Ero sivun ”S-400” versioiden välillä
| [odottaa arviointia] | [odottaa arviointia] |
käyttäjämaat |
ПАО «НПО „Алмаз“» |
||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
'''S-400 Triumf''' ({{k-ru|C-400 «Триумф»}} eli "[[Triumfi]]", индекс УВ ПВО eli ilmatorjunnan asejärjestelmätunnus 40Р6 eli 40R6 ,{{NATO-nimi|SA-21 Growler}}) on [[venäjä|venäläinen]] [[ilmatorjuntaohjus|ilmatorjunta-]] ja ohjustentorjuntaohjusjärjestelmä. |
'''S-400 Triumf''' ({{k-ru|C-400 «Триумф»}} eli "[[Triumfi]]", индекс УВ ПВО eli ilmatorjunnan asejärjestelmätunnus 40Р6 eli 40R6 ,{{NATO-nimi|SA-21 Growler}}) on [[venäjä|venäläinen]] [[ilmatorjuntaohjus|ilmatorjunta-]] ja ohjustentorjuntaohjusjärjestelmä. |
||
Ohjusjärjestelmän kehitti Almaz-suunnittelutoimisto 1990-luvun lopulla. Se pohjautuu [[S-300]]-ohjusperheeseen ja aluksi sen nimityksen uskotaan olleen S-300PMU-3. Järjestelmään kuuluu neljän tyyppisiä ohjuksia, joista pisimmälle kantava yltää noin 400 km:n päähän. Järjestelmän kantama on siten suurempi kuin yhdysvaltalaisen [[MIM-104 Patriot]]in. Ohjuksen ensimmäiset testit tehtiin [[Kapustin Jar]]issa [[12. helmikuuta]] [[1999]]. Ohjusjärjestelmä tuli Venäjän federaation asevoimien varutukseen 27. huhtikuuta 2007. <!-- система «Триумф»--><ref>[http://old.raspletin.ru/press-centre/newspaper/article.aspx?issue=2009/05/&article=article11.xml «Триумф» для президента] // Пресс-релиз ГСКБ Концерна ПВО «Алмаз-Антей», Газета «Стрела» № 05(76), май 2009 {{Wayback|url=http://old.raspletin.ru/press-centre/newspaper/article.aspx?issue=2009%2F05%2F&article=article11.xml |date=20160331133549 }}</ref> Ohjus toimii mm. [[Moskova]]n ohjuspuolustuksena. |
Ohjusjärjestelmän kehitti Almaz-suunnittelutoimisto (ПАО «НПО „Алмаз“» - PAO "NPO Almaz 2015-" ) 1990-luvun lopulla. Se pohjautuu [[S-300]]-ohjusperheeseen ja aluksi sen nimityksen uskotaan olleen S-300PMU-3. Järjestelmään kuuluu neljän tyyppisiä ohjuksia, joista pisimmälle kantava yltää noin 400 km:n päähän. Järjestelmän kantama on siten suurempi kuin yhdysvaltalaisen [[MIM-104 Patriot]]in. Ohjuksen ensimmäiset testit tehtiin [[Kapustin Jar]]issa [[12. helmikuuta]] [[1999]]. Ohjusjärjestelmä tuli Venäjän federaation asevoimien varutukseen 27. huhtikuuta 2007. <!-- система «Триумф»--><ref>[http://old.raspletin.ru/press-centre/newspaper/article.aspx?issue=2009/05/&article=article11.xml «Триумф» для президента] // Пресс-релиз ГСКБ Концерна ПВО «Алмаз-Антей», Газета «Стрела» № 05(76), май 2009 {{Wayback|url=http://old.raspletin.ru/press-centre/newspaper/article.aspx?issue=2009%2F05%2F&article=article11.xml |date=20160331133549 }}</ref> Ohjus toimii mm. [[Moskova]]n ohjuspuolustuksena. |
||
S-400-patteristoon kuuluu kahdeksan ohjusalustaa ja 32 ohjusta ja liikkuva komentokeskus. Järjestelmän on kerrottu kykenevän torjumaan häivelentokoneita, risteilyohjuksia ja keskimatkan ballistisia ohjuksia (kantomatkaltaan alle 3 500 km ja nopeudeltaan alle 4,8 km/s).<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20070927185041/http://www.defencetalk.com/news/publish/missiles/Russia_To_Deploy_S-400_Air_Defense_Systems160012832.php | Arkistoitu = 27.9.2007 | Nimeke = Russia To Deploy S-400 Air Defense Systems. | Ajankohta = 27.7.2007 | Julkaisu = Defence Talk.com | Viitattu = 21.6.2019 | Kieli = }}</ref> |
S-400-patteristoon kuuluu kahdeksan ohjusalustaa ja 32 ohjusta ja liikkuva komentokeskus. Järjestelmän on kerrottu kykenevän torjumaan häivelentokoneita, risteilyohjuksia ja keskimatkan ballistisia ohjuksia (kantomatkaltaan alle 3 500 km ja nopeudeltaan alle 4,8 km/s).<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20070927185041/http://www.defencetalk.com/news/publish/missiles/Russia_To_Deploy_S-400_Air_Defense_Systems160012832.php | Arkistoitu = 27.9.2007 | Nimeke = Russia To Deploy S-400 Air Defense Systems. | Ajankohta = 27.7.2007 | Julkaisu = Defence Talk.com | Viitattu = 21.6.2019 | Kieli = }}</ref> |
||
Versio 25. huhtikuuta 2024 kello 21.10
| ЗРК С-400 Триумф ZRK S-400 Triumf |
|
|---|---|
 ZRK S-400 Triumf 4. toukokuuta 2010 harjoituksessa 9. toukokuuta 2010 voitonpävää varten |
|
| Tyyppi | ilmatorjuntaohjusjärjestelmä |
| Valmistushistoria | |
| Valmistusmaa | Venäjän federaatio |
| Ohjus | |
| Massa | 690 kg |
| Räjähdysaineen massa | 35 kg |
| Ammuksen lähtönopeus | 1 250 m/s (3,5 Mach) |
| Kantomatka | 35 km |
| Lakikorkeus | 22 km |
| Mitat | |
| Pituus | 5,50 m |
| Halkaisija | 2,88 m |
| Laukaisualusta | |
| Kuljetuskyky | kahdeksan ohjusta |
| Käyttäjämaat | Intia, Kiinan kansantasavalta, Turkki, Valko-Venäjä, Venäjän federaatio |
S-400 Triumf (ven. C-400 «Триумф» eli "Triumfi", индекс УВ ПВО eli ilmatorjunnan asejärjestelmätunnus 40Р6 eli 40R6 ,Nato-raportointinimi SA-21 Growler) on venäläinen ilmatorjunta- ja ohjustentorjuntaohjusjärjestelmä.
Ohjusjärjestelmän kehitti Almaz-suunnittelutoimisto (ПАО «НПО „Алмаз“» - PAO "NPO Almaz 2015-" ) 1990-luvun lopulla. Se pohjautuu S-300-ohjusperheeseen ja aluksi sen nimityksen uskotaan olleen S-300PMU-3. Järjestelmään kuuluu neljän tyyppisiä ohjuksia, joista pisimmälle kantava yltää noin 400 km:n päähän. Järjestelmän kantama on siten suurempi kuin yhdysvaltalaisen MIM-104 Patriotin. Ohjuksen ensimmäiset testit tehtiin Kapustin Jarissa 12. helmikuuta 1999. Ohjusjärjestelmä tuli Venäjän federaation asevoimien varutukseen 27. huhtikuuta 2007. [1] Ohjus toimii mm. Moskovan ohjuspuolustuksena.
S-400-patteristoon kuuluu kahdeksan ohjusalustaa ja 32 ohjusta ja liikkuva komentokeskus. Järjestelmän on kerrottu kykenevän torjumaan häivelentokoneita, risteilyohjuksia ja keskimatkan ballistisia ohjuksia (kantomatkaltaan alle 3 500 km ja nopeudeltaan alle 4,8 km/s).[2]
Natoon kuuluva Turkki allekirjoitti vuoden 2017 lopulla 2,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin sopimuksen S-400-ilmatorjuntajärjestelmän toimittamisesta Turkkiin. Vastatoimena Yhdysvallat keskeytti F-35-hävittäjien myynnin maahan.[3] Ohjuksia myyty myös Kiinaan ja Intiaan.
Venäjä on siirtänyt teknologiaa Etelä-Koreaan, joka kehittää yksinkertaistettua versiota S-400-ohjuksesta, jota kutsutaan Cheolmae-2:ksi. Toteuttavat yhtiöt ovat Samsung Electronics ja ranskalainen Thales Group. lähde?
Käyttäjämaat
Lähteet
- ↑ «Триумф» для президента // Пресс-релиз ГСКБ Концерна ПВО «Алмаз-Антей», Газета «Стрела» № 05(76), май 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Russia To Deploy S-400 Air Defense Systems. Defence Talk.com. 27.7.2007. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 21.6.2019.
- ↑ Ylönen, Seppo: USA ja Turkki sanasodassa venäläisistä ilmatorjuntaohjuksista – turkkilaispilotteja uhkaa häätö F-35:n ohjaamosta Kaleva.fi. 19.6.2019. Viitattu 21.6.2019.
- ↑ GDC: India Receives First Batch Of S-400 Triumf Global Defense Corp. 14.11.2021. Viitattu 25.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Lukashenko: A Belarusian training center already has S-400 systems eng.belta.by. 1.12.2021. Viitattu 25.10.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- S-400 SA-20 Triumf FAS – Military Analysis Network. 16.7.2000. Viitattu 7.3.2022. (englanniksi)
- Almaz S-300P/PT/PS/PMU/PMU1/PMU2 – Almaz-Antey S-400 Triumf – SA-10/20/21 Grumble/Gargoyle Air Power Australia. 27.1.2014. Viitattu 7.3.2022. (englanniksi)
- First S-400 missile regiment to go on combat duty in Russia Defence Talk.com. 1.3.2007. Viitattu 7.3.2022. (englanniksi)
- Venäjän uusi pitkän kantaman ilmatorjuntaohjus S-400 Triumf. Ilmatorjuntaupseeri. 2/2005. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 7.3.2022.