Ero sivun ”Perna” versioiden välillä

Perna (lat. lien) on pehmeä, tummanpunainen, imukudoksesta koostuva elin lähes kaikilla selkärankaisilla. Ihmisellä se pavun muotoinen, noin nyrkin kokoinen, väriltään ruskehtava ja sijaitsee vatsaontelon yläosassa vasemmalla puolella alimman kylkikaaren suojassa.

Rakenteeltaan perna on kuin suuri imusolmuke ja toimiikin pääasiassa veren suodattimena. Perna ei ole elintärkeä elin, mutta se osallistuu kehon immuunipuolustukseen.

Pernaa ympäröi hauras sidekudoskotelo, ja lisäksi sidekudosta on myös sen sisällä. Pernan koveralla puolella on pernan portti, josta verisuonet kulkevat pernaan ja sieltä pois. Perna koostuu sekä valkoisesta että punaisesta ytimestä. Valkoinen ydin on tavallista imukudosta, jota on etenkin pernan valtimoiden ympärillä. Valkoista ydintä on myös erillisinä keräsinä. Punaista ydintä on puolestaan laskimoiden ympärillä, ja siinä on kaikkia veren soluja, mutta erityisen paljon siinä on makrofageja.

Valkoisen ytimen keräset toimivat imusolujen muodostumispaikkana. Lisäksi valkoisessa ytimessä muodostuu vasta-aineita. Punainen ydin puolestaan suodattaa verta ja hajottaa veren vanhoja ja vaurioituneita punasoluja. Lisäksi noin puolet kehon monosyyteistä on varastoituneena punaiseen ytimeen. Perna myös varastoi verta ja kierrättää rautaa.

Perna ei ole aikuiselle elintärkeä elin, sillä jos se poistetaan, muut elimet ottavat sen tehtävät, ja joiltakin ihmisiltä perna puuttuu synnynnäisesti. Poistosta kuitenkin voi seurata suurempi alttius mikrobitartunnoille, koska pernassa tapahtuu paljon immuunipuolustusta.

Sikiökaudella perna toimii yhdessä maksan kanssa verisolujen muodostumispaikkana.

Pernan synnynnäistä tai myöhemmin leikkauksella aiheutettua puuttumista kutsutaan aspleniaksi. Pernan sairaalloista laajenemista taas kutsutaan splenomegaliaksi. Se on ominaista useille sairauksille ja se voi olla esimerkiksi malarian yksi oire. Suurentunut perna voi tuntua kylkikaarien alapuolella. Hepatosplenomegaliassa pernan lisäksi maksa on epätavallisen suuri^[1].