jungner&oldid=9383019”