Ero sivun ”Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv, linkitetty artikkeli linkittää isään eikä isoisään
Envy (keskustelu | muokkaukset)
henkilömalline, lisätty kuva, commons rivi
Rivi 1: Rivi 1:
{{Henkilö
[[Kuva:Prince Gustaf Adolf, Duke of Westrobothnia.jpg|thumb|Perintöprinssi Kustaa Aadolf]]
| henkilön_nimi = Gustaf Adolf Oscar Fredrik Artur Edmund
'''Kustaa Aadolf''' ('''Gustaf Adolf Oscar Fredrik Artur Edmund''', [[22. huhtikuuta]] [[1906]] [[Tukholma]] [[Ruotsi]]– [[26. tammikuuta]] [[1947]] [[Kööpenhamina]] [[Tanska]]) oli Ruotsin kruunuprinssi, [[Västerbotten]]in herttua ja Ruotsin nykyisen kuninkaan [[Kaarle XVI Kustaa]]n isä. Hänen vanhempansa olivat Ruotsin kruununprinssi [[Kustaa VI Aadolf|Kustaa Aadolf]] (myöhemmin kuningas Kustaa VI Aadolf), kuningas [[Kustaa V]]:n poika, ja tämän vaimo [[Margaret (Connaughtin prinsessa)|Margareta]]. Hän meni naimisiin [[19. lokakuuta]] [[1932]] prinsessa [[Sibylla (Ruotsin prinsessa)|Sibylla]]n kanssa, joka oli Kustaa Aadolfin tavoin [[Viktoria (Iso-Britannia)|kuningatar Viktorian]] lapsenlapsenlapsi; Sibylla ja Kustaa Aadolf olivat siis pikkuserkuksia. Heille syntyi neljä tytärtä, [[Margaretha (Ruotsin prinsessa)|Margaretha]] (s. [[1934]]), [[Birgitta (Ruotsin prinsessa)|Birgitta]] (s. [[1937]]), [[Désirée (Ruotsin prinsessa)|Désirée]] (s. [[1938]]) ja [[Christina (Ruotsin prinsessa)|Christina]] (s. [[1943]]) sekä poika [[Kaarle XVI Kustaa|Carl Gustaf]] (s. [[1946]]).
| kuvan_nimi = Prince Gustaf Adolf, Duke of Westrobothnia.jpg
| kuvakoko = 200px
| kuvateksti = Perintöprinssi Kustaa Aadolf
| syntymäpäivä = [[22. huhtikuuta]] [[1906]]
| syntymäpaikka = {{Ruotsin lippu}} [[Tukholma]], [[Ruotsi]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|22|4|1906|26|1|1947}}
| kuolinpaikka = {{Tanskan lippu}} [[Kööpenhamina]], [[Tanska]]
| kansallisuus =
| asuinpaikka =
| ammatti =
| aktiivisena =
| merkittävät teokset =
| tyyli =
| arvonimi =
| järjestö =
| titteli =
| edeltäjä =
| seuraaja =
| siviilisääty =
| puoliso =
| vanhemmat = [[Kustaa VI Aadolf]]<br>[[Margaret (Connaughtin prinsessa)|Margaret]]
| sukulaiset =
| lapset = [[Margaretha (Ruotsin prinsessa)|Margaretha]]<br>[[Birgitta (Ruotsin prinsessa)|Birgitta]]<br>[[Désirée (Ruotsin prinsessa)|Désirée]]<br>[[Christina (Ruotsin prinsessa)|Christina]]<br>[[Kaarle XVI Kustaa]]
| lempinimet =
| muut nimet =
| allekirjoitus =
| kotisivu =
}}
[[Kuva:Gustaf Adolf of Sweden & Sibylla of Sweden grave 2009 (3).jpg|thumb|200px|Perintöprinssi Kustaa Aadolfin ja hänen puolisonsa Sibyllan hauta.]]
'''Kustaa Aadolf''' ('''Gustaf Adolf Oscar Fredrik Artur Edmund''', [[22. huhtikuuta]] [[1906]] [[Tukholma]] [[Ruotsi]]– [[26. tammikuuta]] [[1947]] [[Kööpenhamina]] [[Tanska]]) oli Ruotsin kruunuprinssi, [[Västerbotten]]in herttua ja Ruotsin nykyisen kuninkaan [[Kaarle XVI Kustaa]]n isä.

== Elämäkerta ==

Hänen vanhempansa olivat Ruotsin kruununprinssi [[Kustaa VI Aadolf|Kustaa Aadolf]] (myöhemmin kuningas Kustaa VI Aadolf), kuningas [[Kustaa V]]:n poika, ja tämän vaimo [[Margaret (Connaughtin prinsessa)|Margareta]]. Hän meni naimisiin [[19. lokakuuta]] [[1932]] prinsessa [[Sibylla (Ruotsin prinsessa)|Sibylla]]n kanssa, joka oli Kustaa Aadolfin tavoin [[Viktoria (Iso-Britannia)|kuningatar Viktorian]] lapsenlapsenlapsi; Sibylla ja Kustaa Aadolf olivat siis pikkuserkuksia. Heille syntyi neljä tytärtä, [[Margaretha (Ruotsin prinsessa)|Margaretha]] (s. [[1934]]), [[Birgitta (Ruotsin prinsessa)|Birgitta]] (s. [[1937]]), [[Désirée (Ruotsin prinsessa)|Désirée]] (s. [[1938]]) ja [[Christina (Ruotsin prinsessa)|Christina]] (s. [[1943]]) sekä poika [[Kaarle XVI Kustaa|Carl Gustaf]] (s. [[1946]]).


Kustaa Aadolfin suhtautumista [[natsi-Saksa]]an ja natseihin on joskus väitetty myönteiseksi. Asia herätti [[maaliskuu]]ssa [[2006]] paljon keskustelua ja sai jopa Ruotsin hovin kiistämään väitteet. Hovin edustajan mukaan Kustaa Aadolf hoiti natsi-Saksassa ainoastaan diplomaattisia asioita.
Kustaa Aadolfin suhtautumista [[natsi-Saksa]]an ja natseihin on joskus väitetty myönteiseksi. Asia herätti [[maaliskuu]]ssa [[2006]] paljon keskustelua ja sai jopa Ruotsin hovin kiistämään väitteet. Hovin edustajan mukaan Kustaa Aadolf hoiti natsi-Saksassa ainoastaan diplomaattisia asioita.
Rivi 22: Rivi 56:


==Lähteet==
==Lähteet==
{{Commonscat|Gustav Adolf (1906-1947)}}
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Gustaf Adolf (1906-1947)}}


[[Luokka:Prinssit|Kustaa Adolf]]
[[Luokka:Prinssit|Kustaa Adolf]]

Versio 15. maaliskuuta 2016 kello 13.34

Gustaf Adolf Oscar Fredrik Artur Edmund
Perintöprinssi Kustaa Aadolf
Perintöprinssi Kustaa Aadolf
Henkilötiedot
Syntynyt22. huhtikuuta 1906
Ruotsi Tukholma, Ruotsi
Kuollut26. tammikuuta 1947 (40 vuotta)
Tanska Kööpenhamina, Tanska
ArvonimiHänen Kuninkaallinen korkeutensa
Vanhemmat Kustaa VI Aadolf
Margaret
Lapset Margaretha
Birgitta
Désirée
Christina
Kaarle XVI Kustaa
Perintöprinssi Kustaa Aadolfin ja hänen puolisonsa Sibyllan hauta.

Kustaa Aadolf (Gustaf Adolf Oscar Fredrik Artur Edmund, 22. huhtikuuta 1906 Tukholma Ruotsi26. tammikuuta 1947 Kööpenhamina Tanska) oli Ruotsin kruunuprinssi, Västerbottenin herttua ja Ruotsin nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan isä.

Elämäkerta

Hänen vanhempansa olivat Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf (myöhemmin kuningas Kustaa VI Aadolf), kuningas Kustaa V:n poika, ja tämän vaimo Margareta. Hän meni naimisiin 19. lokakuuta 1932 prinsessa Sibyllan kanssa, joka oli Kustaa Aadolfin tavoin kuningatar Viktorian lapsenlapsenlapsi; Sibylla ja Kustaa Aadolf olivat siis pikkuserkuksia. Heille syntyi neljä tytärtä, Margaretha (s. 1934), Birgitta (s. 1937), Désirée (s. 1938) ja Christina (s. 1943) sekä poika Carl Gustaf (s. 1946).

Kustaa Aadolfin suhtautumista natsi-Saksaan ja natseihin on joskus väitetty myönteiseksi. Asia herätti maaliskuussa 2006 paljon keskustelua ja sai jopa Ruotsin hovin kiistämään väitteet. Hovin edustajan mukaan Kustaa Aadolf hoiti natsi-Saksassa ainoastaan diplomaattisia asioita.

Syyskuun 7.–8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun Helsingin olympiastadionilla, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen, sotamarsalkka Mannerheim, Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf, pääministeri Risto Ryti ja Saksan urheilujohtaja Hans von Tschammer und Osten.

Kustaa Aadolf ilmaisi tukensa Suomelle jatkosodassa ja olisi jopa halunnut osallistua vapaaehtoisena talvisotaan, mutta suunnitelma kaatui Ruotsin kuninkaan vastustukseen.[1] Välirauhan aikana syyskuussa 1940 perintöprinssi Kustaa Aadolf oli kunniavieraana aikansa merkittävässä urheilutapahtumassa yleisurheilun kolmimaaottelussa Suomi-Ruotsi-Saksa. Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikaan syksyllä 1941 Kustaa Aadolf vieraili Suomessa Mikkelin päämajassa ja teki edelleen kiertomatkan rintamalle Itä-Karjalaan mm. Pitkärantaan ja Kontupohjaan. Toisen kerran Jatkosodan aikana hän vieraili Suomessa keväällä 1942.[2]

Kustaa Aadolf kuoli lento-onnettomuudessa Kööpenhaminassa 26. tammikuuta vuonna 1947. Prinssi ja kaksi seuralaista olivat palaamassa Tukholmaan metsästysretkeltä ja Hollannin vierailulta, missä hän oli ollut tapaamassa kruununprinsessa Julianaa ja prinssi Bernhardia.

KLM:n Douglas DC-3 -lentokone PH-TCR Amsterdamista Tukholmaan teki välilaskun Kööpenhaminan lentokentälle. Välilaskun jälkeen se nousi ja oli yltänyt 50 metriin, kun kone putosi nokalleen maahan ja räjähti. Kaikki 16 matkustajaa ja 6 miehistön jäsentä saivat surmansa. Syynä oli paikalleen unohtunut korkeusvakaajan lukitussokka.[3]

Kustaa Aadolfin kuoleman aikaan prinssi Carl Gustaf, tuleva kuningas Kaarle XVI Kustaa, oli vuoden ikäinen. Kustaa Aadolf oli kuollessaan toisena kruununperimysjärjestyksessä heti isänsä kruununprinssi Kustaa Aadolfin jälkeen.

Lapset

Lähteet

  1. Etulinjan edessä etulinjanedessa.fi. lähde tarkemmin?[vanhentunut linkki]
  2. Tapola, Päivi: Gustaf Adolf katseli sotaa. Suomen Kuvalehti, 2012, nro 1, s. 48-51. Yhtyneet Kuvalehdet Oy.
  3. Plane Crash Info planecrashinfo.com. Viitattu 28.3.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla