Ero sivun ”Helinä Rautavaaran museo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lis Luokka:Espoon museot |
+1k kt, wl |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Helinä Rautavaara museum montrar 02.JPG|pienoiskuva|Meksikon ja Guatemalan esillepanoa Helinä Rautavaaran museossa.]] |
|||
'''Helinä Rautavaaran museo''' on [[etnografia|etnografinen museo]] Espoossa. Se on toiminut Kauppakeskus Entressen tiloissa syksystä 2019. <ref> https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/event/29681-helina-rautavaaran-museon-avajaiset</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lansivayla.fi/artikkeli/696253-ainutlaatuista-suomessa-museo-muuttaa-kauppakeskukseen-espoossa|nimeke=Ainutlaatuista Suomessa – museo muuttaa kauppakeskukseen Espoossa|tekijä=Tuominen-Halomo, Anneli|julkaisu=Länsiväylä|viitattu=2020-04-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
[[Helinä Rautavaara|Helinä Rautavaaran]] nimelle omistettu museo esittelee [[Maailmankulttuuri|maailmankulttuureita]] järjestämällä vaihtuvia näyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia, työpajoja ja seminaareja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21981|nimeke= Helinä Rautavaaran museo|julkaisu=www.museot.fi|viitattu=2020-04-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.omnia.fi/uutiset/helina-rautavaaran-museossa-jarjestettiin-taidetyopajoja-osana-yhteisotaideprojektia|nimeke=Helinä Rautavaaran museossa järjestettiin taidetyöpajoja osana yhteisötaideprojektia|julkaisu=Omnia|ajankohta=2020-04-06|viitattu=2020-04-13|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20200805011435/https://www.omnia.fi/uutiset/helina-rautavaaran-museossa-jarjestettiin-taidetyopajoja-osana-yhteisotaideprojektia|arkistoitu=2020-08-05}}</ref> |
'''Helinä Rautavaaran museo''' on [[etnografia|etnografinen museo]] Espoossa. Se on toiminut Kauppakeskus [[Entresse|Entressen]] tiloissa syksystä 2019.<ref> https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/event/29681-helina-rautavaaran-museon-avajaiset</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lansivayla.fi/artikkeli/696253-ainutlaatuista-suomessa-museo-muuttaa-kauppakeskukseen-espoossa|nimeke=Ainutlaatuista Suomessa – museo muuttaa kauppakeskukseen Espoossa|tekijä=Tuominen-Halomo, Anneli|julkaisu=Länsiväylä|viitattu=2020-04-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[Helinä Rautavaara|Helinä Rautavaaran]] nimelle omistettu museo esittelee [[Maailmankulttuuri|maailmankulttuureita]] järjestämällä vaihtuvia näyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia, työpajoja ja seminaareja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21981|nimeke= Helinä Rautavaaran museo|julkaisu=www.museot.fi|viitattu=2020-04-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.omnia.fi/uutiset/helina-rautavaaran-museossa-jarjestettiin-taidetyopajoja-osana-yhteisotaideprojektia|nimeke=Helinä Rautavaaran museossa järjestettiin taidetyöpajoja osana yhteisötaideprojektia|julkaisu=Omnia|ajankohta=2020-04-06|viitattu=2020-04-13|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20200805011435/https://www.omnia.fi/uutiset/helina-rautavaaran-museossa-jarjestettiin-taidetyopajoja-osana-yhteisotaideprojektia|arkistoitu=2020-08-05}}</ref> |
||
== Historia == |
== Historia == |
||
Versio 19. toukokuuta 2024 kello 22.40
Helinä Rautavaaran museo on etnografinen museo Espoossa. Se on toiminut Kauppakeskus Entressen tiloissa syksystä 2019.[1][2] Helinä Rautavaaran nimelle omistettu museo esittelee maailmankulttuureita järjestämällä vaihtuvia näyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia, työpajoja ja seminaareja.[3] [4]
Historia
Museo avattiin Tapiolassa, Weegee-talon kolmannessa kerroksessa kesäkuussa 1998. Vuonna 2006 se siirtyi Weegeen toiseen kerrokseen. Vuonna 2017 kokoelmat siirtyivät Näyttelykeskus Weegeen yhteydessä sijainneeseen väliaikaiseen[5] tilaan Ahertajankuja 4:ssä[6], jossa kokoelmanäyttely Leiri kertoi yhteisöjen voimasta ja kyvystä selviytyä muuttuvassa maailmassa esittelemällä sekä Helinä Rautavaaran kokoelmaa että museolle lahjoitettua esineistöä. Näyttelyn seitsemän ”telttaa” kätkivät sisälleen yhteisöilleen merkityksellisiä esineitä. Länsiafrikkalaiset tanssipuvut, capoeiera-soittimet ja bengaliyhteisön Durga-alttari ovat elävää kulttuuriperintöä ja yhdyssiteitä eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten välillä.
Keskustelu ja kritiikki
Syyskuusta 2007 asti Espoon kaupungin koulutoimi on vaatinut koululaisten vanhemmilta luvan siihen, että lapset voivat kouluaikana osallistua kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS:n puitteissa järjestettävälle vierailulle Helinä Rautavaaran museoon. Päätöksen perusteena oli huoli lasten altistumisesta vieraille uskonnollisille tavoille. Museon kanta on, että sen tiloissa harjoitetaan ainoastaan sivistystointa – ei siis minkäänlaisia uskonnollisia menoja.[7] Päätös liittyy pitkäaikaiseen keskusteluun Helinä Rautavaaran elämäntyöstä sekä vieraita kulttuureja koskevan tiedon roolista perusopetuksessa.
Tanssiteos
Elokuussa 2010 sai Louhisalissa ensi-iltansa espoolaisen tanssiteatterin Glims & Glomsin esitys Helinä, joka kertoo itseoppineesta antropologista ja uskontotieteilijästä. Helinän koreografian on tehnyt Simo Heiskanen, joka myös esittää vanhaa Helinää, teoksen kertojaa.[8]
Lähteet
Viitteet
- ↑ https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/event/29681-helina-rautavaaran-museon-avajaiset
- ↑ Tuominen-Halomo, Anneli: Ainutlaatuista Suomessa – museo muuttaa kauppakeskukseen Espoossa Länsiväylä. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ Helinä Rautavaaran museo www.museot.fi. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ Helinä Rautavaaran museossa järjestettiin taidetyöpajoja osana yhteisötaideprojektia Omnia. 6.4.2020. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ Maailmat kohtaavat Helinä Rautavaaran museossa KULTTUURIESPOO.fi.
- ↑ Vinkki | Helinä Rautavaaran museo muuttaa Helsingin Sanomat. 30.3.2016. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ Espoo: Koululaiset Helinä Rautavaaran museoon vain vanhempien luvalla. Helsingin Sanomat. 29.9.2007. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Kansatieteilijä Helinä Rautavaara herää henkiin tanssiteatterissa. Helsingin Sanomat 18.8.2010.