Oikeustaju on koetuksella, kun vakavasta rikoksesta tuomittu ihminen saa oikeudelta erittäin lyhyen tuomion ja senkin mahdollisesti ehdollisena. Suomessa oikeus myöntää rikollisille paljousalennuksia, jos tuomioita on useampia.
– Täällä ei lasketa yhteen minkälaisia tuomioita eri rikoksista tulisi vaan lähdetään siitä, mikä rikoksista on vakavin ja mitä siitä tulisi tuomita. Muissa rikoksissa käytetään sitten alennettua taulukkoa, kertoo Satakunnan käräjäoikeuden laamanni Martti Juntikka.
Juntikan mukaan järjestelmä estää kymmenien tai jopa satojen vuosien vankeusrangaistusten syntymisen.
– Ne eivät istu suomalaiseen oikeuskulttuuriin eikä niissä olisi mitään järkeä. Perimmäisenä ajatuksena on, että tuomitun saama rangaistus on yhtä pitkä riippumatta siitä, olisivatko kaikki rikokset tulleet käsiteltäväksi yhdellä tai useammalla kerralla.
Oikeus voi käyttää harkintaa
Paljousalennus otetaan useimmiten käyttöön silloin, kun oikeudessa olevalla henkilöllä on taustallaan rikoshistoriaa ja uusi käsittelyyn päätynyt rikos ajoittuu aikaan ennen niitä rikoksia, joista aiemmat tuomiot on annettu.
– Näin sellaiset sattumanvaraiset seikat kuten milloin rikokset ovat paljastuneet, milloin niitä on tutkittu ja milloin niitä käsitellään tuomioistuimessa eivät johda erilaisiin lopputuloksiin, toteaa Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani.
Tapanin mukaan käytäntö perustuu rikoslain seitsemännen luvun kuudenteen, seitsemänteen ja kahdeksanteen pykälään. Ne jättävät kuitenkin tilaa harkinnanvaraisuudelle.
– Käytössä oleva termi on "voidaan ottaa huomioon". Se ei siis ole pakollista vaan mahdollista.
Raha pitkien tuomioiden esteenä
Joskus oikeus voi todeta, että aiemmin tuomittu rangaistus on riittävä uudesta käsittelyssä olevasta rikoksesta. Tämä ei uppoa kaikkien oikeustajuun. Jussi Tapani muistuttaa, että on tärkeämpää keskittyä rikosten laatuun kuin niiden määrään.
– Meidän rangaistusjärjestelmämme on suhteellisen humaani. Täällä ymmärretään, että jos joku syyllistyy sataan rikokseen, ei niistä voi tuomita 20 vuotta vankeutta vain siksi, että kaikki lasketaan yhteen. Rikosten määrä ei voi ratkaista vaan se, kuinka moitittavia rikokset ovat.
Esimerkiksi USA:ssa satojen vuosien vankeusrangaistukset ovat arkipäivää, eivätkä tuhansienkaan vuosien tuomiot ole harvinaisia. Tapani ei usko, että Suomessa päädytään mihinkään tällaiseen ratkaisuun.
– Pidemmistä rangaistuksista käydään silloin tällöin keskustelua, mutta taloudelliset reunaehdot tulevat vastaan. Niillä ei pitäisi ensisijaisesti olla vaikutusta, mutta tekojen moitittavuuden lisäksi myös taloudelliset asiat on otettava huomioon. Pitkät tuomiot vaatisivat seuraamusjärjestelmältä valtavia voimavaroja.