www.fgks.org   »   [go: up one dir, main page]

Ero sivun ”Jaguaari” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
p kursiiveja poistettu mallineesta pyynnöstä; ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
Värit pikein
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus: vaihdettu Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
 
(12 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 38:
* ''P. o. veraecruscis''
| levinneisyyskartta = Panthera onca distribution.svg
| levinneisyys_teksti = Jaguaarin levinneisyys: alkuperäinen vaalean- ja nykyinen tummanoranssillatummanpunaisella.
| wikispecies = Panthera onca
| commonscat = Panthera onca
}}
'''Jaguaari''' ''(Panthera onca)'' on suuri [[Amerikan manner|Amerikan mantereilla]] tavattava [[kissaeläimet|kissaeläin]]. Yhdessä [[tiikeri]]n, [[leijona]]n, [[leopardi]]n ja [[leopardilumileopardi]]n kanssa se on yksi neljästäviidestä ''[[Panthera]]''-sukuun kuuluvasta 'isosta kissasta'. Jaguaari on suurin [[läntinen pallonpuolisko|läntisellä pallonpuoliskolla]] elävä kissaeläin. Sen nykyinen elinalue ulottuu [[Meksiko]]sta pohjoiseen [[Argentiina]]an.
 
Jaguaarin ja leopardin yhdennäköisyys on helppo huomata, mutta mitä tulee [[etologia|käyttäytymiseen]] ja paikkaan [[ekosysteemi]]ssä, sen lähin vertailukohde on tiikeri. Mieluisin elinympäristö sille on tiheä [[viidakko]], mutta populaatioita elää myös avoimemmissa maastoissa. [[Vesi]] on tärkeä elementti jaguaarille ja se nauttii uimisesta ja osaa myös sukeltaa, mikä on kissaeläimelle epätavallista.
 
[[Ravintoketju]]n huipulla oleva jaguaari on yksin saalistava petoeläin, jonka saaliseläimen valinta on usein sattumanvaraista. Saalistustaktiikkana on vaaniminen ja yllättävä isku. Sillä on äärimmäisen voimakas purenta <ref>[http://web.archive.org/web/20050703130933/http://www.bio.usyd.edu.au/staff/research/swroe/Wroeetal2005Biteclub.pdf Wroe-McHenry-Thomason: Bite club - comparative bite force in big biting mammals] (PDF, 2006)</ref>, jonka avulla se kykenee mm. tappamaan nisäkkäitä harvinaisella tavalla: puremalla suoraan kallon läpi.<ref>[http://www.ecology.info/ecology-jaguar-puma.htm Ecology Online Sweden - sympatric jaguar and puma]</ref>
 
== Nimi ==
Jaguaarin nimi juontaa [[Etelä-Amerikka|eteläamerikkalaisesta]] [[tupi]]n kielestä, jossa erään eurooppalaisen valloittajan mukaan ''jaguara'' tarkoitti ''eläintä, joka tappaa saaliinsa yhdellä loikalla''. [[guaranin kieli|Guaraníssa]] taas ''jagua'' tarkoittaa [[Koira|koiraa]]. Joissain [[mayat|mayayhteisöissä]] jaguaari on arvonimi, jota saa kantaa prinssi, prinsessa tai muu hallitsija.
 
== Ulkonäkö ja ruumiinrakenne ==
[[Tiedosto:Jaguar at Edinburgh Zoo (by William Warby).jpg|pienoiskuva|left|Jaguaari lähikuvassa.]]
[[Tiedosto:Jaguar Negro.jpg|pienoiskuva|left|Musta jaguaari.]]
Jaguaari on kolmanneksi suurin kissaeläin [[tiikeri]]n ja [[leijona]]n jälkeen ja suurin koko [[Läntinen pallonpuolisko|läntisellä pallonpuoliskolla]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nhm.ac.uk/print-version/?p=/nature-online/species-of-the-day/biodiversity/endangered-species/panthera-onca/index.html| Nimeke = Panthera onca (jaguar)| Tekijä = Maimone, Lea| Julkaisija = Natural History Museum| Viitattu = 3.3.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Jaguaarin [[säkäkorkeus]] on 45–75 senttimetriä, ja sen pituus 112–241 senttimetriä.<ref name="arkive">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arkive.org/jaguar/panthera-onca/| Nimeke = Jaguar (Panthera onca)| Julkaisu = ARKive| Julkaisija = Wildscreen| Viitattu = 3.3.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Hännän pituus on noin 70–90 senttimetriä.<ref name="adw">{{Verkkoviite | Osoite = http://animaldiversity.ummz.umich.edu/accounts/Panthera_onca/| Nimeke = Panthera onca| Tekijä = Nogueira, J| Julkaisu = Animal Diversity Web| Viitattu = 3.3.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> Naaraat ovat hieman koiraitauroksia pienempiä: naaraiden paino on 36–85 kilogrammaa ja koiraiden 54–158 kilogrammaa.
 
Jaguaarit ovat voimakasrakenteisia, mikä näkyy leveästä rinnasta, suuresta päästä, leveästä kuonosta ja voimakkaista leuoista. Lajin selvin tuntomerkki on turkki, jossa on suuria mustia ruusukkeita.<ref name="arkive"/> Turkin perusväri vaihtelee vaaleankeltaisesta punertavan ruskeaan. Ruusukkeita on kaulassa, selässä, kyljissä ja raajoissa, mutta vatsapuoli on valkoinen. Mustat, [[Melanismi|melanistiset]] jaguaarit ovat suhteellisen yleisiä; värimuoto aiheutuu yhdestä [[alleeli]]sta. Mustat jaguaarit ovat yleisempiä metsissä, ja niilläkin on mustia täpliä, jotka kuitenkin erottuvat mustasta pohjaväristä huonosti.<ref name="adw"/>
Rivi 61:
Historiallisesti jaguaarin levinneisyysalue ulottui [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] lounaisosista, [[Amazonin allas|Amazonin altaalle]] ja [[Argentiina]]n [[Río Negro (Argentiina)|Río Negro]] -joelle. Jaguaari on kuitenkin käytännössä hävinnyt levinneisyysalueen kuivista pohjoisosista, [[Brasilia]]n pohjoisosista, Argentiinan [[pampa]]lta ja [[Uruguay]]sta. Sen levinneisyysalue käsittää enää noin 46 prosenttia historiallisesta levinneisyydestä.<ref name="IUCN"/>
 
Jaguaaria tavataan erityisesti veden läheisyydessä. Elinympäristöt vaihtelevat [[Sademetsä|sademetsistä]] kausittaisiin tulviviin [[Suo|soihin]], [[Pampa|pampalle]], pensasmailla ja kuivissa [[Lehtimetsä|lehtimetsissä]]. Jaguaareja on nähty jopa 3&nbsp;000 metrin korkeudessa, mutta ne yleensä välttelevät korkealla olevia [[Metsä|metsiä]].<ref name="IUCN"/>
 
== Käyttäytyminen ==
 
Jaguaarit elävät yksin vaihtelevalla [[reviiri]]llä. Koiraat ja naarat kohtaavat vain lisääntymisaikana.<ref name="arkive"/> Naaraiden 25–40 neliökilometrin laajuiset reviirit voivat mennä osittain päällekkäin, mutta yksilöt välttelevät silti toisiaan. Koiraiden reviirit ovat noin kaksi kertaa suurempia, ja niiden koko vaihtelee riistan saatavuuden mukaan. Ne eivät myöskään mene päällekkäin. Reviirien rajat merkitään raaputusjäljillä, virtsalla tai ulosteella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nhm.ac.uk/nature-online/species-of-the-day/biodiversity/endangered-species/panthera-onca/biology/index.html| Nimeke = Biology| Julkaisija = Natural History Museum| Viitattu = 3.3.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Jaguaari on aktiivisimmillaan aamun- ja illankoitteessa. Jaguaarit ovat opportunisteja ja syövät monipuolisesti eläinravintoa. Yli 85 lajin on laskettu kuuluvan jaguaarin saaliseläimiin. Saaliseläimet vaihtelevat [[Nauta|naudoista]] [[Pekarit|pekareihin]], [[Matelijat|matelijoihin]] ja [[Kalat|kaloihin]].<ref name="arkive"/> Eri alueilla sen pääsaaliina ovat eri eläinlajit, esimerkiksi [[Belize|Belizessä]] [[vyötiäiset]], [[Costa Rica|Costa Ricassa]] [[laiskiaiset]] ja [[iguaanit]] ja [[Paraguay|Paraguayssa]] [[hirvieläimet]], [[Kaniini|kaniinit]] ja [[pussieläimet]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Wilson, Don & Mittermeier, Russell|Nimeke=Handbook of the Mammals of the World. Volume 1. Carnivores|Vuosi=2009|Sivu=86|Julkaisija=Lynx Edicions}}</ref> Jaguaari on hyvä kiipeilijä ja uimari, ja se myös syö saaliinsa usein puussa.
 
=== Lisääntyminen ===
Rivi 75:
 
Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN (The World Conservation Union) mukaan jaguaari on silmälläpidettävä laji. Tämä tarkoittaa, että se täyttää lähes uhanalaisen lajin kriteerit. Jos jaguaarien määrä vähenee edelleen, on se pian uhanalainen.
 
Jaguaari on samalla ainoa viidestä isosta kissasta, joka ei toistaiseksi vielä täytä uhanalaisen kriteereitä. Vertailun vuoksi; [[leijona]], [[leopardi]] ja [[lumileopardi]] ovat vaarantuneita ja [[tiikeri]] peräti erittäin uhanalainen.
 
== Jaguaarit kulttuurissa ==
Rivi 94 ⟶ 96:
{{Metatieto}}
 
{{Taksopalkki}}
[[Luokka:Kissaeläimet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]