Ero sivun ”Pyhä Helena” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
käännös en-artikkelista |
Pyhimys |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
[[Ortodoksisuus|Ortodoksit]] ja katolilaiset ovat kanonisoineet Helenan [[pyhä]]ksi. [[Eusebius Kesarealainen|Eusebius]] kertoo että Helena teki 300-luvulla pyhiinvaellusmatkan [[Palestiina]]an ja hänen kerrotaan löytäneen [[Risti (pyhäinjäännös)|ristin]] jolle [[Jeesus]] oli ristiinnaulittu. |
[[Ortodoksisuus|Ortodoksit]] ja katolilaiset ovat kanonisoineet Helenan [[pyhä]]ksi. [[Eusebius Kesarealainen|Eusebius]] kertoo että Helena teki 300-luvulla pyhiinvaellusmatkan [[Palestiina]]an ja hänen kerrotaan löytäneen [[Risti (pyhäinjäännös)|ristin]] jolle [[Jeesus]] oli ristiinnaulittu. |
||
| ⚫ | |||
== Elämä == |
== Elämä == |
||
| Rivi 33: | Rivi 31: | ||
Constantiuksen kuoltua vuonna 306 jaa. hänen joukkonsa julistivat Konstantinuksen [[Rooman keisarikunta|Rooman keisarikunnan]] [[augustus (arvonimi)|augustukseksi]]. Tämän myötä myös Helena palasi julkisuuteen ja muutti keisarilliseen hoviin vuonna 312 jaa. Helena sai arvonimen ''[[augusta (arvonimi)|augusta]]'' vuonna 325 jaa. Hän kuoli noin vuonna 330 poikansa vierellä. Hänet haudattiin [[Rooma]]n ulkopuolella, [[Via Labicana]]n varrella sijaitsevaan [[Helenan mausoleumi]]in. Helenan sarkofagi on nykyään esillä [[Vatikaanin_museot#Museo_Pio-Clementino|Pio-Clementino]]n museossa [[Vatikaani]]ssa. Helenan [[reliikki|pyhäinjäännökset]] levisivät ympäri Eurooppaa, ja esimerkiksi hänen pääkalloaan säilytetään [[Trierin katedraali]]ssa [[Saksa]]ssa. |
Constantiuksen kuoltua vuonna 306 jaa. hänen joukkonsa julistivat Konstantinuksen [[Rooman keisarikunta|Rooman keisarikunnan]] [[augustus (arvonimi)|augustukseksi]]. Tämän myötä myös Helena palasi julkisuuteen ja muutti keisarilliseen hoviin vuonna 312 jaa. Helena sai arvonimen ''[[augusta (arvonimi)|augusta]]'' vuonna 325 jaa. Hän kuoli noin vuonna 330 poikansa vierellä. Hänet haudattiin [[Rooma]]n ulkopuolella, [[Via Labicana]]n varrella sijaitsevaan [[Helenan mausoleumi]]in. Helenan sarkofagi on nykyään esillä [[Vatikaanin_museot#Museo_Pio-Clementino|Pio-Clementino]]n museossa [[Vatikaani]]ssa. Helenan [[reliikki|pyhäinjäännökset]] levisivät ympäri Eurooppaa, ja esimerkiksi hänen pääkalloaan säilytetään [[Trierin katedraali]]ssa [[Saksa]]ssa. |
||
==Pyhimys== |
|||
[[File:Satue_of_Saint_Helen.jpg|thumb|right|200px|Pyhän Helenan patsas Maltalla.]] |
|||
| ⚫ | Pyhää Helenaa kunnioitetaan pyhimyksenä [[katolinen kirkko|katolisessa]], [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] ja [[anglikaaninen kirkko|anglikaanisessa]] kirkossa. [[Risti (pyhäinjäännös)|Ristin]] löytämisestä kertovan tarinan takia Helena on muun muassa [[arkeologia|arkeologien]] ja uusien löytöjen suojeluspyhimys. Helenan muistopäivä on katolisessa kirkossa [[18. elokuuta]] ja ortodoksisessa kirkossa yhdessä [[Konstantinus Suuri|Konstantinuksen]] kanssa [[21. toukokuuta]]. |
||
Suomessa esimerkiksi [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Hattulan Pyhän Ristin kirkon]] keskilaivassa on 1510-luvulla maalattu näyttävä kuvasarja Helenasta ja Kristuksen ristin löytymisestä. |
|||
{{Tynkä/Antiikki}} |
{{Tynkä/Antiikki}} |
||
{{käännös|:en:Helena (empress)}} |
{{käännös|:en:Helena (empress)}} |
||
Versio 21. maaliskuuta 2016 kello 00.03
| Flavia Iulia Helena | |
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|Cima da Coneglianon maalaus Pyhästä Helenasta.]]Cima da Coneglianon maalaus Pyhästä Helenasta. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 246/250 Helenopolis Bithynia? |
| Kuollut | n. 327/330 Rooma |
| Arvonimi | Pyhimys |
Pyhä Helena tai Flavia Iulia Helena (noin 250 - noin 330) oli Rooman keisari Constantius I Chloruksen ensimmäinen vaimo ja Konstantinus Suuren äiti.
Constantius erosi Helenasta noin 292 ja menin uusiin naimisiin keisari Maximianuksen tytärpuolen Theodoran kanssa. Myöhemmin Helenan ja Constantiuksen pojasta Konstantinuksesta tuli Rooman keisari ja Helenasta tuli tärkeä henkilö keisarillisessa hovissa.
Ortodoksit ja katolilaiset ovat kanonisoineet Helenan pyhäksi. Eusebius kertoo että Helena teki 300-luvulla pyhiinvaellusmatkan Palestiinaan ja hänen kerrotaan löytäneen ristin jolle Jeesus oli ristiinnaulittu.
Elämä
Helenan tarkkaa synnyinpaikkaa ei tunneta. 500-luvulla elänyt historioitsija Procopius on varhaisin kirjoittaja, joka kertoo Helenan olleen kotoisin Bithynian provinssissa Vähässä-Aasiassa sijainneesta Drepanumista. Helenan poika Konstantinus nimesi kaupungin äitinsä kuoleman vuonna 330 jälkeen Helenopolikseksi, mikä tukee ajatusta Drepanumista Helenan synnyinkaupunkina.
Piispa ja historioitsija Eusebios Kesarealainen ilmoittaa Helenan olleen noin 80-vuotias hänen palatessaan Palestiinaan. Koska matka ajoittuu vuosiin 326–28 jaa., Helena oli luultavasti syntynyt vuonna 248 tai 250 jaa. Hänen varhaisesta elämästään tiedetään hyvin vähän. 300-luvun lähteet kertovat historioitsija Eutropiuksen Breviariumiin nojaten hänen olleen alhaista syntyperää. Pyhä Ambrosius oli ensimmäinen, joka kutsui häntä termillä stabularia, "tallityttö" tai "majatalonpitäjä". Konstantinuksen keisariksi nousun jälkeen kirjoitetut lähteet vaikenevat Helenan syntyperästä.
Ei tiedetä missä Helena ensikertaa tapasi Constantius Chloruksen, mutta luultavasti tämä tapahtui Vähässä-Aasiassa. Ei myöskään tiedetä, menivätkö he koskaan virallisesti naimisiin. Helena ja Constantius saivat Konstantinus-pojan 27. helmikuuta tuntemattomana vuonna, kuitenkin pian vuoden 270 jaa. jälkeen. Constantiuksen oli kuitenkin otettava itselleen paremmin kohonneeseen asemaansa sopiva vaimo, ja hän erosi Helenasta joskus ennen vuotta 289 jaa. ja meni naimisiin Flavia Maximiana Theodoran kanssa. Helena lähetettiin poikansa kanssa Diokletianuksen hoviin Nikomediaan. Helena ei mennyt koskaan uudestaan naimisiin.
Constantiuksen kuoltua vuonna 306 jaa. hänen joukkonsa julistivat Konstantinuksen Rooman keisarikunnan augustukseksi. Tämän myötä myös Helena palasi julkisuuteen ja muutti keisarilliseen hoviin vuonna 312 jaa. Helena sai arvonimen augusta vuonna 325 jaa. Hän kuoli noin vuonna 330 poikansa vierellä. Hänet haudattiin Rooman ulkopuolella, Via Labicanan varrella sijaitsevaan Helenan mausoleumiin. Helenan sarkofagi on nykyään esillä Pio-Clementinon museossa Vatikaanissa. Helenan pyhäinjäännökset levisivät ympäri Eurooppaa, ja esimerkiksi hänen pääkalloaan säilytetään Trierin katedraalissa Saksassa.
Pyhimys
Pyhää Helenaa kunnioitetaan pyhimyksenä katolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa. Ristin löytämisestä kertovan tarinan takia Helena on muun muassa arkeologien ja uusien löytöjen suojeluspyhimys. Helenan muistopäivä on katolisessa kirkossa 18. elokuuta ja ortodoksisessa kirkossa yhdessä Konstantinuksen kanssa 21. toukokuuta.
Suomessa esimerkiksi Hattulan Pyhän Ristin kirkon keskilaivassa on 1510-luvulla maalattu näyttävä kuvasarja Helenasta ja Kristuksen ristin löytymisestä.
