Ero sivun ”Haukilahden lukio” versioiden välillä

Tätä artikkelia on ehdotettu hyväksi artikkeliksi. Hyvä artikkeli -merkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli on keskitasoa parempi. Artikkelin ehdokassivulla voit ottaa asiaan kantaa.

Haukilahden koulu ja lukio
Haukilahden koulun ja lukion nelikerroksinen osa, jossa sijaitsee pääosa opetustiloista
Sijainti	Haukilahti, Espoo
Koordinaatit	60°09′58.5″N, 24°45′58.0″E
Tyyppi	yläkoulu ja lukio
Perustettu	1951
Rehtori	Ari Suistola (yläkoulu) Pekka Piri (lukio)
Luokat	7–9 (peruskoulu), 1–4 (lukio)
Oppilaita	650
Verkkosivut
Infobox OK

Haukilahden koulu ja lukio on Espoon Haukilahdessa sijaitseva noin 650 oppilaan ja opiskelijan oppilaitos. Koulun tiloissa toimii noin 300 oppilaan^[1] peruskoulu ja noin 350 opiskelijan^[2] lukio. Nykyisen edeltäjä, yksityinen Etelä-Espoon Yhteiskoulu yhteiskoulu aloitti toimintansa 1952 Espoon toiseksi vanhinpana oppikouluna,^[3] ja sai lukio-oikeudet 1958. Koulu kunnallistettiin 1977 ja on siitä saakka toiminut nykymuotoisena yläkouluna ja lukiona.

Haukilahden koulun ja lukion perustamista valmisteleva kokous pidettiin Gräsan kansakoululla (nykyinen Niittykummun koulu) 30. maaliskuuta 1949. Koulun toimintaa tukeva Etelä-Espoon Yhteiskoulun Kannatusyhdistys rekisteröitiin 26. lokakuuta 1950. Suomenkielisen koulun perustamisesta kiinnostunut professori Aapeli Saarisalo myi Espoon kunnalle omistamansa kolmikerroksisen huvilan tontteineen koulua varten.^[3] Koulu sai lukioluvat 24. huhtikuuta 1952 ja aloitti toimintansa oppikouluna 1. syyskuuta 1952, jolloin koulussa oli 37 ensiluokkalaista. Kouluun sisäänkirjauttautuminen maksoi ensimmäisenä vuotena 500 vanhaa markkaa ja lukukausimaksu oli 8 000 markkaa henkilöltä.^[4] Maksu pysyi samana alkuvuosina, mutta lukukausimaksusta annettiin alennusta saman perheen lapsille. Koulupäivät olivat ensimmäisinä vuosina maksimissaan reilun kymmenen tunnin mittaisia kello 8.15–18.40.^[5] Kannatusyhdistys helmikuussa 1956 osti tontin rakennuksineen kunnalta 11 miljoonalla. Koulurakennusta laajennettiin 1950-luvun lopulla kahteen otteeseen.^[6]

Koululle myönnettiin lukio-oikeudet huhtikuussa 1958, ja ensimmäinen koulun oma oppilasryhmä jatkoi keskikoulusta koulun lukioon jo saman vuoden syyslukukaudella. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat Haukilahden lukiosta keväällä 1961.^[7] Koulurakennusta laajennettiin 1960-luvulla kahteen kertaan. Toisen laajennuksen yhteydessä 1963 sen julkisivu kääntyi silloisen Jorvaksentien laajentamisen seurauksena etelään Haukilahteen päin, kun pääsisäänkäynti ja kulku kouluun siirtyivät rakennuksen eteläpuolelle rakennetulle Koulutanhualle. TVH liitti koulun samalla kaupungin vesihuoltoon.^[8]

Peruskoulu alkoi Espoossa 1970-luvulla, mikä pakotti Etelä-Espoon yhteiskoulun kannatusyhdistyksen ottamaan asiaan kantaa. Peruskoulujärjestelmän tulo aiheutti esimerkiksi vuonna 1972 kadon koulun opettajakunnassa, kun koko oppilaitoksen toiminnan jatkuminen oli vaakalaudalla.^[9] Samana vuotena siirryttiin jo peruskoulun mukaiseen jakoon ala- ja yläasteen, vaikka koulu jatkoi toimintaansa vielä yksityisenä.^[10] Monien kokousten jälkeen koulun kannatusyhdistys päätti keväällä 1976 vuokrata koulun tontin Espoon kaupungille, jonka tehtäväksi tuli ylläpitää Haukilahden koulua ja lukiota. Koulutontin ja sen rakennusten ylläpito jäi kannatusyhdistyksen vastuulle. Yhdistys ryhtyi suunnittelemaan rakennusten peruskorjausta ja laajentamista, mutta sen resurssit eivät olleet riittävät rakennusprojektiin. Vuonna 1984 kaupunki ja kannatusyhdistys tekivät sopimuksen, jonka mukaisesti koulun tontti vuokrattiin kaupungille 30 vuodeksi^[11][12] 80 000 markan vuosihintaan, joka oli sidottu elinkustannusindeksiin^[13].

Espoon kaupunki aloitti 1988 koulurakennuksen laajentamisen ja saneerauksen, ja 1990 valmistuneeseen siipeen tulivat muun muassa uusi ruokala ja auditorio. 1990-luvulla lukio siirtyi muiden Suomen julkisten lukioiden tapaan luokattomaan lukio-opetukseen.^[12] Koulun tilat ovat 2000-luvulle tultaessa jääneet ahtaiksi, mikä tuntuu etenkin peruskoulun puolella, jossa oppilaita oli noin sata liikaa tiloihin nähden. 1990-luvun laman aikana rakennettu auditorio oli jo valmistuessaan liian pieni.^[6] Tilakeskuksen vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan Espoossa on 33 koulua, jotka vaativat perusteellista korjausta ja 15–20 koulua, joita uhkaa sulkeminen, ellei niitä korjata viiden vuoden aikana. Näistä kiireellisenä kohteena mainitaan viiden muun ohessa Haukilahden koulun ja lukion rakennus. Sisäilman puhtauteen liittyvät ongelmat ovat ainakin osasyy kaikissa listatuissa tulevissa koulukorjauksissa.^[14] Tilakeskuksen investointiesityksessä vuosille 2015–2019 Haukilahden koulu ja lukio mainitaan peruskorjattavien ja laajennettavien kohteiden listalla. Tilakeskuksen esitys ei määrittele kohteelle valmistumistavoitetta, mutta sivistystoimen esityksessä on esitetty tavoitteeksi valmistumista vuonna 2019.^[15]

Koulurakennusta on laajennettu viiteen otteeseen vuosina 1956–1990.^[6]

KA-raja 2010–2014

Vuosi	KA-raja (lukio)	Pisteraja (urheilulinja)	Aloitus- paikat
2010–2011	8,33[16]	16,92[16]
2011–2012	8,42[16]	17,08[16]	111[17]
2012–2013	8,50[16]	17,08[16]	111[18]
2013–2014	8,36[16]	16,85[16]	111[19]
2014–2015	8,25[20]	16,80[20]	108[21]
2015–2016			107[22]

Haukilahden lukion rehtorina toimii Pekka Piri.^[2] Lukion keskiarvoraja oli vuoden 2014 yhteishaussa 8,25.^[20] Lukio sijoittui keväällä 2013 STT:n lukiovertailussa sijalle 143 ja keväällä 2014 sijalle 212.^[23][24] Helsingin Sanomien kevään 2014 lukiovertailussa Haukilahti sijoittui sijalle 47.^[25] Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) teki vuosina 2002–2013 tutkimuksen, jossa arvioitiin lukioiden laatua. Tutkimuksen mukaan julkisuudessa esitetyt erilaiset lukiovertailut ovat harhaanjohtavia eikä lukioita voida luotettavasti asettaa paremmuusjärjestykseen niiden laadun perusteella.^[26] Lukioon oli 108 aloituspaikkaa, joista 15 urheilulinjalle.^[21] Haukilahden lukion kielivalikoimaan kuuluvat englanti (A), ruotsi (A, B1), saksa (A, B2/B3), ranska (B2/B3) ja espanja (B3).^[27]

Lukiossa on toiminut vuodesta 1994 lähtien urheilulinja, jonka painopistelajeja ovat golf, jalkapallo, jääkiekko ja voimistelu.^[28][29] Lukukaudella 2014–2015 Haukilahden lukiossa opiskeli noin 91 valmennusurheilijaa, joista osa on Olympiakomitean tuen piirissä. Näiden lisäksi lukiossa opiskeli 40 maajoukkue- ja kansainvälisen tason urheilija sekä 51 SM-tason urheilijaa. 14 urheilijaa harrasti muita kuin neljää painopistelajia.^[29] Lukio tekee muiden kuin neljän painopistelajin harjoittelutoiminnassa yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen, kuten Tapiolan Hongan, Westend Indiansin, ETK:n ja EsTT:n kanssa. Muut kuin urheilulinjalla opiskelevat opiskelijat voivat anoa kolmeen eri tasoon jaettua urheilustatusta, joka oikeuttaa joustavampiin opiskelukäytäneihin.^[30]

Haukilahden koulu toimii samassa rakennuksessa lukion kanssa, ja siinä toimivat luokka-asteet 7–9. Luokkakoko on noin 20 oppilasta, ja koulussa on noin 300 oppilasta. Koulussa on yksi ruotsinkielinen kielikylpyluokka ikäluokkaa kohden, minkä lisäksi koulussa on mahdollista opiskella englantia (A), saksaa (A, B2), ruotsia (A, B1) ja ranskaa (B2). Haukilahden koulun oppilaat tulevat pääosin Haukilahden, Westendin ja Niittykummun alueen alakouluista.^[1] Haukilahden koulun oppilailla on oma äänestämällä valittava oppilaskunnan hallitus, johon valitaan yhdeksän eniten ääniä saanutta oppilasta.^[31] Koulun rehtori on Ari Suistola.^[32]

Koulun toimintaa tukeva kannatusyhdistys, Etelä-Espoon Yhteiskoulun Kannatusyhdistys r.y. perustettiin 1950 yksityistä Etelä-Espoon Yhteiskoulua varten. Yhdistys on rakentanut suuren osan koulun kiinteistöstä ja omistaa edelleen tontin, jolle koulu on rakennettu. Yhdistys vuokraa koulurakennusta Espoon kaupungille ja onkin voinut tukea vuokratuloista koulun opetusta ja opiskelua vuosittain noin 16 000 eurolla. Yhdistys on rahoittanut koulun kansallisiin merkkipäiviin liittyviä tapahtumia, kansainvälisiä projekteja, teemapäiviä, koulukiinteistön kunnostusta ja jakaa vuosittain stipendejä.^[11]

• Juutilainen, Seppo & Melkko, Markku & Miettinen, Heikki (toim.): Haukilahti – Gäddvik. Espoo: Haukilahden seura – Gäddvikssällskapet ry, 2006. ISBN 978-951-857467-8.
• Talli, Riitta: Aapelista se alkoi... : Etelä-Espoon yhteiskoulu, Haukilahden koulu ja lukio 1952-2002. Espoo: Etelä-Espoon yhteiskoulun kannatusyhdistys, 2002. ISBN 952-91-4998-0.
• Opinto-opas 2014–2015 files.kotisivukone.fi. Haukilahden lukio. Viitattu 20.12.2014.

• Kukkanen, Kari: Etelä-Espoon yhteiskoulun 30-vuotishistoriikki. Espoo: Eyelä-Espoon yhteiskoulun kannatusyhdistys, 1982.
• Etelä-Espoon yhteiskoulu, Haukilahden koulu ja lukio 40 vuotta. Espoo: Haukilahden koulu ja lukio, 1992.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haukilahden lukio.

• Haukilahden lukion kotisivut
• Haukilahden lukio Espoon kaupungin sivuilla
• Haukilahden koulu Espoon kaupungin sivuilla