Ero sivun ”Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
 
(22 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Eleanor Roosevelt UDHR.jpg|300px|thumb|[[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] presidentin puoliso [[Eleanor Roosevelt]] johti YK:n ihmisoikeuksien toimikuntaa, joka laati ihmisoikeuksien julistuksen.]]
[[Tiedosto:Eleanor Roosevelt UDHR.jpg|300px|thumb|[[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] presidentin puoliso [[Eleanor Roosevelt]] johti YK:n ihmisoikeuksien toimikuntaa, joka laati ihmisoikeuksien julistuksen.]]
'''Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus''' on [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] (YK) [[10. joulukuuta]] [[1948]] kolmannessa [[Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous|yleiskokouksessaan]] hyväksymä julistus. Se kokosi ensimmäistä kertaa yhteen keskeisimpiä [[Ihmisoikeudet|oikeuksia]], joiden katsottiin olevan universaaleja ja kaikille kuuluvia.
'''Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus''' on [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] (YK) [[10. joulukuuta]] [[1948]] kolmannessa [[Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous|yleiskokouksessaan]] hyväksymä [[oikeuksien julistus]]. Se kokosi ensimmäistä kertaa yhteen keskeisimpiä [[Ihmisoikeudet|oikeuksia]], joiden katsottiin olevan universaaleja ja kaikille kuuluvia.


Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Sen poliittinen ja moraalinen vaikutusvalta on kuitenkin huomattavan suuri. Julistus on myös toiminut YK:n myöhemmän ihmisoikeustyön perustana, mukaan lukien kaikki YK:n piirissä solmitut ihmisoikeussopimukset.<ref name=yk-historiaa>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yk.fi/node/255 | Nimeke = Historiaa ja toiminnan taustoja | Tekijä = | Ajankohta = 17.6.2016 | Julkaisija = Yhdistyneet kansakunnat | Viitattu = 21.6.2018 }}</ref>
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Sen poliittinen ja moraalinen vaikutusvalta on kuitenkin huomattavan suuri. Julistus on myös toiminut YK:n myöhemmän ihmisoikeustyön perustana, mukaan lukien kaikki YK:n piirissä solmitut ihmisoikeussopimukset.<ref name=yk-historiaa>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yk.fi/node/255 | Nimeke = Historiaa ja toiminnan taustoja | Tekijä = | Ajankohta = 17.6.2016 | Julkaisija = Yhdistyneet kansakunnat | Viitattu = 21.6.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180621143425/http://www.yk.fi/node/255 | arkistoitu = 21.6.2018 }}</ref>


Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus muodostaa [[Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus|KP-sopimuksen]], [[Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus|TSS-sopimuksen]] ja KP-sopimuksen kahden valinnaisen pöytäkirjan kanssa niin sanotun [[Kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja|kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan]].<ref name=yk-historiaa />
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus muodostaa [[Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus|KP-sopimuksen]], [[Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus|TSS-sopimuksen]] ja KP-sopimuksen kahden valinnaisen pöytäkirjan kanssa niin sanotun [[Kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja|kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan]].<ref name=yk-historiaa />
Rivi 15: Rivi 15:
Ihmisoikeustoimikunnan jäsenistöstä muodostettiin toimikunnan alaisuuteen erillinen kahdeksanjäseninen luonnostelutoimikunta, jonka jäseniä olivat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Neuvostoliitto, Ranska, Kiina, Libanon, Chile ja Australia. Toimikunta ja komitea saivat työnsä pohjaksi YK-sihteeristön ihmisoikeusosaston johtajan [[John Humphrey]]n julistusluonnoksen, jota ranskalainen [[René Cassin]] muokkasi.<ref name=yk-historiaa />
Ihmisoikeustoimikunnan jäsenistöstä muodostettiin toimikunnan alaisuuteen erillinen kahdeksanjäseninen luonnostelutoimikunta, jonka jäseniä olivat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Neuvostoliitto, Ranska, Kiina, Libanon, Chile ja Australia. Toimikunta ja komitea saivat työnsä pohjaksi YK-sihteeristön ihmisoikeusosaston johtajan [[John Humphrey]]n julistusluonnoksen, jota ranskalainen [[René Cassin]] muokkasi.<ref name=yk-historiaa />


Julistusta työstettiin ihmisoikeustoimikunnassa kolme istuntokautta ja luonnostelukomiteassa kaksi istuntokautta. Lopullinen julistusluonnos siirrettiin YK:n yleiskokouksen kolmannen komitean käsittelyyn ja sen jälkeen yleiskokokouksen yleisistunnon puitavaksi. Koko prosessin aikana ihmisoikeustoimikunnan ulkopuolisilla YK:n jäsenmailla oli monta mahdollisuutta osallistua julistuksen muokkaamiseen. Moni pieni jäsenmaa vaikuttikin merkittävästi julistuksen lopulliseen sisältöön ja muotoon erityisesti taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien sekä julistuksen sukupuolineutraaliuden suhteen.<ref name=yk-historiaa />
Julistusta työstettiin ihmisoikeustoimikunnassa kolme istuntokautta ja luonnostelukomiteassa kaksi istuntokautta. Lopullinen julistusluonnos siirrettiin YK:n yleiskokouksen kolmannen komitean käsittelyyn ja sen jälkeen yleiskokouksen yleisistunnon puitavaksi. Koko prosessin aikana ihmisoikeustoimikunnan ulkopuolisilla YK:n jäsenmailla oli monta mahdollisuutta osallistua julistuksen muokkaamiseen. Moni pieni jäsenmaa vaikuttikin merkittävästi julistuksen lopulliseen sisältöön ja muotoon erityisesti taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien sekä julistuksen sukupuolineutraaliuden suhteen.<ref name=yk-historiaa />


===Hyväksyminen===
===Hyväksyminen===
[[Tiedosto:Paris Palais de Chaillot 2.jpg|thumb|pysty=1.25|Pariisin [[Palais de Chaillot]], jossa ihmisoikeusjulistus hyväksyttiin. Kuva vuodelta 2017.]]
Julistus hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 10. joulukuuta 1948 yksimielisesti. Sen puolesta äänesti 48 maata, eikä yksikään maa äänestänyt vastaan.<ref name=ihmisoikeudet.net />
Julistus hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 10. joulukuuta 1948 yksimielisesti. Sen puolesta äänesti 48 maata, eikä yksikään maa äänestänyt vastaan.<ref name=ihmisoikeudet.net /><ref name=unyearbook1948>{{cite web |url=http://unyearbook.un.org/1948-49YUN/1948-49_P1_CH5.pdf |title=Yearbook of the United Nations 1948–1949 p 535 |accessdate=24 July 2014 |url-status=dead |archiveurl=https://web.archive.org/web/20130927221000/http://unyearbook.un.org/1948-49YUN/1948-49_P1_CH5.pdf |archivedate=27 syyskuu 2013 }}</ref> Julistuksen hyväksynyt kokous pidettiin [[Chaillot’n palatsi]]ssa [[Pariisi]]ssa.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-6126745 Ihmisoikeuksien julistuksesta 60 vuotta] Yle 10.12.2008. Viitattu 14.4.2022.</ref>
Välittömästi hyväksymisen jälkeen yleiskokous kehotti kaikkia jäsenmaita julkaisemaan julistuksen tekstin. Niitä pyydettiin "levittämään ja tekemään sitä tunnetuksi, lukemaan ja selittämään sitä ennen kaikkea kouluissa ja muissa oppilaitoksissa eri maiden ja alueiden poliittisista oloista riippumatta".<ref name="udhr-fi">{{Verkkoviite | Nimeke = Universal Declaration of Human Rights – Finnish | Osoite = http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin | Julkaisija = Yhdistyneet kansakunnat | Viitattu = 03.06.2018|Kieli={{fi}} }}</ref>
48 puolesta<ref name=unyearbook1948>{{cite web|url=https://web.archive.org/web/20130927221000/http://unyearbook.un.org/1948-49YUN/1948-49_P1_CH5.pdf|title=Yearbook of the United Nations 1948–1949 p 535 |accessdate=24 July 2014 |url-status=dead |archiveurl=https://web.archive.org/web/20130927221000/http://unyearbook.un.org/1948-49YUN/1948-49_P1_CH5.pdf |archivedate=September 27, 2013 }}</ref>
====Puolesta====
*# {{Afganistan (1974–1978)}}
*# {{Argentiina}}
*# {{Australia}}
*# {{Belgia}}
*# {{Bolivia}}
*# {{Brasilia}}
*# {{Burma}}
*# {{Kanada (1957-1965)}}
*# {{Chile}}
*# {{Kiinan tasavalta}}
*# {{Kolumbia}}
*# {{Costa Rica}}
*# {{Kuuba}}
*# {{Tanska}}
*#{{Dominikaaninen tasavalta}}
*# {{Ecuador}}
*# {{Egypti (1922-1952)}}
*# {{El Salvador}}
*# {{Etiopia (1897-1975)}}
*# {{Ranska}}
*# {{Kreikka (1832-1974)}}
*# {{Guatemala}}
*# {{Haiti (1964-1986)}}
*# {{Islanti}}
*# {{Intia}}
*# {{Iran (1925-1964)}}
*# {{Irak (1921-1959)}}
*# {{Libanon}}
*# {{Liberia}}
*# {{Luxemburg}}
*# {{Meksiko}}
*# {{Alankomaat}}
*# {{Uusi-Seelanti}}
*# {{Nicaragua}}
*# {{Norja}}
*# {{Pakistan}}
*# {{Panama}}
*# {{Paraguay}}
*# {{Peru}}
*# {{Filippiinit (1919-1981, 1986-1998)}}
*# {{Siam}}
*# {{Ruotsi}}
*# {{ Syyria (1932-1958, 1961-1963)}}
*# {{Turkki}}
*# {{Britannia}}
*# {{Yhdysvallat}}
*# {{Uruguay}}
*# {{Venezuela}}


====Puolesta ====
==== Pidättäytyivät<ref name=unyearbook1948 />====
[[Kuva:Original universal declaration of human rights voters.svg|thumb|pysty=1.65|Vihreällä puolesta äänestäneet maat, oranssilla äänestyksestä pidättäytyneet maat, mustalla maat jotka eivät äänestäneet, harmaalla maat, jotka eivät kuuluneet tuolloin YK:hon, Suomi niiden joukossa.]]
{{palstoitus alkaa}}
* {{Afganistan (1974–1978)}}
* {{Argentiina}}
* {{Australia}}
* {{Belgia}}
* {{Bolivia}}
* {{Brasilia}}
* {{Burma}}
* {{Kanada (1957-1965)}}
* {{Chile}}
* {{Kiinan tasavalta}}
* {{Kolumbia}}
* {{Costa Rica}}
* {{Kuuba}}
* {{Tanska}}
* {{Dominikaaninen tasavalta}}
* {{Ecuador}}
{{palstanvaihto}}
* {{Egypti (1922-1952)}}
* {{El Salvador}}
* {{Etiopia (1897-1975)}}
* {{Ranska}}
* {{Kreikka (1832-1974)}}
* {{Guatemala}}
* {{Haiti (1964-1986)}}
* {{Islanti}}
* {{Intia}}
* {{Iran (1925-1964)}}
* {{Irak (1921-1959)}}
* {{Libanon}}
* {{Liberia}}
* {{Luxemburg}}
* {{Meksiko}}
* {{Alankomaat}}
{{palstanvaihto}}
* {{Uusi-Seelanti}}
* {{Nicaragua}}
* {{Norja}}
* {{Pakistan}}
* {{Panama}}
* {{Paraguay}}
* {{Peru}}
* {{Filippiinit (1919-1981, 1986-1998)}}
* {{Siam}}
* {{Ruotsi}}
* {{ Syyria (1932-1958, 1961-1963)}}
* {{Turkki}}
* {{Britannia}}
* {{Yhdysvallat}}
* {{Uruguay}}
* {{Venezuela}}
{{palstoitus loppuu}}

==== Pidättäytyivät====
*#{{Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta}}
*{{Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta}}
*#{{Puolan kansantasavalta}}
*{{Puolan kansantasavalta}}
*#{{Saudi-Arabia}}
*{{Saudi-Arabia}}
*#{{Neuvostoliitto}}
*{{Neuvostoliitto}}
*#{{Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta}}
*{{Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta}}
*#{{Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta}}
*{{Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta}}
*#{{Etelä-Afrikan unioni}}
*{{Etelä-Afrikan unioni}}
*{{Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta}}
*#{{Jugoslavia}}


====Eivät osallistuneet äänestykseen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tagesspiegel.de/politik/menschenrechte-die-maechtigste-idee-der-welt/1392182.html | Nimeke = Menschenrechte: Die mächtigste Idee der Welt | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Der Tagesspiegel | Viitattu = 22.5.2020 | Kieli ={{de}} }}</ref>====
====Eivät osallistuneet äänestykseen====
*{{Honduras}}
*{{Honduras}}
*{{Jemenin kuningaskunta}}
*{{Jemenin kuningaskunta}}


Välittömästi hyväksymisen jälkeen yleiskokous kehotti kaikkia jäsenmaita julkaisemaan julistuksen tekstin. Niitä pyydettiin "levittämään ja tekemään sitä tunnetuksi, lukemaan ja selittämään sitä ennen kaikkea kouluissa ja muissa oppilaitoksissa eri maiden ja alueiden poliittisista oloista riippumatta".<ref name="udhr-fi">{{Verkkoviite | Nimeke = Universal Declaration of Human Rights – Finnish | Osoite = http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin | Julkaisija = Yhdistyneet kansakunnat | Viitattu = 03.06.2018|Kieli={{fi}} }}</ref> 10. joulukuuta on kansainvälinen [[ihmisoikeuksien päivä]].
10. joulukuuta on kansainvälinen [[ihmisoikeuksien päivä]].

== Sisältö ==

===Johdanto===
Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa,

kun [[ihmisoikeudet|ihmisoikeuksia]] on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta,

kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan,

kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojen välille,

kun Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten [[perusoikeudet|perusoikeuksiin]], ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,

kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja,

kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,

Niin sen vuoksi yleiskokous antaa tämän ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi, jotta kukin yksilö ja kukin yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden kansojen keskuudessa.

===Artiklat===
'''1. artikla.'''
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan [[veljeys|veljeyden]] hengessä.

'''2. artikla.'''
Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.

Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, [[huoltohallintoalue|huoltohallinnossa]], itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

'''3. artikla.'''
Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

'''4. artikla.'''
Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki [[orjuus|orjuuden]] ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

'''5. artikla.'''
Ketään ei saa [[kidutus|kiduttaa]] eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

'''6. artikla.'''
Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.

'''7. artikla.'''
Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa [[syrjintä]]ä vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää [[yllytys]]tä vastaan.

'''8. artikla.'''
Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja [[perusoikeudet|perusoikeuksia]].

'''9. artikla.'''
Ketään ei saa mielivaltaisesti [[pidätys|pidättää]], [[vangitseminen|vangita]] tai ajaa [[maanpako]]on.

[[Oikeudenmukainen oikeudenkäynti|'''10. artikla.''']]
Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa [[tuomioistuin|tuomioistuimessa]] hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua [[syyte|rikossyytettä]] selvitettäessä.

[[Syyttömyysolettama|'''11. artikla.''']]
# Jokaisen [[rikos|rikollisesta teosta]] syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
# Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.

'''12. artikla.'''
Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

'''13. artikla.'''
# Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.
# Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

'''14. artikla.'''
# Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia [[turvapaikka]]a muissa maissa.
# Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.

'''15. artikla.'''
# Jokaisella on oikeus [[kansalaisuus|kansalaisuuteen]].
# Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.

'''16. artikla.'''
# Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia [[avioliitto]] ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.
# Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
# Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

'''17. artikla.'''
# Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
# Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

'''18. artikla.'''
Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja [[uskonnonvapaus|uskonnon vapaus]]; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

'''19. artikla.'''
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

'''20. artikla.'''
# Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
# Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.

'''21. artikla.'''
# Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
# Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
# Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.

'''22. artikla.'''
Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus [[sosiaaliturva]]an sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

'''23. artikla.'''
# Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
# Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
# Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
# Jokaisella on oikeus perustaa [[ammattiyhdistys|ammattiyhdistyksiä]] ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

'''24. artikla.'''
Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.

'''25. artikla.'''
# Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
# Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet [[avioliitto|avioliitossa]] tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

'''26. artikla.'''
# Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan.
# Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi.
# Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.

'''27. artikla.'''
# Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.
# Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

'''28. artikla.'''
Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

'''29. artikla.'''
# Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
# Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
# Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

'''30. artikla.'''
Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.


==Kritiikkiä==
==Kritiikkiä==
Islamilaiset maat pitävät ihmisoikeuksien julistusta liian länsimaisena, ja ne laativat vuonna 1990 sen vastineeksi [[šaria]]an perustuvan [[Kairon julistus ihmisoikeuksista islamissa|Kairon julistuksen ihmisoikeuksista islamissa]].<ref name="ihmisoikeudet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=alueelliset-jarjestelmat | Nimeke =Alueelliset ihmisoikeusjärjestelmät | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Ihmisoikeudet.net | Viitattu = 19.3.2014 }}</ref><ref name="nare">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ihmisoikeudet+on+turvattava+ennen+muuta/1329104857046 | Nimeke =Ihmisoikeudet on turvattava ennen muuta | Tekijä =Leo Näre | Ajankohta =29.9.2012 | Julkaisija =Helsingin sanomat | Viitattu = 19.3.2014 }}</ref>
Islamilaiset maat pitävät ihmisoikeuksien julistusta liian länsimaisena, ja ne laativat vuonna 1990 sen vastineeksi [[šaria]]an perustuvan [[Kairon julistus ihmisoikeuksista islamissa|Kairon julistuksen ihmisoikeuksista islamissa]].<ref name="ihmisoikeudet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=alueelliset-jarjestelmat | Nimeke = Alueelliset ihmisoikeusjärjestelmät | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Ihmisoikeudet.net | Viitattu = 19.3.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20140103234910/http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=alueelliset-jarjestelmat | arkistoitu = 3.1.2014 }}</ref><ref name="nare">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ihmisoikeudet+on+turvattava+ennen+muuta/1329104857046 | Nimeke =Ihmisoikeudet on turvattava ennen muuta | Tekijä =Leo Näre | Ajankohta =29.9.2012 | Julkaisija =Helsingin Sanomat | Viitattu = 19.3.2014 }}</ref>


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 234: Rivi 108:


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
{{wikiaineisto|en|Universal Declaration of Human Rights}}
{{wikiaineisto|fi|Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus}}
{{Commonscat-rivi|Universal Declaration of Human Rights}}
{{Commonscat-rivi|Universal Declaration of Human Rights}}
* [http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin Julistus suomeksi]
* [http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin Julistus suomeksi]


[[Luokka:Julistukset]]
[[Luokka:Julistukset]]
[[Luokka:Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmat]]
[[Luokka:Yhdistyneet kansakunnat]]
[[Luokka:Ihmisoikeudet]]
[[Luokka:Ihmisoikeudet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Nykyinen versio 26. tammikuuta 2024 kello 16.59

Yhdysvaltain presidentin puoliso Eleanor Roosevelt johti YK:n ihmisoikeuksien toimikuntaa, joka laati ihmisoikeuksien julistuksen.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) 10. joulukuuta 1948 kolmannessa yleiskokouksessaan hyväksymä oikeuksien julistus. Se kokosi ensimmäistä kertaa yhteen keskeisimpiä oikeuksia, joiden katsottiin olevan universaaleja ja kaikille kuuluvia.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Sen poliittinen ja moraalinen vaikutusvalta on kuitenkin huomattavan suuri. Julistus on myös toiminut YK:n myöhemmän ihmisoikeustyön perustana, mukaan lukien kaikki YK:n piirissä solmitut ihmisoikeussopimukset.[1]

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus muodostaa KP-sopimuksen, TSS-sopimuksen ja KP-sopimuksen kahden valinnaisen pöytäkirjan kanssa niin sanotun kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisoikeuksien julistus valmisteltiin kymmeniä miljoonia ihmishenkiä vaatineen toisen maailmansodan seurauksena. Haluttiin myös luoda ylikansallinen mekanismi, jotta voitaisiin välttää juutalaisten joukkomurhan eli holokaustin toistuminen sekä lopettaa seksuaalivähemmistöjen vainot. Julistus kokosi ensimmäistä kertaa yhteen keskeisimpiä oikeuksia, joiden katsottiin olevan universaaleja ja kaikille kuuluvia.[2]

Laatiminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julistuksen sisältö laadittiin YK:n talous- ja sosiaalineuvoston asettamassa ihmisoikeuksien toimikunnassa vuosina 1947–1948 Yhdysvaltain presidentin puolison Eleanor Rooseveltin johdolla. Julistuksen muotoiluun osallistuivat länsimaiden lisäksi muun muassa eräät Latinalaisen Amerikan maat.[2] Toimikunnassa oli edustettuina 18 silloisista YK:n 58 jäsenvaltiosta. Julistuksen lopulliseen sisältöön ja muotoon vaikuttivat myös muut YK:n jäsenvaltiot sekä monet kansalaisjärjestöt ja uskonnolliset ryhmittymät.[1]

Ihmisoikeustoimikunnan jäsenistöstä muodostettiin toimikunnan alaisuuteen erillinen kahdeksanjäseninen luonnostelutoimikunta, jonka jäseniä olivat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Neuvostoliitto, Ranska, Kiina, Libanon, Chile ja Australia. Toimikunta ja komitea saivat työnsä pohjaksi YK-sihteeristön ihmisoikeusosaston johtajan John Humphreyn julistusluonnoksen, jota ranskalainen René Cassin muokkasi.[1]

Julistusta työstettiin ihmisoikeustoimikunnassa kolme istuntokautta ja luonnostelukomiteassa kaksi istuntokautta. Lopullinen julistusluonnos siirrettiin YK:n yleiskokouksen kolmannen komitean käsittelyyn ja sen jälkeen yleiskokouksen yleisistunnon puitavaksi. Koko prosessin aikana ihmisoikeustoimikunnan ulkopuolisilla YK:n jäsenmailla oli monta mahdollisuutta osallistua julistuksen muokkaamiseen. Moni pieni jäsenmaa vaikuttikin merkittävästi julistuksen lopulliseen sisältöön ja muotoon erityisesti taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien sekä julistuksen sukupuolineutraaliuden suhteen.[1]

Hyväksyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pariisin Palais de Chaillot, jossa ihmisoikeusjulistus hyväksyttiin. Kuva vuodelta 2017.

Julistus hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 10. joulukuuta 1948 yksimielisesti. Sen puolesta äänesti 48 maata, eikä yksikään maa äänestänyt vastaan.[2][3] Julistuksen hyväksynyt kokous pidettiin Chaillot’n palatsissa Pariisissa.[4]

Puolesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihreällä puolesta äänestäneet maat, oranssilla äänestyksestä pidättäytyneet maat, mustalla maat jotka eivät äänestäneet, harmaalla maat, jotka eivät kuuluneet tuolloin YK:hon, Suomi niiden joukossa.

Pidättäytyivät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eivät osallistuneet äänestykseen[5]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välittömästi hyväksymisen jälkeen yleiskokous kehotti kaikkia jäsenmaita julkaisemaan julistuksen tekstin. Niitä pyydettiin "levittämään ja tekemään sitä tunnetuksi, lukemaan ja selittämään sitä ennen kaikkea kouluissa ja muissa oppilaitoksissa eri maiden ja alueiden poliittisista oloista riippumatta".[6] 10. joulukuuta on kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä.

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilaiset maat pitävät ihmisoikeuksien julistusta liian länsimaisena, ja ne laativat vuonna 1990 sen vastineeksi šariaan perustuvan Kairon julistuksen ihmisoikeuksista islamissa.[7][8]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Historiaa ja toiminnan taustoja 17.6.2016. Yhdistyneet kansakunnat. Arkistoitu 21.6.2018. Viitattu 21.6.2018.
  2. ↑ a b c Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistus Ihmisoikeudet.net. Viitattu 21.6.2018.
  3. ↑ Yearbook of the United Nations 1948–1949 p 535 unyearbook.un.org. Arkistoitu 27 syyskuu 2013. Viitattu 24 July 2014.
  4. ↑ Ihmisoikeuksien julistuksesta 60 vuotta Yle 10.12.2008. Viitattu 14.4.2022.
  5. ↑ Menschenrechte: Die mächtigste Idee der Welt Der Tagesspiegel. Viitattu 22.5.2020. (saksaksi)
  6. ↑ Universal Declaration of Human Rights – Finnish Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 03.06.2018. (suomeksi)
  7. ↑ Alueelliset ihmisoikeusjärjestelmät Ihmisoikeudet.net. Arkistoitu 3.1.2014. Viitattu 19.3.2014.
  8. ↑ Leo Näre: Ihmisoikeudet on turvattava ennen muuta 29.9.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.3.2014.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Johdannon ja historian kirjoittanut Tuija Sarvi. Suomen YK-liitto ry:n julkaisusarja. Helsinki: Suomen YK-liitto, 2008. ISBN 978-952-9694-62-4.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ihmisoikeuksien_yleismaailmallinen_julistus&oldid=22140771”