Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Uusikaupunki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 85.76.79.160 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon.
ruutukaavamainen ruutukaavaan perustuva
Rivi 29: Rivi 29:
huomautus = |
huomautus = |
}}
}}
'''Uusikaupunki''' ({{k-sv|Nystad}}) on rannikkokaupunki [[Suomi|Suomessa]]. Se kuuluu [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] maakuntaan ja [[Vakka-Suomi|Vakka-Suomen]] seutukuntaan. Uusikaupunki on seutukuntansa pääkeskus. Kaupunki tunnetaan muun muassa [[Uudenkaupungin autotehdas|autotehtaasta]] ja ruutukaavamaisesta puutalokeskustasta.<ref name="varsinais-suomi.fi"/>
'''Uusikaupunki''' ({{k-sv|Nystad}}) on rannikkokaupunki [[Suomi|Suomessa]]. Se kuuluu [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] maakuntaan ja [[Vakka-Suomi|Vakka-Suomen]] seutukuntaan. Uusikaupunki on seutukuntansa pääkeskus. Kaupunki tunnetaan muun muassa [[Uudenkaupungin autotehdas|autotehtaasta]] ja ruutukaavaan perustuvasta puutalokeskustasta.<ref name="varsinais-suomi.fi"/>


Kuningas [[Kustaa II Aadolf]] perusti kaupungin vuonna 1617, joten Uusikaupunki on [[Suomi|Suomen]] 12. vanhin kaupunki. Uudellakaupungilla on myös osansa [[Eurooppa|Euroopan]] historiassa, sillä [[Suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] [[Uudenkaupungin rauha|rauha]] julistettiin siellä vuonna 1721. Kaupunki kukoisti erityisesti 1800-luvulla, jolloin elettiin laivanrakennuskautta.
Kuningas [[Kustaa II Aadolf]] perusti kaupungin vuonna 1617, joten Uusikaupunki on [[Suomi|Suomen]] 12. vanhin kaupunki. Uudellakaupungilla on myös osansa [[Eurooppa|Euroopan]] historiassa, sillä [[Suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] [[Uudenkaupungin rauha|rauha]] julistettiin siellä vuonna 1721. Kaupunki kukoisti erityisesti 1800-luvulla, jolloin elettiin laivanrakennuskautta.

Versio 9. huhtikuuta 2015 kello 09.42

Uusikaupunki
Nystad

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°48′00″N, 021°24′35″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Vakka-Suomen seutukunta
Kuntanumero 895
Perustettu 1617
Kuntaliitokset Uudenkaupungin mlk (1969)
Pyhämaa (1974)
Lokalahti (1981)
Kalanti (1993)
Pinta-ala ilman merialueita 551,53 km²
173:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 932,48 km²
48:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 503,20 km²
– sisävesi 48,33 km²
– meri 1 380,95 km²
Väkiluku 14 938
77:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 29,69 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,3 %
– 15–64-v. 57,4 %
– yli 64-v. 29,3 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 91,5 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 8,1 %
Kunnallisvero 8,60 %
181:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Atso Vainio
uusikaupunki.fi

Uusikaupunki (ruots. Nystad) on rannikkokaupunki Suomessa. Se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Vakka-Suomen seutukuntaan. Uusikaupunki on seutukuntansa pääkeskus. Kaupunki tunnetaan muun muassa autotehtaasta ja ruutukaavaan perustuvasta puutalokeskustasta.[6]

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti kaupungin vuonna 1617, joten Uusikaupunki on Suomen 12. vanhin kaupunki. Uudellakaupungilla on myös osansa Euroopan historiassa, sillä suuren Pohjan sodan rauha julistettiin siellä vuonna 1721. Kaupunki kukoisti erityisesti 1800-luvulla, jolloin elettiin laivanrakennuskautta.

Uudenkaupungin keskustan lisäksi kaupunkiin kuuluvat entiset kunnat Uudenkaupungin maalaiskunta, Kalanti, Lokalahti ja Pyhämaa. Naapurikunnat ovat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo ja Vehmaa.

Maantiede

Uusikaupunki sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Vakka-Suomen seutukunnassa. Kaupunki sijaitsee Pohjanlahden rannalla, 70 kilometriä Turusta luoteeseen.[7]

Uudenkaupungin pinta-ala oli 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 1 932,48 km², josta 503,20 km² on maata, 48,33 km² sisävesialueita ja loput 1 380,95 km² merivesialueita.[1] Kaupungin korkein kohta on Kuuanvuori (48,6 m).[8]

Kaupungissa virtaa Sirppujoki, joka laskee kaupungin pohjoisosassa olevaan Uudenkaupungin makeavesialtaaseen. Allas rakennettiin vuonna 1965, kun Velhoveden ja Ruotsinveden lahdet padottiin merestä. Altaan pinta-ala on noin 40 km², ja kaupunki sekä osa Vakka-Suomesta saa talousvetensä siitä. Makeanveden altaan happamuus on aiheuttanut jonkun verran kalakuolemia sekä vesikasvien liikakasvua.[9]

Vuonna 2011 Uudenkaupungin ulkosaaristoon perustettiin Selkämeren kansallispuisto. Suomen suurimmaksi merelliseksi kansallispuistoksi mainostettu alue alkaa etelässä Kustavin saaristosta ja päättyy pohjoisessa Merikarvian saaristoon.[10]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Näkymä Nordströminkadulle

Uudenkaupungin keskusta on rakennettu niin sanotun ruutuasemakaavan mukaan[11] ja se on maan parhainten säilyneitä empire-tyylin puutalokorttelialueita. Kortteleita on jäljellä nykyään yhteensä 40. Tältä osin alueelle on leimallista leveät kadut ja suuret korttelit palokujineen.[12]

Vuonna 1649 tehdyssä asemakaavassa keskustassa oli 27 korttelia, joiden mukaan asuintalot piti rakentaa. Kaupunki oli rakennettu tiiviisti punamultaisista taloista, eikä autioita tontteja pidetty mielellään. Kaupunki laajeni myös kaupunginlahden pohjukan ympärille, jonne rakennettiin esikaupunkiasutusta. Viheralueita alettiin perustaa kaupunkiin vasta 1850-luvulla, jolloin kaupungin uusi asemakaava suunniteltiin.[13]

Kaupungin autotehtaan yhteydessä toimii automuseo, jossa on maailman laajin Saab-kokoelma. Uudenkaupungin keskustassa sijaitsee Bonk-museo, jossa on kokoelma Bonk Business -yhtiön tuotteita. Lisäksi kaupungissa on kulttuurihistoriallinen museo.[14] Keskustan läheisyydessä sijaitee Myllymäen puisto, jonne on sijoitettu erilaisia tuulimyllyjä.[15]

Uudessakaupungissa sijaitsi Suomen ensimmäinen lasitehdas, joka tuhoutui vuonna 1685.[16] Merkittävä rakennus kaupungin keskustassa on Frans Sjöströmin suunnittelema Wallila, joka sijaitsee mäen päällä lähellä merta. Paikka oli 1700-luvulla venäläisten vallittama, mutta nykyisin sitä käytetään esimerkiksi Crusell-viikon tapahtumissa.[17] Uudessakaupungissa toimi vuosina 1853–1900 Uudenkaupungin Tupakkatehdas Myllykadulla sijaitsevassa rakennuksessa.[18]

Museoviraston mukaan kaupungin merkittävimpiä julkisia rakennuksia ovat Seikowin koulurakennus sekä Uudenkaupungin kirjastorakennus. Seikowin uusrenessanssityylinen rakennus oli Suomen vanhimpia koulurakennuksia.[19] Kaupungin kirjaston arvellaan olevan maan vanhimpia toimivia kirjastorakennuksia. Kirjasto perustettiin vuonna 1861.[20]

Keskusta-alueen lisäksi kaupunkiin kuuluvat taajama-alueet kaupungista itäänpäin Kalanti, etelään Lokalahti ja pohjoiseen omalla saarella sijaitseva Pyhämaa.

Historia

Keskiajalta kaupungin perustamiseen

Puuastioiden valmistus oli alueen merkittävä elinkeino jo varhaiskeskiajalla, jolloin Kalannin kirkonkylän alueella sijaitsi merkittävä kauppapaikka. Kauppaa käytiin muiden Itämeren maiden kanssa ja vastineeksi saatiin suolaa. Kaupankäynnin laillistamiseksi paikalle perustettiin uusi kaupunki, Uusikaupunki.[11] Kaupungin perusti Kuningas Kustaa II Aadolf 19. huhtikuuta 1617 Ruokolan, Mäyhölän ja Pietolan kylien alueelle, ja lähialueen talonpojat muuttivat tämän jälkeen kaupunkialueelle.[21] Pian perustamisen jälkeen kaupunkiin valmistui ensimmäinen kirkko vuonna 1627. Kaupungin asemakaava luotiin 1600-luvun puolivälissä, ja kaupungin keskusta rakentuikin perinteisen ruutuasemakaavan pohjalle.[11] Vuosina 1646–1681 Uusikaupunki oli Vasaborgin kreivikunnan pääkaupunki.[7]

1700- ja 1800-luku

Kaupunkinäkymä 1870-luvulta satamaan päin.

Suuren Pohjan sodan aikaisen isonvihan aikana valtaosa kaupungin väestöstä pakeni Ruotsiin ja venäläiset miehittivät kaupungin vuonna 1713. Kaupungin länsipuoli ehdittiin jo vallittaa ennen sodan päättymistä. Sodan jälkeen venäläissotilaat vetäytyivät kaupungista, mutta tuhosivat rakennuksia ja muuta omaisuutta. Ruotsin ja Venäjän välinen rauha solmittiin venäläisten vaatimuksesta Uudessakaupungissa vuonna 1721. Rauhansopimusta on myöhemmin alettu kutsua Uudenkaupungin rauhaksi. Rauhan jälkeen kaupunkia jälleenrakennettiin ja sen asukasluku nousi merkittävästi. Uuteenkaupunkiin syntyi pian tontti- sekä asuntopula, jonka myötä kaupunki laajeni noudattamatta keskustan ruutukaavaa. Uudet asuinalueet olivat laajalti merimiesten asuttamia, ja asuinalueiden nimiä lainattiin Ruotsista.[11]

Uudellekaupungille myönnettiin tapuli-oikeudet 1830-luvulla, jolloin kaupungin kaupankäynti vapautui. Oikeuksien myötä Uudenkaupungin väkiluku nousi kasvuun, ja 1850-luvulla asukasluku oli noin 3 000. Samalla alueen merenkulku nousi merkittäväksi elinkeinoksi, ja kaupungissa rakennettiin laivoja, joiden merkittävimmät kohdesatamat olivat Tukholma sekä Kööpenhamina. Suuren laivanrakennuskauden aikana vuosina 1857–1876 kaupungissa toimi jopa viisi laivanveistämöä. Laivanrakennuskauden lopussa Uudenkaupungin kauppalaivasto oli Suomen kolmanneksi suurin Viipurin ja Raahen jälkeen. Teollistumisen myötä kaupungin kulta-aika purjelaivoissa päättyi 1800-luvun lopulla.[11]

Muiden puutalokaupunkien tapaan myös Uusikaupunki kärsi tulipaloista. Merkittäviä tulipaloja tapahtui 1700-luvulta lähtien, mutta tuhoisimmat olivat 1800-luvulla.[11] Vuoden 1855 tulipalon jälkeen kaupunkiin haluttiin uusi asemakaava. Georg Theodor von Chiewitzin suunnittelema asemakaava hyväksyttiin vuonna 1856. Hän suunnitteli samalla myös kaupungin uuden kirkon.[22] Asemakaavan myötä kaupunki laajeni pohjoiseen ja kaupunkialueelle suunniteltiin puistoja sekä puuistutuksia. Kaupungin nykyinen puutaloalue pohjautuukin tähän asemakaavaan.[11]

1900-luvulta nykypäivään

1900-luvun alussa kaupungin asukasluku ei juurikaan noussut, mutta Uudenkaupungin ja Turun välinen rautatie avattiin vuonna 1924. Uutta teollisuutta alkoi muuttaa kaupunkiin vasta 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin kaupunki oli investoinut liikenteeseen, makeanvedenaltaaseen sekä satamaan. Kaupungin autotehdas aloitti toimintansa 1960-luvun lopulla ja tehtaan myötä väkiluku kasvoi merkittävästi 1970-luvulla. Vuosikymmentä myöhemmin asukasmäärä oli noussut jo 14 000:een. Uudessakaupungissa toteutettiin myös paljon kuntauudistuksia: Uudenkaupungin maalaiskunta (1969), Pyhämaa (1974), Lokalahti (1981) ja Kalanti (1993) liitettiin kaupunkiin.[11] 2000-luvulla kaupunki kärsi talousongelmista, mutta sitä ei ole luokiteltu kriisikunnaksi.[23] Lisäksi kuntaliitoksia lähikuntien kanssa on kartoitettu.[24]

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen. Ikärakenne on ennustettu vinoutuvan nopeasti tulevaisuudessa niin, että lapsia syntyy vähemmän ja työikäisten ja vanhusten määrä kasvaa muita kuntia nopeammin.[25] Uudenkaupungin huoltosuhde vuonna 2010 oli 0,544 ja koko maassa lukema oli 0,516. Lukeman on ennustettu nousevan vuoteen 2020 mennessä 0,809:aan.[26]

Uudenkaupungin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 17 326
1985
  
 17 815
1990
  
 18 432
1995
  
 17 590
2000
  
 17 019
2005
  
 16 198
2010
  
 15 833
Lähde: Tilastokeskus.[27]

Hallinto

Politiikka

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas. 		Kesk. LKP SMP
PS 		SKL
KD 		Vihr. Deva
SKP 		Muut
1976 12 9 6 3 3 1 1 -- 74,2%
1980 11 10 6 4 1 -- 1 2 77,2%
1984 13 9 5 5 2 -- 1a 72,1%
1988 13 8 3 5 1 3 1 1 66,6%
1992 17 9 5 9 1 2 2 1 1b 70,2%
1996 17 11 4 9 1 2 1 1 1b -- 63,2%
2000 15 9 3 10 -- 2 2 1 1c 58,3%
2004 18 10 3 9 -- 2 -- 1 62,0%
2008 16 10 3 8 4 1 -- 1 61,6%
2012 15 10 3 8 4 1 -- 1 1d 61,1%
a Puolueisiin sitoutumattomat – Kuntalaisten hyväksi yhteislista[28]
b Kommunistien ja sitoutumattomien yhteislista[29]
c Remonttiryhmä
d Muutos 2011
Lähteet: Tilastokeskus[30][31] & Oikeusministeriö[32]

Uudenkaupungin nykyinen kaupunginjohtaja Atso Vainio (sit.) on toiminut virassa vuodesta 2012 lähtien.[33] Uudessakaupungissa kaupungin hallinnon ylin päätösvaltaa on kaupunginvaltuustolla, johon kuuluu 43 valtuutettua.[34] Lisäksi kaupungissa on yhdeksän lautakuntaa. Uudessakaupungissa toimii myös niin sanottu nuorisovaltuusto, jossa on yhdeksäntoista jäsentä.[35]

Kaupungin suosituin puolue kunnallisvaaleissa on ollut SDP, joka on ollut esimerkiksi vuosina 1976–2012 eniten ääniä saanut puolue. Suurimmillaan kannatus oli vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, joissa puoluetta kannatti 39,8 %. Samana aikavälinä Vasemmistoliiton kannatus on pudonnut kolmannekseen ja Kokoomus on pysynyt toiseksi suosituimpana puolueena.[36]

Palvelut

Uudessakaupungissa on oma terveysasema, joka palvelee myös lähikuntia.[37] Kaupungissa on kuusi peruskoulua, joista kaksi on niin sanottuja yläkouluja.[38] Tämän lisäksi kaupungista löytyy lukio, ammattioppilaitos sekä kansalaisopisto.[39]

Kaupungin keskustassa torin laidalla toimii kirjasto.[20] Kaupunginlahden eteläpuolella sijaitsee kansainväliset kriteerit täyttävä urheilukenttä.[40] Lisäksi kaupungissa on uimahalli.[41]

Talous

Uudenkaupungin verotulot ovat 2000-luvulla olleet maan keskitasoa alempana, vaikka 1990-luvulla verotulot olivat keskitasoa korkeammat. Tämä on johtanut tuloverojen nostamiseen.[37]

Kaupungin tärkein toimiala on teollisuus, joka työllistää 32,7 % työllisistä. Myös palvelut (27,8 %) sekä kauppa (11,0 %) työllistävät ihmisiä paljon. Vuosien 1999–2009 aikana työpaikkojen määrä kaupungissa on laskenut yli 1 100:lla.[37]

Sija[37] Ala Osuus Sija Ala Osuus
1. Teollisuus 32,7 % 6. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 5,7 %
2. Yhteiskunnalliset palvelut 27,8 % 7. Maa- ja metsätalous 5,2 %
3. Kaupankäynti ja Majoitustoiminta 11,0 % 8. Tuntematon 0,8 %
4. Rahoitustoiminta 9,3 % 9. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0,4 %
5. Rakentaminen 7,0 % 10. Mineraalien kaivaminen 0,1 %

Uudenkaupungin työttömyys laski 2000-luvulla siten, että vuonna 2008 se oli jo alle maan keskitason. Globaalin taantuman myötä työttömien määrä kasvoi, mutta laski uudestaan 2010-luvulla alle maan keskitason. Syyskuussa 2011 kaupungin työttömyysaste oli 7,6 %.[37]

Merkittävimmät työllistäjät

Merkittävin työllistäjä on Uudenkaupungin kaupunki 868 työntekijällä.[42] Kaupungissa on nykyään Suomen ainoa autotehdas.[6] Valmet Automotiven tehtaalla on valmistettu 1960-luvun lopulta lähtien muun muassa Saabin, Talbotin, Opelin, Ladan, Porschen sekä Think Cityn autoja.[43] Nykyisin tehdas keskittyy valmistamaan Fisker Karmaa sekä syksystä 2013 alkaen Mercedes-Benzin A-mallisarjaa.[44]

Kaupunkiin avataan syksyllä 2013 Uudenkaupungin soijajalostamo, jonka on tarkoitus työllistää 140 henkeä.[45] Muita suuria työllistäjiä ovat Yaran lannoitetehdas, sekä Uudenkaupungin telakka.[46]

Kaupungista on hävinnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana tuhatkunta työpaikkaa pääasiassa teollisuudesta.[25]

Liikenne

Kaupungin keskustan tuntumaan, Kalarannan seisakkeelle, pysähtynyt juna 1930-luvulla.

Kantatie 43 johtaa koillisen suunnasta Laitilasta Kalannin kautta päättyen Uuteenkaupunkiin. Seututie 196 kulkee Taivassalosta pohjoiseen Lokalahden kautta Uuteenkaupunkiin jatkaen pohjoiseen Pyhärantaan. Tavaraliikennöity rautatie Turusta kulkee kaupungin halki päättyen Hangonsaareen, jossa toimii Yaran lannoitetehdas. Rahtilaivaliikennettä hoidetaan kaupungin länsipuolella Uudenkaupungin satamasta käsin. Veneilijöitä varten sijaitsee aivan kaupungin keskustassa vierasvenesatama, joka on kolmesti palkittu Suomen parhaana.[47]

Junarataa esitettiin ensimmäistä kertaa Uuteenkaupunkiin 1880-luvulla. Tällöin ehdotettiin, että Tampereen–Porin radalta rakennettaisiin haara­rata Uuteen­kaupunkiin. Hanke ei kuitenkaan edennyt, joten myöhemmin ehdotettiin Uudenkaupungin ja Turun välistä rautatietä. Rautatie hyväksyttiin rakennettavaksi vuonna 1909, ja vuonna 1925 rata vihittiin käyttöön. Radan henkilöjunaliikenne lakkautettiin vuoden 1992 lopussa.[48] 2000-luvulla henkilöliikenteen uudelleenavaamisesta ollaan tehty selvityksiä, mutta radan sähköistämistä on pidetty kannattamattomana pienen liikennemäärän takia.[49]

Linja-autoliikenne alkoi Uudessakaupungissa jo vuonna 1906, ensimmäisenä Suomessa. Tällöin kauppiaiden hankkimalla linja-autolla harjoitettiin paikallisliikennettä Turun ja Uudenkaupungin välillä. Kokeilu loppui kuitenkin vuonna 1907, ja vuonna 1914 liikennöintiä tehtiin postilinjan autolla. 1920-luvulla linja-autoliikenne laajentui entisestään. Uudenkaupungin linja-autoasema sijaitsee nykyisin torin länsilaidalla.[50]

Kulttuuri

Media

Yksi kaupungin merkittävimpiä sanomalehtiä on kolmesti viikossa ilmestyvä Uudenkaupungin Sanomat. Sanomalehteä alettiin julkaista jo vuonna 1890, mikä tekee siitä yhden Suomen vanhimmista sanomalehdistä.[51] Muita kaupungissa ilmestyviä sanomalehtiä ovat Vakka-Suomen Sanomat ja Vakka-Suomen Aluesanomat.[52][53] Entisiä kaupungissa ilmestyneitä sanomalehtiä olivat ruotsinkieliset Nystads Tidning ja Nya Tag.[54]

Uudessakaupungissa toimii myös paikallis-tv, joka tunnetaan nimellä VakkaTV. Se näkyy noin 8000 kotitaloudessa.[55]

Uskonto

Kuvassa Uudenkaupungin vanha kirkko, joka rakennettiin 1600-luvulla.

Uudessakaupungissa toimii evankelisluterilainen Uudenkaupungin seurakunta[56], joka koostuu neljästä kappeliseurakunnasta: Uusikaupunki, Kalanti, Lokalahti ja Pyhämaa[57]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla ainakin herännäisyys[58]. Kaupungin hautausmaa ja siunauskappeli sijaitsevat itäisen sisääntuloväylän varrella sekä Kalannissa, Pyhämaassa että Lokalahdella.[59] Lisäksi kaupungissa sijaitsee 1800-luvulla käytössä ollut venäläisten hautausmaa.[60]

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Uudenkaupungin helluntaiseurakunta[61] sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Uudenkaupungin vapaaseurakunta[62].

Musiikki ja taiteet

Kaupungissa toimii Uudenkaupungin teatteri, joka esiintyy pääasiassa Kulttuurikeskus Crusellissa. Parhaimmillaan teatteri keräsi katsojia noin 15 000 vuonna 2009.[63] Lisäksi kaupungin alueella on kesäisin kesäteattereita.[64]

Uudenkaupungin merkittävin musiikkitapahtuma on Crusell-viikko, joka järjestetään vuosittain heinäkuun lopulla. Puupuhaltimille omistetussa musiikkitapahtumassa järjestetään muun muassa kansainvälinen soitinkilpailu jollekin puupuhaltimelle.[65] Kesän alussa kaupungissa järjestetään Merefestit, jotka ovat kesäkauden avajaiset. Parhaimmillaan keskustassa järjestettävillä festivaaleilla on ollut 15 000 vierailijaa.[66]

Merkittäviä kaupungissa syntyneitä taidemaalareita ovat muun muassa Robert Wilhelm Ekman sekä Arvid Liljelund.[67]

Urheilu

Korihaiden ottelu kaudella 2009–2010.

Uudenkaupungin tunnetuin urheiluseura on Korihait, joka pelaa koripalloa Suomen pääsarjatasolla eli Korisliigassa. Se voitti lajinsa Suomen mestaruuden vuonna 1990, jolloin seura toimi vielä nimellä Uudenkaupungin Urheilijat (UU). Korihait pelaa ottelunsa Pohitullin palloiluhallissa.[68]

Kaupungin jääkiekkojoukkue Jää-Kotkat on pelannut seitsemän kauden ajan Suomen toisella sarjatasolla. Nykyisin seura pelaa alemmilla sarjatasoilla.[69] Rullakiekossa kaupunkia edusti Roller Eagles, joka voitti parhaimmillaan Suomen-mestaruuden lajissaan.[70]

Uudenkaupungin Salibandy on pelannut korkeimmillaan I-divisioonaa, mutta pelaa nykyisin alemmilla sarjatasoilla.[71]

Uuteenkaupunkiin valmistui hiihtoputki vuonna 2005, ja se oli valmistuessaan Suomen neljäs hiihtoputki. Vahterusring-nimellä tunnetun hiihtoputken yhteydessä on myös juoksurata sekä curling-rata.[72]

Ystävyyskaupungit

[73]

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Vakka-Suomen seutu ja matkailu varsinais-suomi.fi. Viitattu 20.1.2013.
  7. ↑ a b Perustietoja ja murretta Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 14.1.2013.
  8. ↑ Suomen kuntien korkeimmat personal.inet.fi. Viitattu 14.1.2013.
  9. ↑ Makeanvedenallas Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 14.1.2013.
  10. ↑ Selkämerelle perustettu Suomen suurin mereinen kansallispuisto www.metsa.fi. Metsähallitus. Viitattu 14.1.2013.
  11. ↑ a b c d e f g h Jalava, Mari: Uudenkaupungin historian lyhyt oppimäärä Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 13.1.2013.
  12. ↑ Uudenkaupungin puutalokorttelit 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 7.11.2014.
  13. ↑ Uusikaupunki - puutalokaupunki Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 14.1.2013.
  14. ↑ Museot ja erikoisnäyttelyt Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 19.1.2013.
  15. ↑ Muuta nähtävää keskusta-alueella Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 19.1.2013.
  16. ↑ Tehtaiden muistolaatat Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 19.1.2013.
  17. ↑ Wallilan ja Vallimäen historiaas uusikaupunki.fi. Viitattu 9.4.2013.
  18. ↑ Uudenkaupungin tupakkatehtaan historiikki uusikaupunki.fi. Viitattu 9.4.2013.
  19. ↑ Ugin Seikowin koululle tukea Museovirastolta 8.4.2006. Turun Sanomat. Viitattu 9.4.2013.
  20. ↑ a b Uudenkaupungin pääkirjasto vaskikirjastot.fi. Viitattu 9.4.2013.
  21. ↑ Hinneri, Sakari: Eikö Kaupunginlahdella ollut nimeä ennen 1900-lukua? 21.10.2013. Uudenkaupungin Sanomat. Viitattu 5.1.2014.
  22. ↑ Juuti, Ville: Lääninarkkitehti Chiewitz tunnetaan Uudessakaupungissa. Uudenkaupungin Sanomat, 7.4.2011.
  23. ↑ Huittinen, Leena: Menoja karsitaan kaikkialta 15.11.2012. Uudenkaupungin Sanomat. Viitattu 19.1.2013.
  24. ↑ Huittinen, Leena: Uusikaupunki ei halua Raumalle 21.3.2012. Uudenkaupungin Sanomat. Viitattu 19.1.2013.
  25. ↑ a b Uudenkaupungin kaupunki: Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2015 (s. 5), viitattu 7.4.2013
  26. ↑ [http://uusikaupunki.fi/docs/strategiat%20ja%20suunnitelmat/Soihtu_sos_ja_terveys_strategia2012_2016.pdf Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen strategia 2012-2016] Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 8.4.2013.
  27. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  28. ↑ Kunnallisvaalit 1984 (Tilastokeskus), s. 108.
  29. ↑ Suomen virallinen tilasto: Kunnallisvaalit 1992 (Tilastokeskus 1993), s. 177.
  30. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2012 (Tilastokeskus 2012)
  31. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 42–43.
  32. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
  33. ↑ Atso Vainio Uudenkaupungin kaupunginjohtajaksi 25.6.2012. Turun Sanomat. Viitattu 19.1.2013.
  34. ↑ Kaupunginvaltuusto Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 4.4.2013.
  35. ↑ Lautakunnat ja johtokunnat 2013 - 2016 Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 4.4.2013.
  36. ↑ Kunnallisvaalit 1976-2012, puolueiden kannatus Tilastokeskus. Viitattu 9.4.2013.
  37. ↑ a b c d e Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014 Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 20.1.2013.
  38. ↑ Perusopetus Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 20.1.2013.
  39. ↑ Opetus ja koulutus Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 20.1.2013.
  40. ↑ Sorvakon urheilukenttä Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 20.1.2013.
  41. ↑ Uimahalli Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 20.1.2013.
  42. ↑ Uudenkaupungin kaupunki: Henkilöstöraportti, viitattu 7.4.2013
  43. ↑ Cars manufactured Valmet Automotive. Viitattu 4.4.2013. (englanniksi)
  44. ↑ Mersu-sopimus on elintärkeä Uudenkaupungin autotehtaalle Tekniikka&Talous. Viitattu 4.4.2013.
  45. ↑ Louhivuori, Jaakko: Finnprotein jalostaa vain geenimuuntelematonta soijapapua. (Talous) Turun Sanomat, 13.3.2013, 109. vsk, nro 71, s. 16. Turku: TS-Yhtymä Oy. ISSN 0356-133X.
  46. ↑ Uudenkaupungin ilmoitusliite 2011 Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 5.4.2013.
  47. ↑ Pakkahuoneen vierassatama ja veneilijän palvelut 29.3.2008. Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 28.12.2009.
  48. ↑ Uudenkaupungin junaliikenteen historiaa Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 14.1.2013.
  49. ↑ Pekka Iikkanen ja Juha Nieminen: Rataverkon jatkosähköistyksen tarveselvitys ja hankearviointi. Strategioita ja selvityksiä, 2005, nro 1, s. 31. Ratahallintokeskus. ISBN 952-445-118-2. Artikkelin verkkoversio (pdf).
  50. ↑ Uudenkaupungin autot Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 14.1.2013.
  51. ↑ Plari, Ukari, Sanomat, Uudenkaupungin Sanomat Uudenkaupungin Sanomat. Viitattu 5.4.2013.
  52. ↑ Yhteystiedot Vakka-Suomen Sanomat. Viitattu 5.4.2013.
  53. ↑ Yhteystiedot Vakka-Suomen Aluesanomat. Viitattu 5.4.2013.
  54. ↑ Suomen lehdistön historia 6: Hakuteos Kotokulma – Savon Lehti, s. 173–177. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-240-5.
  55. ↑ VakkaTV Kalantiväylä. Viitattu 5.4.2013.
  56. ↑ Uudenkaupungin seurakunta Uudenkaupungin seurakunta. Viitattu 7.11.2011.
  57. ↑ Kappeliseurakunnat Uudenkaupungin seurakunta. Viitattu 7.11.2011.
  58. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 7.11.2011.
  59. ↑ Kirkot ja kiinteistöt Uudenkaupungin seurakunta. Viitattu 8.4.2013.
  60. ↑ Museoviraston rekisteriportaali: Venäläinen hautausmaa, Uusikaupunki, viitattu 4.10.2013
  61. ↑ Uudenkaupungin helluntaiseurakunta Uudenkaupungin helluntaiseurakunta. Viitattu 7.11.2011.
  62. ↑ Uudenkaupungin vapaaseurakunta Uudenkaupungin vapaaseurakunta. Viitattu 7.11.2011.
  63. ↑ Halinen, Merja: Rakkaudesta -konsertti avaa Uudenkaupungin teatterin kevätkauden 7.1.2012. Uudenkaupungin Sanomat. Viitattu 20.1.2013.
  64. ↑ Teatteri Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 20.1.2013.
  65. ↑ Halinen, Merja: Crusell-viikolla tarjolla uuden kuulemisen juhlaa 20.7.2011. Uudenkaupungin Sanomat. Viitattu 20.1.2013.
  66. ↑ Merefesteille uusi suunta 12.6.2012. Uudenkaupungin Sanomat. Viitattu 9.4.2013.
  67. ↑ Uusikaupunkilaisia kuvataiteilijoita Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 20.1.2013.
  68. ↑ Seura Korihait. Viitattu 14.1.2013.
  69. ↑ I-Divisioonan/Mestiksen maratontaulukko 1975-2010 jukurit.fi. Viitattu 14.1.2013.
  70. ↑ Roller Eagles rullakiekon Suomen mestari 5.7.2003. jukurit.fi. Viitattu 14.1.2013.
  71. ↑ USB menettänee sarjapaikan 31.1.2011. Uudenkaupungin Sanomat. Viitattu 14.1.2013.
  72. ↑ Karpela vihki Uudenkaupungin hiihtoputken 26.11.2005. MTV3. Viitattu 14.1.2013.
  73. ↑ Ystävyyskuntatoiminta Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 16.4.2013.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uusikaupunki.
Uudenkaupungin kaupunginosat, kylät ja taajamat
Uudenkaupungin kaupunginosat

Arvassalo · Haimio · Hakametsä · Hiu · Janhua · Kittamaa · Ketunkallio · Pajala · Palomettä · Perkko · Pietola · Ruokola · Sanno · Sorvakko · Sundholma · Vaakua · Viikainen

Kalannin kylät

Alsila · Elkkyinen · Hakoinen · Hallu · Halola · Harikkala · Haudo · Haudonsaari · Hyyninen · Häähä · Inhamo · Jaakolankorpi · Kahloinen · Kainu · Kaivola · Kallela · Kaskinen · Katina · Kaukola · Kinko · Korvenkylä · Kuuvantaka · Kylähiisi · Kytämäki · Lahti · Maurumaa · Männäinen · Orivo · Palsa · Paulähde · Pehto · Petes · Pettäinen · Piitorauma · Putta · Pyrrilä · Ridanala · Ruonanperä · Saarnisto · Sairinen · Sannainen · Santtio · Siivola · Siivottu · Siuttula · Sundholm · Suontaka · Suurikkala · Taipale · Tammisto · Torlahti · Tynki · Uussaari · Vahterus · Varhela · Varjoranta · Vellua · Viisola · Villilä

Lokalahden kylät

Alhontaka · Haaroinen · Haavainen · Hakula · Heikkalanpää · Hermansaari ja Suomenkylä · Hylkimys · Isokorpi · Järppilä ja Vähäkorpi · Kaimainen · Kelo · Korpi · Korvenranta · Kouvoinen · Lokala · Lopmeri · Marttila · Mattinen ja Salmenperä · Muntila · Mähkärlä · Nopperla · Oja · Palkkinen · Perkiö · Pietinalho · Pietula · Pinipaju · Pitkäkari · Pitkäluoto · Pleikilä · Puotila · Pyöli · Ranta · Rauttinen · Riihiranta · Ruissaari · Siurula · Tammisto · Tirkkala · Valkamaa · Varanpää · Vartsaari · Viljattula · Väättäinen

Pyhämaan kylät

Edväinen · Hallu · Heinänen · Kammala · Ketteli · Kirkonmaa · Kuiviraumo · Kukainen · Kursila · Majamaaholm · Pitkäluoto · Pyhämaa · Saarnistoholm · Sannainen · Suurikkala · Torlahti (Tuorlahti) · Varhela · Viisola

Uudenkaupungin maalaiskunnan kylät

Haukharja · Kuddholm (Kurulma) · Lepäinen · Lyökki (Ylötynkari) · Meri-Kaskinen · Oksalanpää · Pirkholma · Putsaari · Salmi · Vohdensaari

Taajamat

Uudenkaupungin keskustaajama · Kalannin kirkonkylä · Lokalahden kirkonkylä

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uusikaupunki&oldid=14817239”