www.fgks.org   »   [go: up one dir, main page]
Wikipedia

Ero sivun ”Mali” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Musiikki: Aya Nakamyra, s. Malissa, ranskalainen
→‎Vapauksien kehitys: professorin rangaistus v
(8 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 93:
Itsenäisen Malin ensimmäiseksi presidentiksi nousi [[Modibo Keïta]]. Malista tuli yhden puolueen valtio, joka lähentyi [[Kylmä sota|kylmän sodan]] aikaista sosialististen valtioiden itäblokkia. Keïtan johtama Mali erosi [[Ranskan yhteisö|Ranskan yhteisöstä]] vuonna 1962 ja kansallisti alueen luonnovaroja. Seurauksena valtion taloudellinen tila heikkeni vähitellen.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Library of Congress|Nimeke=Country Profile: Mali|Vuosi=2005|Sivu=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Library of Congress|www=https://www.loc.gov/rr/frd/cs/profiles/Mali-new.pdf|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=20.9.2020}}</ref>
 
Lokakuussa 1968 Malissa tapahtui veretön sotilasvallankaappaus, jossa Keïtan syrjäytti kenraali [[Moussa Traoré]]. Keïta vietti loppuelämänsä vankeudessa. 1974 tuli voimaan uusi perustuslaki, joka teki Traorén [[Union démocratique du peuple malien|Malin kansan demokraattisesta liitosta]] maan ainoan laillisen puolueen. Vuoden 1979 vaaleissa Traoré sai 99% prosenttia äänistä. Vuoden 1985 vaaleissa hän oli ainoa ehdokas. Opiskelijoiden liikehdintä hallintoa vastaan alkoi jo 1970-luvun lopussa ja Traoré onnistui torjumaan myös kolme vallankaappausyritystä.<ref name=":0" />
 
Ratkaistakseen Malia vaivanneet taloudelliset ongelmat Traoré sitoutui 1980-luvulla [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF)]] talousohjelmaan. Ohjelman vaatimat säästötoimet olivat erittäin epäsuosittuja malilaisten keskuudessa. Samaan aikaan Malin naapurivaltioissa lisääntyivät vaatimukset demokraattisemmasta hallinnosta. Traoré teki pieniä myönnytyksiä, mutta demokratiaa pyrittiin soveltamaan vain yksipuoluejärjestelmän puitteissa ilman laajempia uudistuksia.<ref name=":0" />
Rivi 145:
Islamistimilitantit tappoivat ainakin 49 siviiliä ja 15 sotilasta 7. syyskuuta 2023 Malin koillisosassa sotilasleirille ja veneeseen tehdyissä hyökkäyksissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/africa/20230908-islamist-militants-with-links-to-al-qaeda-kill-more-than-60-in-mali|nimeke=Islamist militants with links to al Qaeda kill more than 60 in Mali|julkaisu=France 24|ajankohta=2023-09-08|viitattu=2023-09-08|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-africa-66747884|nimeke=Mali: At least 49 civilians reported dead in attack on river boat|julkaisu=BBC News|ajankohta=2023-09-07|viitattu=2023-09-08|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
 
BBC uutisoi marraskuussa 2023, että Malissa saksalaisia rauhanturvaajia Pohjois-Malissa palvelleet tulkit ja kääntäjät pelkäävät joutuvansa jihadistien väkivallan kohteiksi YK:n mission päätyttyä Malissa vuoden loppuun mennessä. Heidän mukaansa terroristit ovat sanoneet avoimesti, että he pitävät ketä tahansa ulkomaisille joukolle työskennelleitä vihollisina. Malissa pelätään tapahtuvan samaa kuin Afganistanissa, jossa tuhannet avustajat jäivät maahan Yhdysvaltain joukkkojen vetäydyttyä. Heistä useita on tapettu ja tai he piileskelevät maassa. Noin 900 malilaista on työskennellyt Malissa YK:n MInusman 12 tukikohdassa eri puolilla maata kääntäjinä, kuljettajina ja muina tukihenkilöinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-africa-67378497|nimeke=Translators for German UN troops in Mali fear Taliban-style fate|julkaisu=BBC News|ajankohta=2023-11-11|viitattu=2023-11-12|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
 
===2024 alkaen===
 
Huhtikuun 30. 2024 uutisoitiin, että Malin armeija surmasi tärkeän [[Isis (järjestö)|IS]]:n johtajan Abou Houzeifan, joka tunnetaan nimellä Hugo. Hänet havaittiin ja tapettiin [[Ménakan alue|Ménakan]] alueella. Yhdysvallat lupasi hänestä viiden miljoonan USdollarin palkion hänen hyökättyään amerikkalaisia ​​erikoisjoukkoja vastaan ​​Tongossa, Nigerissä vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jeuneafrique.com/1563697/politique/un-important-chef-de-letat-islamique-tue-par-larmee-malienne/|nimeke=Un important chef de l’État islamique tué par l’armée malienne|julkaisu=Jeune Afrique|ajankohta=30.4.2024|julkaisija=Avec AFP}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-africa-68927974|nimeke=Mali kills IS commander blamed for US deaths - state TV|ajankohta=2024-04-30|viitattu=2024-04-30|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
 
== Politiikka ja yhteiskunta ==
{{Pääartikkeli | [[Malin poliittinen järjestelmä]]}}
[[Tiedosto:Assimi Goïta with Russian president Vladimir Putin July 2023.jpg|pienoiskuva|Eversti Massimi Goita on hallinnut Malia vuodesta 2021 alkaen ja vahvistanut maan suhteita Venäjään. ]]
Mali on [[semipresidentialismi|semipresidentiaalinen]] [[tasavalta]]. Maalla on monipuoluejärjestelmä, jonka ainoa rajoite on, etteivät puolueet saa tukeutua mihinkään etniseen, uskonnolliseen, tai alueelliseen ryhmään<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://dosfan.lib.uic.edu/ERC/bgnotes/af/mali9304.html| Nimeke=Background Note: Mali| Julkaisija=Electronic research Collections, US State Department| viitattu=12.11.2007| arkisto=https://web.archive.org/web/20120212232223/http://dosfan.lib.uic.edu/ERC/bgnotes/af/mali9304.html| arkistoitu=12.2.2012}}</ref>. [[Malin kansalliskokous|Kansalliskokous]] on hallinnon ainoa lakeja säätävä elin. Siinä on 160 jäsentä, ja edustettuina on kahdeksan poliittista puoluetta. Jäsenistä 147 valitaan vaalipiireissä. Ulkomailla asuvat malilaiset valitsevat loput kolmetoista. Kunkin hallintoalueen edustajien lukumäärä riippuu alueen väkiluvusta ja heidät valitaan 5 vuoden välein.<ref name="BGN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/mali/194925.htm | Nimeke = Background Note Mali (previous editions) | Julkaisija = US Department of State | Viitattu = 12.12.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20141220052135/http://www.state.gov/outofdate/bgn/mali/194925.htm | arkistoitu = 20.12.2014 }}</ref>
 
Rivi 167 ⟶ 172:
 
Malia hallitseva sotilasjuntta ilmoitti syyskuun lopulla 2023 lykkäävänsä helmikuussa pidettäviä presidentinvaaleja, joiden tarkoituksena on palauttaa siviilijohtajat valtaan. Hallituksen tiedottaja sanoi, että presidentinvaalien uudet päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin. Malin viranomaiset kieltäytyvät myös järjestämästä parlamenttivaaleja, jotka oli alun perin määrä järjestää vuoden 2023 lopulla ennen presidentinvaaleja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/africa/20230925-mali-junta-delays-february-presidential-election-for-technical-reasons|nimeke=Mali junta delays February presidential election for 'technical reasons'|julkaisu=France 24|ajankohta=2023-09-25|viitattu=2023-09-25|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Huhtikuun 10. 2024 Malin viranomaiset antoivat asetuksen, jolla kiellettiin poliittisten puolueiden toiminta. Juntan tiedottaja sanoi, että poliittisen toiminnan kielto tehtiin yleisen järjestyksen ylläpitämisen vuoksi. Hän ei täsmentänyt, mitä poliittisten puolueiden uhka yleiselle järjestykselle tarkoittaa. Ei myöskään tiedotettu siitä, milloin kielto puretaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.africanews.com/2024/04/11/mali-bans-political-party-activities-as-calls-for-elections-grow/|nimeke=Mali bans political party activities as calls for elections grow|tekijä=AfricaNews|julkaisu=Africanews|ajankohta=2024-04-11CEST09:48:26+02:00|viitattu=2024-04-23|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Toukokuussa 2024 tunnettu malilainen taloustieteilijä ja professori Étienne Fakaba Sissoko tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen, koska hän kritisoi sotilasjunttaa. Étienne Fakaba Sissoko määrättiin myös maksamaan 3 miljoonan CFA-frangin (4 575,50 euroa) sakkoa. Maaliskuusta asti pidätettynä ollut 41-vuotiasta tutkijaa syytettiin kunnianloukkauksesta ja valtion maineen vahingoittamisesta valeuutisten levittämisellä. Syytökset liittyvät hänen viime vuonna julkaisemaansa kirjaan, jota hän puolusti oikeudessa sanoen, että teos perustui tosiasioihin. Pidätykseen johtavan kirjan nimi on ''Propaganda, agitaatio ja häirintä - hallituksen viestintä Malin siirtymäkauden aikana''. Siinä syytetään junttaa julkisen mielipiteen manipuloinnista ja "jopa valheista". Ennen pidättämistään Sissoko julkaisi myös Facebookissa viestin, jossa vaadittiin vaalien järjestämistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/articles/c1dd9jzr02ko|nimeke=Mali professor Étienne Fakaba Sissoko jailed for criticising the junta|julkaisu=www.bbc.com|viitattu=2024-05-21|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
 
==Hallinnollinen jako==
Rivi 175 ⟶ 184:
[[Tiedosto:MaliPicSA.jpg|thumb|left|Hirssinviljelijä Malissa.]]
{{Pääartikkeli|[[Malin talous]]}}
Mali on yksi maailman köyhimmistä maista. Sen [[bruttokansantuote]] on noin 1100 [[Yhdysvaltain dollari]]a asukasta kohden (2013)<ref name="CIA"/>. Noin 10 prosenttia väestöstä on paimentolaisia, ja 80 % prosenttia työvoimasta harjoittaa maataloutta tai kalastusta. Lisäksi useat naiset elävät tekemillään savitöillä. 65 %prosenttia maasta on aavikkoa ja puoliaavikkoa, joten maatalous rajoittuu suurimmaksi osin ainoastaan [[Niger (joki)|Niger]]-joen läheisyyteen. Malin talous riippuu ulkomaisesta avusta ja [[puuvilla]]n maailmanmarkkinahinnoista.<ref name="BGN"/>
 
Vuonna 2006 puuvilla, kulta ja karja muodostivat 80–90 %prosenttia Malin vientituloista. Maatalous keskittyy viljojen (hirssi, durra ja maissi) omavaraisviljelyyn.<ref name="BGN"/>
 
Malista viedään esimerkiksi kuivattua kalaa muihin Länsi-Afrikan maihin, kuten [[Burkina Faso]]on, [[Norsunluurannikko|Norsunluurannikolle]] ja [[Ghana]]an. Malilaista [[puuvilla]]a viedään etenkin [[Sveitsi]]in<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.wto.org/english/tratop_e/tpr_e/tp88_e.htm | Nimeke =Mali: November 1998 | Julkaisija =WTO}}</ref>. Maassa on vain vähän teollisuutta, ja se on keskittynyt lähinnä suolan tuotantoon ja kenkä- ja tekstiiliteollisuuteen. Menot ovat tuloihin nähtynä miltei kaksinkertaiset. [[Kansainvälinen valuuttarahasto]] hyväksyi Malin vuonna 1999 ylivelkaantuneiden köyhien maiden Highly Indebted Poor Countries, HIPC) ohjelmaan. Siinä varat, jotka menisivät ulkomaanvelkojen lyhentämiseen, käytetään köyhyyden vähentämiseen. Ohjelma vähentää Malin ulkomaanvelkaa 37 prosentilla eli 539 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Kun Mali saa velkaohjelman tavoitteet täytettyä, se hyötyy myös G8:n velkojen anteeksiantamissopimuksesta.<ref name="BGN"/>
Rivi 208 ⟶ 217:
|lukutaito=46,4
}}
Malin väkiluku kasvaa nopeasti. YK:n arvio vuodelle 2020 oli 20,25 miljoonaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://unctadstat.unctad.org/CountryProfile/GeneralProfile/en-GB/466/index.html | Nimeke = General Profile: Mali | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = United Nations Conference on Trade and Development | Viitattu = 15.9.2021 }}</ref> Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan maassa asui 14&nbsp;528&nbsp;662 henkeä, joista 50,4 prosenttia oli naisia. Keskimääräinen asukastiheys oli 11,7 asukasta neliökilometrillä. Yli puolet malilaisista asuu eteläisillä Sikasson, Koulikoron ja Ségoun alueilla, kun taas pohjoisilla Timbuktun, Gaon ja Kidalin alueilla on alle 10 %prosenttia maan väestöstä. Kaupunkiväestön osuus on 22,5 %prosenttia. Suurin kaupunki on 1&nbsp;810&nbsp;366 asukkaan Bamako. [[Nomadit|Nomadeja]] on 0,92 %prosenttia väestöstä.<ref name="RGPH etat et structure">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.instat-mali.org/contenu/rgph/rastr09_rgph.pdf | Nimeke = 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Théme 2: Etat et structure de la population | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 25.7.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190819064921/http://www.instat-mali.org/contenu/rgph/rastr09_rgph.pdf | arkistoitu = 19.8.2019 }}</ref>
 
Maan väestö on hyvin nuorta. Alle 15-vuotiaiden osuus on 46,6 %prosenttia, 15–64-vuotiaiden 48,4 %prosenttia ja yli 65-vuotiaiden 3,2 %prosenttia. Vuotuinen väestönkasvu on 3,6 %prosenttia. Väestön kasvuvauhti on viime vuosikymmeninä kiihtynyt (1,7 %prosenttia vuosina 1976–1987 ja 2,2 %prosenttia vuosina 1987–1998). Nykyisellä vauhdilla Malin väestö kaksinkertaistuu lähes 20 vuodessa.<ref name="RGPH etat et structure" />
 
=== Terveys ===
[[Elinajanodote]] Malissa on vuoden 2015 arvion mukaan noin 55 vuotta. Se on miehillä hieman naisia huonompi. [[Lapsikuolleisuus]] on erittäin korkea, sillä Maailman terveysjärjestön vuoden 2015 yhteenvedon mukaan 11,5 prosenttia malilaisista lapsista menehtyi ennen 5 vuoden ikää.<ref name="worldbank-childmort"/><ref name="WHO-childmort"/> Väestöstä [[HIV]]-positiivisia on vuoden 2013 arvion mukaan 0,86&nbsp;% prosenttia. Mediaani-ikä on 16 vuotta. Vuonna 2015 väestöstä lukutaitoisia arvioitiin olevan 38,7&nbsp;%prosenttia yli 15-vuotiaista. Miehillä lukutaitoisuus on suurempi (48,2&nbsp;%) kuin naisilla (29,2&nbsp;%).<ref name="CIA"/> [[Länsi-Afrikan ebolaepidemia 2014]] yhteydessä maassa havaittiin joitakin [[ebola]]n yksittäistapauksia, jotka liittyivät [[Guinea]]sta Maliin matkustaneeseen mieheen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwnc.cdc.gov/travel/notices/alert/ebola-mali | Nimeke = Ebola in Mali | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Centers for Disease Control and Prevention | Viitattu = 11.12.2014 }}</ref>
 
===Etniset ryhmät===
Noin 50 %prosenttia malilaisista edustaa [[mandekielet|mandekieliä]] puhuvia kansoja, joihin kuuluvat [[bambarat]] maan länsi- ja keskiosissa, [[mandinkat]] lounaassa, [[soninket]] Mauritanian rajalla ja [[djulat]] itäosan kaupungeissa. Toiseksi suurin ryhmä ovat puolipaimentolaisina elävät [[fulbet]] varsinkin maan keskiosassa (17 % väestöstä). Kaakossa on [[gurilaiset kielet|gurilaisia kieliä]] puhuvia [[senufot|senufoja]], [[dogonit|dogoneja]] ja [[bobot|boboja]] (12 %). Nigerjoen keskijuoksun varrella asuvat [[songhait]] (6 %) ja heidän pohjoispuolellaan Saharassa paimentolaisuutta harjoittavat [[tuaregit]] ja [[arabian kieli|arabiankieliset]] [[maurit (kansa)|maurit]] (10 %).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1987 | Sivu = 128 | Tunniste = }}</ref><ref name="Worldmark 432">Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 432. {{en}}</ref>
 
Maan etniset ryhmät asuvat usein rinnakkain samoilla alueilla. Niiden yhteiselo perustuu uskontoon, paikalliseen identiteettiin sekä ryhmien väliseen yhteistoimintaan ja työnjakoon. Niinpä esimerkiksi bambarat viljelevät [[hirssi]]ä ja [[durra]]a ja songhait [[riisi]]ä, kun taas fulbet harjoittavat karjanhoitoa, djulat kaupankäyntiä ja [[bozot]] kalastusta. Ryhmien väliset jännitteet ilmenevät kuivuudesta kärsivien tuaregien ja maurien tyytymättömyytenä etelän mandekansojen hallitsemaan poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään.<ref>New Encyclopedia of Africa 3, s. 464–467. {{en}}</ref>
Rivi 223 ⟶ 232:
{{Pääartikkeli|[[Malin kielet]]}}
 
Malin virallinen kieli oli [[ranskan kieli|ranska]] kesäkuun 2023 perustuslakiuudistukseen asti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rfi.fr/fr/en-bref/20230505-mali-la-junte-fixe-le-r%C3%A9f%C3%A9rendum-sur-la-constitution-au-18-juin-officiel|nimeke=Mali: la junte fixe le référendum sur la Constitution au 18 juin|julkaisu=RFI|ajankohta=2023-05-05|viitattu=2023-09-16|ietf-kielikoodi=fr}}</ref>, jonka jälkeen maan 13 kansallista kieltä saivat virallisen kielen aseman ranskan asemasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sgg-mali.ml/JO/2017/mali-jo-2017-39.pdf|nimeke=Malin perustuslakiuudistus}}</ref> Valtaosa asukkaista puhuu äidinkielenään afrikkalaisia kieliä, joista yleisin on kaupankäynnin [[lingua franca]]na toimiva [[bambaran kieli|bambara]]. Sitä käytetään ranskan ohella myös hallinnon ja median kielenä.<ref>New Encyclopedia of Africa 3, s. 465–466. {{en}}</ref> Bambaraa ymmärtää noin 80 %prosenttia Malin väestöstä<ref name="Worldmark 432" />.
 
[[Ethnologue]] tunnistaa 66 Malissa puhuttavaa kieltä, joista 62 on alueen alkuperäiskieliä ja neljä muualta tulleita. Niistä kuutta pidetään [[uhanalainen kieli|uhanalaisina]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ethnologue.com/country/ML | Nimeke = Ethnologue: Mali | Viitattu = 24.7.2016}}</ref> Suurin osa kielistä kuuluu [[nigeriläis-kongolaiset kielet|nigeriläis-kongolaisten kielten]] ryhmään. Vanha kirjallinen perinne on vain arabeilla ja tuaregeilla, mutta viime aikoina kirjoitusjärjestelmiä on laadittu myös muille kielille.<ref name="Worldmark 432" />
 
Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan bambaraa puhuu äidinkielenään 46,3 %prosenttia maan väestöstä (kaupungeissa 62,9 %), [[fulani]]a 9,4 %prosenttia, [[dogonin kieli|dogonia]] 7,2 %prosenttia, [[soninken kieli|soninkea]] 6,4 %prosenttia, [[mandingon kieli|mandingoa]] ja [[songhain kieli|songhaita]] molempia 5,6 %prosenttia, [[miniankan kieli|miniankaa]] 4,3 %prosenttia, [[tuaregikielet|tuaregikieli]] tamašeqia 3,5 %prosenttia, [[senufon kieli|senufoa]] 2,6 %prosenttia, [[bobon kieli|boboa]] 2,1 %prosenttia, [[bozon kieli|bozoa]] 1,9 %prosenttia, [[khasonkan kieli|khasonkaa]] 1,2 %prosenttia ja arabian murretta [[maurin kieli|mauria]] 1,1 %prosenttia<ref name="RGPH etat et structure" />.
 
Vuonna 2023 uusiksi virallisiksi kieliksi ranskan tilalle korotettiin bambara, bobo, bozo, dogon, fula, [[Hassaniyya|arabia]], kassonke, maninka, mamara, senufo, songhai, soninke ja tamašeq.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sgg-mali.ml/JO/2023/mali-jo-2023-13-sp-2.pdf|nimeke=DECRET N°2023-0401/PT-RM DU 22 JUILLET 2023 PORTANT PROMULGATION DE LA CONSTITUTION|julkaisu=Journal officiel de la Républiqe du Mali|ajankohta=22.7.2023|tiedostomuoto=pdf|viitattu=7.9.2023|ietf-kielikoodi=fr}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.geo.fr/geopolitique/la-nouvelle-constitution-du-mali-retire-le-francais-des-langues-officielles-travail-rejet-afrique-niger-216061|nimeke=La nouvelle Constitution du Mali retire le français des langues officielles|tekijä=Laurent, Benjamin|julkaisu=Geo.fr|ajankohta=2023-08-04|viitattu=2023-09-07|ietf-kielikoodi=fr}}</ref>
Rivi 234 ⟶ 243:
Malin valtauskonto on [[sunnalaisuus|sunnalainen]] [[islam]],<ref name="Worldmark 432" /> joka levisi maan pohjoisosaan 1000-luvulta alkaen. Timbuktu, Djenné ja Gao olivat [[keskiaika|keskiajalla]] huomattavia islamilaisen oppineisuuden keskuksia. Maan eteläosissa väestön enemmistö kääntyi muslimeiksi vasta siirtomaavallan aikana.<ref name="NEA 465">New Encyclopedia of Africa 3, s. 465. {{en}}</ref>
 
Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan islamia tunnustaa 94,8 prosenttia väestöstä. [[Kristinusko|Kristittyjä]] on 2,4 %'''prosenttia''' ja [[animismi|animisteja]] 2,0 %prosenttia.<ref name="RGPH etat et structure" /> Kristittyjä on varsinkin dogonien ja bobojen keskuudessa<ref name="NEA 465" />. Noin kaksi kolmasosaa heistä on [[katolinen kirkko Malissa|katolisia]] ja kolmasosa [[protestantismi|protestantteja]]<ref name="Worldmark 433">Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 433. {{en}}</ref>. Perinteistä uskontoa harjoittaa osa boboista, senufoista, miniankoista ja dogoneista<ref name="NEA 465" />. Malin perustuslaki takaa uskonnonvapauden ja määrittelee maan [[sekularismi|sekulaariksi]] valtioksi<ref name="Worldmark 433" />.
 
[[Open Doors]] -järjestön World Watch-listauksen mukaan [[kristinusko|kristityt]] kokevat Malissa [[kristittyjen vainot|hyvin korkeaa vainoa]]. Järjestön mukaan islamilaisten ääriryhmien otettua maan pohjoisosat haltuun vuonna 2012, kristittyjen kirkot poltettiin ja heidät pakotettiin pakenemaan. Monet kristityt elävät edelleen islamilaisten militanttien hyökkäyksen uhan alla. Muslimikäännynnäiset ovat vaarassa joutua väkivallan ja painostuksen uhriksi. Myös maan eteläosassa islamilaisten ääriryhmien kohdistamat uhkaukset ovat lisääntyneet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.opendoors.org/en-US/persecution/countries/ | Nimeke = World Watch List 2021 | Julkaisu = Open Doors | Viitattu = 12.11.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.dw.com/en/report-points-to-100-million-persecuted-christians/a-16507067 | Nimeke = Report points to 100 million persecuted Christians | Julkaisu = Deutsche Welle | Ajankohta = 10.1.2013 | Viitattu = 14.11.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.refworld.org/docid/519dd4ac18.html | Nimeke = 2012 Report on International Religious Freedom - Mali | Julkaisu = United States Department of State | Ajankohta = 20.5.2013 | Viitattu = 14.11.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 241 ⟶ 250:
Malin väestön koulutustaso on heikko. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan yli 15-vuotiaista oli [[lukutaito]]isia 27,7 prosenttia (naisista 19,8 %).<ref name="RGPH etat et structure" /> Vuoteen 2020 mennessä lukutaitoisten osuus nousi 35 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://data.worldbank.org/indicator/SE.ADT.LITR.ZS | Nimeke = Literacy rate, adult total (% of people ages 15 and above) | Julkaisu = World Bank | Viitattu = 15.9.2021 }}</ref>
 
Koulujärjestelmä käsittää kuusivuotisen alakoulun ja kahdeksi tasoksi jaetun kuusivuotisen yläkoulun. Ylemmällä tasolla oppilaat voivat valita kaksi- tai kolmivuotisen teknisen koulun tai nelivuotisen ammattikoulun.<ref>Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 442. {{en}}</ref> Koulutus on ilmaista 7–16-vuotiaille. Se on myös säädetty laissa pakolliseksi,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.scholaro.com/pro/Countries/Mali/Education-System | Nimeke = Education System in Mali | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Scholaro | Viitattu = 15.9.2021 }}</ref> mutta käytännössä läheskään kaikki eivät käy koulua. Vuonna 2017 alakoulun kävi loppuun 74% prosenttia tytöistä ja 86% prosenttia pojista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.unicef.org/mali/en/stories/totally-committed-keeping-girls-school-no-matter-what | Nimeke = Totally committed to keeping girls in school, no matter what | Tekijä = Issa Baguako | Ajankohta = 2018| Julkaisu = Unicef| Viitattu = 15.9.2021 }}</ref> Opetus on pääosin ranskankielistä.
 
Malin yliopisto (vuodesta 2006 [[Bamakon yliopisto]]) perustettiin vuonna 1993<ref name="HDM">{{Kirjaviite | Tekijä = Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato | Nimike = Historical Dictionary of Mali, fourth edition | Julkaisupaikka = Lanham | Julkaisija = Scarecrow Press | Vuosi = 2008 | Sivu = 332 | Tunniste = ISBN 978-0-8108-5603-5}}</ref>. Vuonna 2011 se jaettiin neljäksi eri tieteenaloja edustavaksi yliopistoksi. Muita korkeakouluja ovat vuonna 1958 perustettu [[École nationale d’administration (Mali)|hallintokorkeakoulu]], [[Institut polytechnique rural de formation et de recherche appliquée|Katibougoun maatalouskorkeakoulu]], yläkoulujen opettajia valmistava [[École normale supérieure de Bamako|ylin normaalikoulu]] ja [[École nationale d’ingénieurs Abderhamane Baba Touré|Abderhamane Baba Tourén mukaan nimetty teknillinen korkeakoulu]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://maliactu.net/universites-et-grandes-ecoles-au-mali-formation-des-cadres-adaptee-au-besoin-du-marche-de-lemploi/ | Nimeke = MaliActu.net: Universités et grandes écoles au Mali: formation des cadres adaptée au besoin du marché de l’emploi | Viitattu = 25.7.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160815012026/http://maliactu.net/universites-et-grandes-ecoles-au-mali-formation-des-cadres-adaptee-au-besoin-du-marche-de-lemploi/ | arkistoitu = 15.8.2016 }}</ref> Ensimmäinen alueellinen yliopisto perustettiin [[Ségoun yliopisto|Ségouun]] vuonna 2012<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.afrik.com/article24691.html | Nimeke = Afrik.com: Mali: l’université de Ségou a ouvert ses portes | Viitattu = 25.7.2016}}</ref>.
Rivi 254 ⟶ 263:
 
=== Musiikki ===
[[Tiedosto:Amadou & Mariam.jpg|pienoiskuva|Bamakolaissyntyinen kaksikko Amadou & Mariam on Malin musiikin maailmantähti.]]
 
Malilaisia muusikoita ja yhtyeitä:
*[[Toumani Diabaté]]
Rivi 307 ⟶ 316:
{{Commonscat-rivi|Mali}}
* [https://malinuutiset.blogspot.com/ Malin Uutiset: valikoituja aiheita Länsi-Afrikan maasta, johon Suomi on lähettänyt sotilaitaan]
* [http://www.globalis.fi/Maat/Mali Globalis.fi - Malin maaprofiili] {{Wayback|1=http://www.globalis.fi/Maat/Mali |päiväys=20120121020711 }}
 
{{Afrikka}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mali”