Ero sivun ”Golgin laite” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta iOS |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Golgin laite''' on tumallisten solujen kalvorakenteinen soluelin, joka osallistuu [[proteiini]]en muokkaamiseen lisäämällä niihin esimerkiksi [[hiilihydraatti]]ryhmiä, jolloin syntyy [[glykoproteiini|glykoproteiineja]]. Golgin laitteen muita tehtäviä ovat eriterakkuloiden muodostaminen, eritettävän aineen pakkaaminen eriterakkuloihin, [[lysosomi]]en kalvon muodostaminen sekä lysosomaalisten [[entsyymi]]en valmistaminen. Lisäksi Golgin laite kuljettaa aineita solussa paikasta toiseen. Kasvisoluilla vastaavaa soluelintä kutsutaan myös [[diktyosomi]]ksi. |
'''Golgin laite''' on tumallisten solujen kalvorakenteinen soluelin, joka osallistuu [[proteiini]]en muokkaamiseen lisäämällä niihin esimerkiksi [[hiilihydraatti]]ryhmiä, jolloin syntyy [[glykoproteiini|glykoproteiineja]]. Golgin laitteen muita tehtäviä ovat eriterakkuloiden muodostaminen, eritettävän aineen pakkaaminen eriterakkuloihin, [[lysosomi]]en kalvon muodostaminen sekä lysosomaalisten [[entsyymi]]en valmistaminen. Lisäksi Golgin laite kuljettaa aineita solussa paikasta toiseen. Kasvisoluilla vastaavaa soluelintä kutsutaan myös [[diktyosomi]]ksi. |
||
Anatomisesti Golgin laite muodostuu lähinnä kalvorakenteista, joita kutsutaan sisternoiksi. Sisternoiden kupera puoli on kohti [[tuma]]a ja kovera kohti solukalvoa. Sen tuottamat glykoproteiinit ja muu aine näkyy [[mikroskooppi|mikroskoopissa]] lähinnä pieninä pisaramaisina muodostumina. [[RNA]] vaikuttaa osaltaan Golgin kalvoston kemiallisen toiminnan säätelyyn. |
Anatomisesti Golgin laite muodostuu lähinnä kalvorakenteista, joita kutsutaan sammioiksi eli sisternoiksi (lat. cisterna) Sisternoiden kupera puoli on kohti [[tuma]]a ja kovera kohti solukalvoa. Sen tuottamat glykoproteiinit ja muu aine näkyy [[mikroskooppi|mikroskoopissa]] lähinnä pieninä pisaramaisina muodostumina. [[RNA]] vaikuttaa osaltaan Golgin kalvoston kemiallisen toiminnan säätelyyn. |
||
Nisäkkäiden maitorauhassoluissa eli alveolisoluissa Golgin laite muodostaa myös maidon laktoosin. Lähtöaineista glukoosi otetaan verenkierrosta ja galaktoosi syntetisoidaan alveolisolun sytoplasmassa. <ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Hurley, Walter L.|Julkaisija=Illinois'n yliopisto|Nimeke=Lactose Synthesis|Osoite=http://classes.ansci.uiuc.edu/ansc438/Milkcompsynth/milksynth_lactosesynth.html|Luettu=16.10.2008|Ajankohta=2007|Kieli={{en}}|Julkaisu=Lactation Biology Website}} </ref> |
Nisäkkäiden maitorauhassoluissa eli alveolisoluissa Golgin laite muodostaa myös maidon laktoosin. Lähtöaineista glukoosi otetaan verenkierrosta ja galaktoosi syntetisoidaan alveolisolun sytoplasmassa. <ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Hurley, Walter L.|Julkaisija=Illinois'n yliopisto|Nimeke=Lactose Synthesis|Osoite=http://classes.ansci.uiuc.edu/ansc438/Milkcompsynth/milksynth_lactosesynth.html|Luettu=16.10.2008|Ajankohta=2007|Kieli={{en}}|Julkaisu=Lactation Biology Website}} </ref> |
||
Versio 23. helmikuuta 2019 kello 16.39
Golgin laite on tumallisten solujen kalvorakenteinen soluelin, joka osallistuu proteiinien muokkaamiseen lisäämällä niihin esimerkiksi hiilihydraattiryhmiä, jolloin syntyy glykoproteiineja. Golgin laitteen muita tehtäviä ovat eriterakkuloiden muodostaminen, eritettävän aineen pakkaaminen eriterakkuloihin, lysosomien kalvon muodostaminen sekä lysosomaalisten entsyymien valmistaminen. Lisäksi Golgin laite kuljettaa aineita solussa paikasta toiseen. Kasvisoluilla vastaavaa soluelintä kutsutaan myös diktyosomiksi.
Anatomisesti Golgin laite muodostuu lähinnä kalvorakenteista, joita kutsutaan sammioiksi eli sisternoiksi (lat. cisterna) Sisternoiden kupera puoli on kohti tumaa ja kovera kohti solukalvoa. Sen tuottamat glykoproteiinit ja muu aine näkyy mikroskoopissa lähinnä pieninä pisaramaisina muodostumina. RNA vaikuttaa osaltaan Golgin kalvoston kemiallisen toiminnan säätelyyn.
Nisäkkäiden maitorauhassoluissa eli alveolisoluissa Golgin laite muodostaa myös maidon laktoosin. Lähtöaineista glukoosi otetaan verenkierrosta ja galaktoosi syntetisoidaan alveolisolun sytoplasmassa. [1]
Camillo Golgi löysi Golgin laitteen vuonna 1897 ja raportoi löydöstään virallisesti 1898. Golgin laitteen olemassaolosta kuitenkin kiisteltiin vuosikymmenten ajan; se vahvistettiin vasta 1950-luvulla.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Hurley, Walter L.: Lactose Synthesis Lactation Biology Website. 2007. Illinois'n yliopisto. Viitattu 16.10.2008. (englanniksi)
- ↑ Life and Discoveries of Camillo Golgi
| ||||||||||||||||||||||||