FORT LAUDERDALE.
NHL-komissaari Gary Bettman paukutteli iloisesti henkseleitään Stanley Cup -finaalien avauspäivänä pitämässään lehdistötilaisuudessa. NHL kiinnostaa, bisnes kasvaa ja palkkakatto nousee, joten tulevaisuuden näkymät ovat hyvät.
Toisaalta, kun katsoo finaalisarjan katsojalukuja rajan molemmin puolin, kokonaiskuva saa hyvin erilaisen sävyn.
NHL tietenkin pyörittelee numeroita taitavasti ja onkin kolmen ensimmäisen finaaliottelun jälkeen julkaissut katsojaluvut näyttävästi kertoen ohessa, miten suurta kasvu on viime vuoteen verrattuna ollut. Esimerkiksi kakkospelissä Yhdysvaltojen puolella kasvua oli viime vuoteen nähden 46 prosenttia. Ottelua seurasi ESPN:n eri alustoilta 3,6 miljoonaa katsojaa.
NHL ei tietenkään kerro, ettei mitään pitäisi verrata edellisen vuoden finaaleihin. Vegas ja Florida houkuttelivat vuosi takaperin television ääreen keskimäärin vain 2,6 miljoonaa katsojaa. Vegas ei ole jääkiekkomarkkina, kuten ei ole Floridakaan, tai Floridan paikalliskilpailija Tampa Bay.
Kun Tampa voitti ensimmäisen kolmesta mestaruudestaan vuonna 2020, katsojakeskiarvo ylitti juuri ja juuri kaksi miljoonaa.
Kun St. Louis ja Boston takoivat viisi vuotta takaperin seitsemättä finaalipeliä, ottelua seurasi Jenkkien puolella 8,5 miljoonaa jääkiekon ystävää. Samoilla lukemilla liikuttiin vuonna 2011 Vancouverin ja Bostonin seiskapelissä. Kesän 2019 finaalisarja keräsi ruutujen ääreen keskimäärin 5,3 miljoonaa katsojaa, eli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi takaperin.
Kasvutarinan tarjoaminen kesän 2023 kautta ei siis kerro koko totuutta.
Kokonaan oma lukunsa on Kanada, jota on perinteisesti pidetty jääkiekkohulluna maana. Sitä se tietysti onkin.
Pelkästään perjantain yksittäinen voitto laukaisi Edmontonin keskustassa käsittämättömän karnevaalin.
Edmontonin ulkopuolella viisari ei värähtänyt, vaikka Oilersista on haluttu kovasti tehdä koko Kanadan joukkuetta.
Sitä se ei ole.
Jokseenkin hämmentävää on, että jääkiekon kautta vahvasti identifioituva kanadalainen ei välitä finaalisarjasta paljoakaan, jos oman kylän joukkue ei siellä pelaa.
The Globe and Mailin kyselyssä peräti 58 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei aio seurata loppuottelusarjaa sen tarkemmin. Ei, vaikka mukana on kanadalaisjoukkue, jossa pelaa maailman paras jääkiekkoilija, vieläpä kanadalainen.
Ensimmäistä loppuottelua katsoi Kanadan puolella vain noin 3,7 miljoonaa katsojaa. Jos jääkiekkohullusta populaatiosta noin kymmenen prosenttia seuraa NHL:n loppuottelusarjaa, erityisen kovasta kiekkohuumasta ei voida Edmontonin ulkopuolella puhua.
Jos suur-Edmontonin alueella asuu noin puolitoista miljoonaa ihmistä, on muun maan osuus katsojaluvuista lopulta hyvin vaatimaton.
NHL:n toimistolla tilanteeseen pitäisi suhtautua suurella vakavuudella. Kaukana tuntuvat olevan ajat Kanadassa, jolloin legendaarinen Hockey Night in Canada -lähetys sai perheet kokoontumaan lauantaisin television äärelle. Tuolloin katsottiin sitä peliä, mitä televisiosta sattui tulemaan.
NHL:n pitäisi tarkasti miettiä, miksi jääkiekon kuluttaja Kanadassa haluaa nyt kaapia kakusta vain kuorrutteen.
Kun Montreal haastoi vuonna 2021 finaalisarjassa Tampan, katsojaluvut Kanadassa pyörivät kuuden miljoonan paikkeilla. Nyt ollaan hädin tuskin päästy puoleen tuosta. Montreal tietenkin puhuttelee kansaa Kanadassa eri tavalla kuin Edmonton, mutta trendistä voisi joku olla huolissaan.
Kun Toronto Raports pelasi koripalloliiga NBA:n finaaleissa 2019, pelkästään Kanadan puolella otteluita seurasi noin kahdeksan miljoonaa ihmistä.
Se, että avausfinaali keräsi rajan molemmin puolin yhteensä television ääreen vain 7,1 miljoonaa ihmistä, on NHL:ltä vaatimaton, ellei suorastaan heikko suoritus. Yhdysvaltojen väestöstä siis noin yksi prosentti seurasi peliä.
Eikä trendi ole ollut kasvava: kakkospeliä katsoi 6,8 miljoonaa ja kolmospeliä enää 6,5 miljoonaa rajan molemmin puolin.
Ei jääkiekon asema Kanadassa vaarassa ole, mutta kysyä sopii, miksi NHL ei kiinnosta kuten aiemmin? Onko peliä siistitty liikaa vai puuttuvatko lajin parista 2020-luvulla persoonat ja tarinat, jotka puhuttelisivat laajemminkin?
Syitä trendille on todella vaikea arvailla. Varmaa on vain, että numerot eivät valehtele.
NHL voi puhua sata hyvää ja tuhat kaunista kasvustaan, mutta loppuotteluiden katsojaluvut ovat kovaa luettavaa.
Yhdysvalloissa laji on edelleen isosti marginaalissa ja mikä huolestuttavinta, Kanadan puolella NHL näyttää aidosti menettäneen merkitystään kansan parissa. Rajan molemmin puolin töitä riittää valtavasti.
