Abraham Lincoln
| Abraham Linkoln | |
|---|---|
 |
|
| Rodivui | 12. tuhukuudu 1809[1] Hondževill, Kentuki, Yhtysvallat |
| Kuoli | 15. sulakuudu 1865 Vašington, Yhtysvallat |
| Ammatti | poliitiekku |
Abraham Linkoln (12. tuhukuudu 1809 Hodgenville, Kentuki, Yhtysvallat – 15. sulakuudu 1865 Vašington, Yhtysvallat) oli ameriekkalaine valdivomies, Yhtysvalloin 16. prezidentu (1861-1865), Tazavallan partien enzimäine prezidentu, ameriekkalazien orjien piästäi, ameriekalazen rahvahan muanivomies.
Linkoln rodivui köyhän fermeran perehes. Lapsusaijas algajen häi äijy ruadoi. Köyhyön periä Linkoln opastui školas vaigu vuvven. Ga yksikäi häi iče opastui da suvaičči lugie kirjoi. Myöhembi Linkoln piäzi läbi tutkindolois da sai oigevuksen ruadua puolistajannu. Indeicien vastahnouzun aigua Illinois häi liittyi nouzujoukkoh da hänet vallittih kapitanakse, ga bojas häi ei ottanuh ozua. Sežo Linkoln oli Illinoisan zakonoinluajindukerähmön da Yhtysvalloin Kongresan ezittäjien paluatan ozanottai. Häi oli Meksikan-Yhtysvalloin voinan vastusmies.
Linkoln oli nerokkahannu paginanpidäjänny. Uuzilöile alovehile orjuksen levittämizen vastusmiehenny Linkoln kehotti perustamah Tazavallan parttii. Vuvvennu 1860 hänes rodih prezidentu. Rahvahienvälizen voinan aigua (1861-1865) Linkol voitti Konfideratsien. Prezidentannu häi lujendi toimehpaniivallan da hyögäi orjuksen. Sežo oli nostettu transmanderen raudutie. Linkoln hyväksi Gomsted-aktan, kudai sellitti muanruadokyzymyksen.
14. sulakuudu 1865 Linkoln oli tapettu teatras. Hänes rodih Yhtysvalloin enzimäine tapettu prezidentu.
