Ero sivun ”Veikko Leivo” versioiden välillä

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Elämäkerrallista tekstiä, jossa korostetaan henkilön toimien onnistumista ja menestystä. Ei ole tietosanakirjatekstiä.

Veikko Armas Ilmari Leivo (s. Pyhäranta 19. toukokuuta 1925) on professori emeritus, tekniikan tohtori, eläkkeellä 1. elokuuta 1986 lukien.

Veikko Leivo on yli kolmen vuosikymmenen ajan vaikuttanut keskeisellä tavalla suomalaisten yritysjohtajien kasvattajana. Hän kuuluu niihin suomalaisen talouselämän ja yrittäjyyden kehittäjiin, jotka 1950-luvulta lähtien hakivat kansainvälistä tietoa ja ovat aktiivisella tavalla vaikuttaneet nykyaikaisen liikkeenjohdon menetelmien ja periaatteiden hyödyntämiseen yhteiskuntamme jälleenrakennusvaiheissa. Yritysjohtajien kouluttajana Veikko Leivon työ on ollut vaikutuksiltaan laaja-alaista.

Vuosina 1967–68 Veikko Leivo toimi samanaikaisesti sekä Teknillisen korkeakoulun (TKK) teollisuustalouden apulaisprofessorina että Helsingin kauppakorkeakoulun (HKKK) liiketaloustieteen professorina. Vuosina 1968–1974 hän toimi HKKK:n liiketaloustieteen professorina ja vuosina 1974-1982 saman korkeakoulun liiketaloustieteen, erityisesti markkinoinnin professorina. Hän oli Helsingin kauppakorkeakoulun rehtorina vuosina 1980–81. Vuonna 1982 hänet kutsuttiin HKKK:n liiketaloustieteen, erityisesti yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professorin virkaan, mistä hän erosi täysin palvelleena vuonna 1986.

Tultuaan valituksi rehtoriksi 1980 hän toi esille tarpeen saada maamme ensimmäinen yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professuuri Helsingin kauppakorkeakouluun. Rehtorina ja hallituksen puheenjohtajana hän edisti merkittävästi yrittäjyyttä ja pienyritysten johtamisen koulutusta kauppakorkeakoulussa. Todettuaan, että kauppakorkeakoulun päättävät elimet, opetus- ja tutkimusneuvosto sekä hallitus olivat valmiit yrittäjyyden professuurin perustamiseen vasta monien vuosien jälkeen, hän kääntyi ministeriön puoleen ja sai myönteisen vastaanoton. Ensimmäistä yrittämisen professuuria pidettiin tärkeänä. Lisäksi luvattiin, että jos lahjoitusvarat löytyvät, niin professuuri voidaan perustaa jo ennen sen hetkistä uusien virkojen jonoa. Puhelinsoittojen avulla hän onnistui saamaan kahdessa viikossa lahjoitusvarat yhteen professuuriin ja assistentuuriin viiden vuoden ajaksi.

Vuonna 1968 hänen presidentti Urho Kekkoselle tekemänsä yksityisen aloitteen perusteella perustettiin Valtion Taloudellinen Suunnittelulaitos ja v. 1980 hänen aloitteensa pohjalta eduskunta päätti Kansainvälisen tutkimuslaitoksen aloittamisesta HKKK:ssa. Hän on myös täydennyskouluttanut laaja-alaisesti suomalaista yritysjohtoa monien vuosikymmenien aikana esim. Lifimin, Ekonomiliiton ja Rastor-Instituutin kursseilla. Perusteellisen rationalisointikoulutuksen saaneena Veikko Leivon liikkeenjohdollinen konsulttipanos monien yritystemme - niin suurten kuin pientenkin - kehittämisessä ja saneeraamisessa on ollut eräinä aikoina varsin aktiivista ja yhteiskunnallisesti merkittävää.

Veikko Leivon kirjallinen toiminta yrittämisen ja johtamisen alalla on ollut laaja-alaista. Hän on ollut tutkijana lukuisissa ulkomaisissa yliopistoissa (mm. Technische Hochschule von Stuttgart, 1959–60, Indiana State University, Bloomington, 1962, Wayne State University, Detroit, 1962–63, Burdue University West Lafayette, 1971, MIT, Sloan School of management, Campridge, 1974 ja Harvard University, the Graduate School of Business Administration, Cambridge, 1975). Tieteellisissä ja merkittävissä ammatillisissa koti- ja ulkomaisissa yhdistyksissä hänellä on lukuisia jäsenyyksiä, joista merkittävimpiä lienevät olleet Suomen Akatemian yhteiskunta-tieteellisen toimikunnan jäsenyys vuosina 1973–75, OECD/IMTEC lnternational Management for Education Change, Suomen komitean jäsen 1973–74, European Journal of Marketing Editorial Advisory Boardin jäsen, 1972–76, Industrial Marketing Management Journal, Advisory Boardin jäsen 1970–76, European Academy for Advanced Research in Marketing, Suomen koordinaattori 1981–84, Teknillisten tieteiden akatemian jäsenyys vuodesta 1982, Liikkeenjohdon Konsultit (LJK) jäsenyys vuodesta 1982.

Hänet valittiin yrittäjien maailmankongressin, International Small Business Congressin (ISBC) Steering Committeen jäseneksi ja vuosikokouksen puheenjohtajaksi Helsingin kongressissa 1988. Paikalla oli osanottajia 60 maasta, myös Neuvostoliitto ja Kiina olivat ensi kertaa mukana. Leivo on ollut ISBC:n Steering Committeen jäsen vuosina 1986-96, jona aikana hän on toiminut myös vuosittain eri maanosissa järjestettävien kongressien esitelmöitsijänä. ISBC:n kunniajäsen hän on ollut vuodesta 1997.

Myös talouselämän järjestöissä ja vastaavissa organisaatioissa Veikko Leivon asiantuntemusta ja ammattitaitoa on käytetty monin tavoin hyväksi. Hän on toiminut Rationalisointiliiton puheenjohtajana 1970–71 ja sen tutkimuslautakunnan puheenjohtajana 1968–70, kuljetustaloudellisen asiantuntijalautakunnan jäsenenä 1970–78, Työtehovaltuuskunnan hallituksen jäsenenä 1970–71, sekä Suomen Kaupunkiliiton rationalisointineuvottelukunnan jäsenenä 1972–74. Mec-Rastor Oy:n suurten yritysten kehittämisjaoksen jäsen hän on ollut vuosina 1978–82 ja Liikkeenjohdon Instituutin (LIFIM) säätiön valtuuskunnan jäsen 1980–81. Suomen Yrittäjäin Keskusliiton hallituksen ja sen työvaliokunnan jäsen hän oli vuosina 1982–84 sekä Yrittäjäinstituutin hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 1984–87.

Veikko Leivo ei ole ainoastaan korkeakoulumies vaan myös yrittäjä. Koti- ja ulkomaisten opintojen sekä voimakkaan yrittäjäpersoonallisuuden vauhdittamana hän on perustanut ja nopeasti myös kasvattanut laajan, menestyvän yksityisen yritystoiminnan. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna hänen perustamansa ja pääomistajana omistamansa terveydenhuoltoalalla toimineet yritykset, (aikanaan alansa suurin kuuden lääkäriaseman ketju mm. Hakaniemi, Kielotie ja Forum sekä optisen alan maahantuonti, tukkukauppa ja neljän optikkoliikkeen ketju), olivat merkittävimpiä. Yritykset työllistivät 450 lääkäriä ja yhteensä yli 750 henkilöä. Veikko Leivo luopui lääkäriaseman toiminnasta myymällä osuutensa Mehiläiselle 1984.

Virkeitä eläkepäiviään Veikko Leivo viettää hoitamalla kuntoaan golfaamalla ja harrastamalla sijoitustoimintaa.