Ero sivun ”Uskonpuhdistus Englannissa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
+Malline
 
(9 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Anglikanismi}}
'''Uskonpuhdistus Englannissa''' merkitsee [[uskonpuhdistus]]aatteen leviämistä Englantiin, [[anglikaaninen kirkko|anglikaanisen kirkon]] syntymistä ja myöhempiä uskonsotia protestanttien ja katolilaisten välillä.
'''Uskonpuhdistus Englannissa''' merkitsee [[uskonpuhdistus]]aatteen leviämistä Englantiin, [[anglikaaninen kirkko|anglikaanisen kirkon]] syntymistä ja myöhempiä uskonsotia protestanttien ja katolilaisten välillä.


Uskonpuhdistus oli Englannissa pikemminkin poliittinen, kuin uskonnollinen. Uskonpuhdistuksen levitessä keskisessä Euroopassa olivat uudistuspaineet paljon vähäisempiä Britteinsaarilla. Maassa oli toki ennenkin arvosteltu kirkkoa &ndash; muun muassa [[John Wycliffe]]n ansiosta &ndash; mutta pääasiallinen vaatimus uudistua tuli humanistien puolelta. Sen sijaan vankassa asemassa oleva kuningas [[Henrik VIII]] suhtautui kielteisesti Lutherin ajatuksiin vähentää sakramentteja tai kääntää Raamattu kansankielelle. Kuninkaan toiminta oli niin katolismyönteistä, että paavi jopa antoi hänelle arvonimen ''defensor fidei'' (uskon puolustaja).<ref name="Englanti">''Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan'' s. 36-37</ref>
Uskonpuhdistus oli Englannissa pikemminkin poliittinen, kuin uskonnollinen. Uskonpuhdistuksen levitessä keskisessä Euroopassa olivat uudistuspaineet paljon vähäisempiä Britteinsaarilla. Maassa oli toki ennenkin arvosteltu kirkkoa &ndash; muun muassa [[John Wycliffe]]n ansiosta &ndash; mutta pääasiallinen vaatimus uudistua tuli humanistien puolelta. Sen sijaan vankassa asemassa oleva kuningas [[Henrik VIII]] suhtautui kielteisesti Lutherin ajatuksiin vähentää sakramentteja tai kääntää Raamattu kansankielelle. Kuninkaan toiminta oli niin katolismyönteistä, että paavi jopa antoi hänelle arvonimen ''defensor fidei'' (uskon puolustaja).<ref name="Englanti">''Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan'' s. 36–37</ref>


== Henrik VIII ==
== Henrik VIII ==
[[Kuva:Henry8England.jpg|thumb|[[Henrik VIII]], <br />Englannin ja Irlannin kuningas,<br />[[Hans Holbein nuorempi|Hans Holbein nuoremman]] maalaus.]]
[[Kuva:Henry VIII of England, by Hans Holbein.jpg|thumb|[[Henrik VIII]], <br />Englannin ja Irlannin kuningas,<br />[[Hans Holbein nuorempi|Hans Holbein nuoremman]] maalaus.]]


Tilanne muuttui radikaalisti Henrikin halutessa avioeron vaimostaan [[Katariina Aragonialainen|Katariina Aragonialaisesta]]. Paavi [[Klemens VII]] ei hyväksynyt tällaista menettelyä. Saadakseen tahtonsa läpi Henrik kutsui maansa papiston koolle ja nimitytti itsensä maan kirkon pääksi vuonna [[1531]]. [[Thomas Cranmer]] nostettiin [[Canterburyn arkkipiispa]]ksi.<ref name="Englanti" /> Seuraavana vuonna välirikko katolisen kirkon kanssa sinetöitiin lopullisesti uudella [[suprematialaki|suprematialailla]]:
Tilanne muuttui radikaalisti Henrikin halutessa avioeron vaimostaan [[Katariina Aragonialainen|Katariina Aragonialaisesta]]. Paavi [[Klemens VII]] ei hyväksynyt tällaista menettelyä. Saadakseen tahtonsa läpi Henrik kutsui maansa papiston koolle ja nimitytti itsensä maan kirkon pääksi vuonna 1531. [[Thomas Cranmer]] nostettiin [[Canterburyn arkkipiispa]]ksi.<ref name="Englanti" /> Seuraavana vuonna välirikko katolisen kirkon kanssa sinetöitiin lopullisesti uudella [[suprematialaki|suprematialailla]]:


{{Sitaatti|Kuningasta, ylintä Herraamme ja hänen perijöitään ja seuraajiaan on pidettävä Englannin kirkon ainoina päämiehinä ja heillä olkoon kaikki valta tukahduttaa ja poistaa kaikki erehdykset, harhaopit, väärinkäytökset ja pahennukset.|<ref name="Englanti" />}}
{{Sitaatti|Kuningasta, ylintä Herraamme ja hänen perijöitään ja seuraajiaan on pidettävä Englannin kirkon ainoina päämiehinä ja heillä olkoon kaikki valta tukahduttaa ja poistaa kaikki erehdykset, harhaopit, väärinkäytökset ja pahennukset.|<ref name="Englanti" />}}
Rivi 14: Rivi 15:
== Edvard VI ==
== Edvard VI ==


Vasta Henrik VIII:n kuoltua reformaatio ulottui myös opinkappaleisiin. [[Edvard VI]]:n hallituskaudella uudistukset ulottuivat jo oppiin ja liturgiaan. [[1552]] ilmestyi anglikaaninen uskontunnustus ''42 artiklaa''. Henrik-kuninkaan kuoltua myös ulkomaalaisten teologien, etupäässä [[Jean Calvin]]in, vaikutus alkoi ulottua myös Englantiin.
Vasta Henrik VIII:n kuoltua reformaatio ulottui myös opinkappaleisiin. [[Edvard VI]]:n hallituskaudella uudistukset ulottuivat jo oppiin ja liturgiaan. 1552 ilmestyi anglikaaninen uskontunnustus ''42 artiklaa''. Henrik-kuninkaan kuoltua myös ulkomaalaisten teologien, etupäässä [[Jean Calvin]]in, vaikutus alkoi ulottua myös Englantiin.


Toisaalta Edvard ei onnistunut saavuttamaan kansansuosiota uudistuksillaan. Hänen rasitteenaan olivat epäonnistumiset politiikan muilla osa-alueilla, eivätkä siten myöskään uskonnolliset uudistukset jääneet vankoiksi.
Toisaalta Edvard ei onnistunut saavuttamaan kansansuosiota uudistuksillaan. Hänen rasitteenaan olivat epäonnistumiset politiikan muilla osa-alueilla, eivätkä siten myöskään uskonnolliset uudistukset jääneet vankoiksi.
Rivi 20: Rivi 21:
== Uskonpuhdistuksen myöhemmät vuodet ==
== Uskonpuhdistuksen myöhemmät vuodet ==


Myöhempinä vuosina osoittautui, ettei Englannin uskonpuhdistus ollut järin vakaalla pohjalla. [[Maria I (Englanti)|Kuningatar Marian]] valtakaudella vuonna [[1554]] katolilaisuus palasi jälleen Englannin uskoksi.<ref name="Englanti" /> Tämä merkitsi paitsi paavin ylivallan paluuta, myös laajoja protestanttien vainoja. Kuningattaren kuolema vuonna [[1558]] nosti [[Elisabet I|Elisabet I:n]] valtaan. Hänen aikanaan anglikaaninen kirkko uudelleenperustettiin.<ref name="Englanti" />
Myöhempinä vuosina osoittautui, ettei Englannin uskonpuhdistus ollut järin vakaalla pohjalla. [[Maria I (Englanti)|Kuningatar Marian]] valtakaudella vuonna 1554 katolilaisuus palasi jälleen Englannin uskoksi.<ref name="Englanti" /> Tämä merkitsi paitsi paavin ylivallan paluuta, myös laajoja protestanttien vainoja. Kuningattaren kuolema vuonna 1558 nosti [[Elisabet I|Elisabet I:n]] valtaan. Hänen aikanaan anglikaaninen kirkko uudelleenperustettiin.<ref name="Englanti" />


Vuonna [[1559]] Englannin parlamentti uudisti vanhan suprematialain. Uskontunnustusta muokattiin ja viilattiin, kunnes se vuonna [[1563]] ilmestyi nimellä ''39 artiklaa''. Sisällöllisesti tärkeitä kohtia olivat esimerkiksi artikla 19, joka myönsi Rooman kirkon erehtyneen sekä artikla 20, jossa kirkon auktoriteettia rajoitettiin.
Vuonna 1559 Englannin parlamentti uudisti vanhan suprematialain. Uskontunnustusta muokattiin ja viilattiin, kunnes se vuonna 1563 ilmestyi nimellä ''39 artiklaa''. Sisällöllisesti tärkeitä kohtia olivat esimerkiksi artikla 19, joka myönsi Rooman kirkon erehtyneen sekä artikla 20, jossa kirkon auktoriteettia rajoitettiin.


Puritaani [[John Foxe]] julkaisi Elisabet I:n valtakaudella protestanttisuuden vuoksi vainottuja esittelevän poleemisen '' The Book of Martyrs'' -teoksen, joka vaikutti voimakkaasti kansan katolilaisvastaisiin ennakkoluuloihin Englannissa sukupolvien ajan.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.studylight.org/encyclopedias/eng/bri/j/john-foxe.html| Nimeke = John Foxe| Tekijä = | Ajankohta = 1911| Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 10.12.2022 }}</ref><ref name="cath">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.newadvent.org/cathen/02681a.htm| Nimeke =Foxe's Book of Martyrs| Tekijä = Urquhart, F. |Ajankohta = 1907 | Julkaisu = The Catholic Encyclopedia| Viitattu = 10.12.2022 }}</ref>
== Lähteet ==


== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan | Julkaisija=Weilin+Göös | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-35-6515-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan | Julkaisija=Weilin+Göös | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-35-6515-7}}


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}


{{Kristinuskon historia}}
<references/>


[[Luokka:Englannin historia]]
[[Luokka:Englannin historia]]
[[Luokka:Kirkkohistoria]]
[[Luokka:Uskonpuhdistus]]
[[Luokka:Englannin reformaatio]]

Nykyinen versio 24. helmikuuta 2023 kello 16.59

Uskonpuhdistus Englannissa merkitsee uskonpuhdistusaatteen leviämistä Englantiin, anglikaanisen kirkon syntymistä ja myöhempiä uskonsotia protestanttien ja katolilaisten välillä.

Uskonpuhdistus oli Englannissa pikemminkin poliittinen, kuin uskonnollinen. Uskonpuhdistuksen levitessä keskisessä Euroopassa olivat uudistuspaineet paljon vähäisempiä Britteinsaarilla. Maassa oli toki ennenkin arvosteltu kirkkoa – muun muassa John Wycliffen ansiosta – mutta pääasiallinen vaatimus uudistua tuli humanistien puolelta. Sen sijaan vankassa asemassa oleva kuningas Henrik VIII suhtautui kielteisesti Lutherin ajatuksiin vähentää sakramentteja tai kääntää Raamattu kansankielelle. Kuninkaan toiminta oli niin katolismyönteistä, että paavi jopa antoi hänelle arvonimen defensor fidei (uskon puolustaja).[1]

Henrik VIII,
Englannin ja Irlannin kuningas,
Hans Holbein nuoremman maalaus.

Tilanne muuttui radikaalisti Henrikin halutessa avioeron vaimostaan Katariina Aragonialaisesta. Paavi Klemens VII ei hyväksynyt tällaista menettelyä. Saadakseen tahtonsa läpi Henrik kutsui maansa papiston koolle ja nimitytti itsensä maan kirkon pääksi vuonna 1531. Thomas Cranmer nostettiin Canterburyn arkkipiispaksi.[1] Seuraavana vuonna välirikko katolisen kirkon kanssa sinetöitiin lopullisesti uudella suprematialailla:

»Kuningasta, ylintä Herraamme ja hänen perijöitään ja seuraajiaan on pidettävä Englannin kirkon ainoina päämiehinä ja heillä olkoon kaikki valta tukahduttaa ja poistaa kaikki erehdykset, harhaopit, väärinkäytökset ja pahennukset.»
([1])

Henrik VIII:n toiminta loi anglikaanisen kirkon maan valtionkirkoksi. Koska uskonpuhdistuksen luonne ei piillyt teologisissa kysymyksissä, ei uuden kirkon oppi alkuun juurikaan poikennut katolisen kirkon ajatuksista.[1] Näkyvimpänä merkkinä luostaritoiminta lakkautettiin ja paavin ylivalta kumottiin, mutta esimerkiksi messu ja pappien selibaatti jätettiin ennalleen.[1]

Vasta Henrik VIII:n kuoltua reformaatio ulottui myös opinkappaleisiin. Edvard VI:n hallituskaudella uudistukset ulottuivat jo oppiin ja liturgiaan. 1552 ilmestyi anglikaaninen uskontunnustus 42 artiklaa. Henrik-kuninkaan kuoltua myös ulkomaalaisten teologien, etupäässä Jean Calvinin, vaikutus alkoi ulottua myös Englantiin.

Toisaalta Edvard ei onnistunut saavuttamaan kansansuosiota uudistuksillaan. Hänen rasitteenaan olivat epäonnistumiset politiikan muilla osa-alueilla, eivätkä siten myöskään uskonnolliset uudistukset jääneet vankoiksi.

Uskonpuhdistuksen myöhemmät vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhempinä vuosina osoittautui, ettei Englannin uskonpuhdistus ollut järin vakaalla pohjalla. Kuningatar Marian valtakaudella vuonna 1554 katolilaisuus palasi jälleen Englannin uskoksi.[1] Tämä merkitsi paitsi paavin ylivallan paluuta, myös laajoja protestanttien vainoja. Kuningattaren kuolema vuonna 1558 nosti Elisabet I:n valtaan. Hänen aikanaan anglikaaninen kirkko uudelleenperustettiin.[1]

Vuonna 1559 Englannin parlamentti uudisti vanhan suprematialain. Uskontunnustusta muokattiin ja viilattiin, kunnes se vuonna 1563 ilmestyi nimellä 39 artiklaa. Sisällöllisesti tärkeitä kohtia olivat esimerkiksi artikla 19, joka myönsi Rooman kirkon erehtyneen sekä artikla 20, jossa kirkon auktoriteettia rajoitettiin.

Puritaani John Foxe julkaisi Elisabet I:n valtakaudella protestanttisuuden vuoksi vainottuja esittelevän poleemisen The Book of Martyrs -teoksen, joka vaikutti voimakkaasti kansan katolilaisvastaisiin ennakkoluuloihin Englannissa sukupolvien ajan.[2][3]

  • Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6515-7.
  1. a b c d e f g Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan s. 36–37
  2. John Foxe Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 10.12.2022.
  3. Urquhart, F.: Foxe's Book of Martyrs The Catholic Encyclopedia. 1907. Viitattu 10.12.2022.