Viihdyttävä, mutta heikko informaatioarvo.
Takakansitekstissä esitetään, että kirja perustuu alan laajimpaan tutkimukseen, joka käsittää yli 10 000 kaikenikäistä ihmistä, 37 eri kulttuurista maailmanlaajuisesti. Tämä on täysin harhaanjohtavaa, sillä teos on subjektiivisesti valittu kooste erilaisista tutkimuksista. Tuota laajinta tutkimusta hyödynnettiin valitettavasti erittäin vähän. Valtaosassa siteerattuja tutkimuksia otanta on alle 100 henkilöä ja niissä vastaajina amerikkalaiset yliopistonuoret. Dramatiikkaa tulee ottamalla vertailematonta dataa ei-länsimaalaisilta. Kysymyksenasettelu on tutkimuksissa ollut tutkijalähtöistä ja erittäin ohjailevaa. Luin suomeksi, joten en osaa sanoa miten paljon termeihin on vaikuttanut kääntäminen, mutta oletan että tutkijan käyttämä termi "luuserimies" on vastaavuudeltaan yhtä mitätöivä englanniksi.
Homoseksuaalisuutta koskevat osuudet ovat erityisen hämmentäviä. Teoksessa on viitattu myös taudinaiheuttajateoriaan homoseksuaalisuuden "saamisessa". Mitä voisi ajatella tästä:
"Seksuaalisen suuntautumisen täsmentyminen varhaisessa vaiheessa ennen sukupuolielämän aloittamista rajaisi pois taudinaiheuttajan tarttumisesta sukupuoliteitse, vaikka tällainenkaan ei eliminoisi ei-seksuaalisen tartuntatavan mahdollisuutta."
Buss tekee vaivattomasti yleistyksiä, koska "Jim" on kokenut näin ja koska "eräs kollega" on myös raportoinut omasta yksityiselämästään näin. Laadullisen tutkimuksen osuus on tuttavapiirin kokemuksissa sekä satunnaisissa lainauksissa viihdeteollisuudesta. Mukana on mm. Kun Harry tapasi Sallyn - vuoropuhelu (s. 359 "Voivatko naiset ja miehet olla 'vain ystäviä' ?"). Erityisen hersyvä oli seuraava päätelmä (s. 126 "Seksuaalifantasiat"):
"Tästä voi päätellä, että useimmat miehet fantasioivat seksistä kymmenien eri naisten kanssa, jotka kaikki ovat kauniita ja halukkaita.".
Sitä ei edellä yksikään tutkimus, vaan kirjoittajan kuvaus kolmesta rock-musiikkivideosta joissa mieslaulaja.
Muilta osin tulokset ovat prosenttiosuuksia ja lukumääriä jotka on tarkoitushakuisesti poimittu. Pienet heimot ovat yliedustettuina kirjan esimerkeissä ja yhteiskuntarakenteen huomioiminen päätelmissä jää pahasti kesken.
Teoksessa käytettiin huolettomasti sanoja "arvonaaras" ja "nukkevaimo". Naisen käyttäytymistä kautta linjan selitettiin enemmän epätoivottujen tilanteiden välttämisen kautta ja miehen käyttäytymistä toivottujen tilanteiden rakentamisen kautta, mikä antoi mielenkiintoisen lisämausteen kirjan "juonelle". Nainen näyttää viehättävältä, mies kerää resursseja.
Teoksesta jäi kokonaan puuttumaan osuus ihmisistä, jotka eivät kaipaa pariutumista. Mielestäni pariutumisstrategioita ei voida tarkastella huomioimatta mikä se toinen vaihtoehto olisi.
Varsinaisia tutkimusliitteitä ei mukana ole, lopussa kuitenkin laaja lähdeluettelo.