Kun nuori kertoo pahasta olostaan, häntä ei tarvitse ensimmäisenä ohjata psykiatrille, toteaa THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.
– Tässä on tiettyä ajattelun korjaamisen tarvetta.
Hoitoon sysäämisen sijaan vanhempien pitäisi pysähtyä miettimään, miten he voisivat itse auttaa nuorta, Linnaranta jatkaa.
– Jos nuori sanoo, että koulu on kauhean stressaava, vastaus ei ole, että nyt sinä tarvitset terapiaa. Pitäisi miettiä, miten nuoren jaksamista voitaisiin parantaa.
Vastuuta ei lähtökohtaisesti pidä Linnarannan mielestä ulkoistaa muualle.
– Se voi olla haitallista ja vaarallista. Nuori saattaa kokea, että hänessä on jotain vikaa.
On vanhemman tehtävä on opettaa, miten nuori voi hallita ahdistavia tunteita. Nuorten kuunteleminen on Linnarannan mukaan erittäin tärkeää.
– Epämukavuuden, epävarmuuden ja jopa ahdistuksen tunteet kuuluvat jossain määrin kaikkien elämään.
Koululaisten ahdistus kasvanut
Koululaisten ahdistus on lisääntynyt koronapandemian jälkeen merkittävästi. Osassa Suomen kouluista jo yli puolet 8.–9. luokkalaisista tytöistä kertoo kokevansa ahdistusta.
Tuloksista ei voi Linnarannan mukaan vetää sellaista johtopäätöstä, että kaikki ahdistusta kokevat vastaajat tarvitsevat ammattiapua.
– Nuorille on myös opetettu, että liika stressi on sama asia kuin ahdistus. Lääketieteellisesti se ei mene näin.
Kyselyt kuitenkin kertovat Linnarannan mukaan jonkinlaisesta muutoksesta.
– Ainakin jotain sellaista puuttuu, mikä on aiemmin auttanut nuoria pärjäämään pahan olon kanssa. Kenties esimerkiksi liikunnan harrastaminen ei ole koronan jälkeen palannut aiemmalle tasolle.
Milloin ammattilaisen apua?
Milloin nuoren ahdistuksesta sitten tulee ongelma?
Linnarannan mukaan tähän pätee yleinen sääntö.
– Jos oma toimintakyky laskee vakavasti tai ahdistuksen välttämiseen käytetty aika on huomattava, on syytä reagoida. Ei esimerkiksi pysty menemään kouluun tai tapaamaan ihmisiä, koska ahdistaa, jännittää tai pelottaa liian paljon.
Tällaisessa tilanteessa kyse voi olla esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöstä tai muusta diagnosoitavasta sairaudesta. Asia kannattaa ainakin käydä selvittämässä ammattilaisen vastaanotolla.
Ahdistuksesta on myös saatavilla aiempaa enemmän sekä vanhemmille että nuorille suunnattua tietoa, esimerkiksi Huolet hallintaan -ohjelman kautta.
– Apua kannattaa hakea ja tietoa hyödyntää.
Miten nuorten ahdistukseen voidaan puuttua? Tiistain A-studiossa aiheesta keskustelevat kahdeksasluokkalainen Vanessa Kovalenko, yhdeksäsluokkalainen Henrietta Sammallahti sekä jutussa haastateltu THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.
Katso lähetys Yle TV1:llä tai Yle Areenassa klo 21.00 alkaen.